Petteri Summanen kertoo sketsien ideoinnista: "Tunti päivässä itsekseen kävelyä auttaa tuottamaan ajatuspyrskähdyksiä"

Petteri Summanen nähdään muutaman vuoden tauon jälkeen taas näyttelemässä.

elokuvat
Petteri Summanen sketsien ideoinnista: ottaa vaikka uutisartikkelin ja miettii saisiko siitä kääntämällä hauskaa
Petteri Summanen sketsien ideoinnista: ottaa vaikka uutisartikkelin ja miettii saisiko siitä kääntämällä hauskaa

Studio Julmahuvi, Läpiveto, Putous. Kaikki sketsisarjoja, joissa näyttelijä-ohjaaja Petteri Summasella on ollut sormensa pelissä.

Summanen kertoi Puoli seitsemän -ohjelmassa, että toisinaan sketsejä on jouduttu kirjoittamaan ihan pakolla, mutta ihanteellisessa tapauksessa luomistyö syntyy vuorottelulla.

– Olen oppinut ihan vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana, että päivä tulisi jaksottaa niin, että tekee ensin aktiivisesti jotain, joka on kirjoittamista tai asioiden ratkaisemista. Sitten pitää päästää irti.

Asiat jäävät ikään kuin hautumaan.

– Tunti päivässä itsekseen kävelyä auttaa minua jäsentämään ja tuottamaan ajatuspyrskähdyksiä tai löytämään juuri sen oikean tien niistä kolmesta, jotka jäivät askarruttamaan.

Yh-isän rooliin takaisin

Petteri Summanen nähdään muutaman vuoden tauon jälkeen taas näyttelemässä. Hänellä on päärooli perjantaina ensi-iltaan tulevassa Tarhapäivä-elokuvassa. Se on jatkoa muutaman vuoden takaiselle Yösyöttö-elokuvalle, jossa perheenisä jää yksin pienen vauvan kanssa.

Jatko-osassa vaipparalli yöheräämisineen on vaihtunut tarha-arkeen.

– Antti Pasanen on työssäkäyvä yksinhuoltajaisä, jonka elämässä ei paljon muuta ole kuin pojan hoitaminen, kotonaolo ja työ, Summanen luonnehtii roolihahmoaan.

Elokuvassa nähdään kohtaus, jossa Summasen roolihahmo on kadottanut hoitolapsen supermarketiin. Tilanteeseen oli hänen mukaansa helppo samaistua omakohtaisen kokemuksen kautta.

Kun oma tytär katosi ulkomaanlomalla

– Olin tyttäreni kanssa aikoinaan isilomalla ulkomailla ja kävin uima-altaalta ihan pikaisesti vessassa. Kun palasin, tyttöä ei näkynyt missään.

– Se oli ihan matala lasten allas, ei mitenkään dramaattinen paikka, mutta skannasin nopeasti, että vedessä hän ei ole. Ei siinä mennyt kuin varmaan puoli minuuttia, kun olin juossut koko alueen läpi ja sieltä hän sitten tuli samasta suunnasta, mistä minä olin tullut. Hän oli siis seurannut minua sinne vessalle.

Summanen totesi tapauksen olleen hyvä opetus.

– Ikinä en enää halua kokea sitä uudelleen.

Summanen kertoi myös, että hän on ottanut näyttelijäntöitä vastaan intohimoperiaatteella.

– Kun sain tämän elokuvan käsikirjoituksen luettavakseni, tiesin heti, että siinä on aineksia. Tässä on Yösyöttöön verrattuna vielä laajempi tunnekenttä ja mennään laidasta laitaan isommin.

Summasen koko haastattelu katsottavissa Areenasta