Eurooppa-kirje: Kuohuva Washington opettaa eurooppalaiselle suhteellisuudentajua

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Petri Raivio
Kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Kymmenen vuotta on pitkä aika, mutta jotkut asiat eivät muutu. Kuten se, että amerikkalaiset ajavat isommilla katumaastureilla (siirryt toiseen palveluun) kuin eurooppalaiset.

Kävin pari viikkoa sitten kymmenen vuoden tauon jälkeen Yhdysvalloissa kuulemassa Washingtonin viisaiden ajatuksia. Maasturit olivat entistäkin isompia. Paikallisen Trump-hotellin aulabaarissa oli kourallinen nuoria miehiä Make America Great Again -lippikset päässä.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Baarissa päivysti myös joukko naisia, joita meksikolainen tuttavani arveli prostituoiduiksi. TV-ruuduilla pyöri baseballin loppuottelusarja, jossa Washington Nationals eteni kohti historiallista mestaruutta (siirryt toiseen palveluun). Kun kamera haki katsomosta presidentti Donald Trumpin kuvaan, stadionilla alettiin buuata (siirryt toiseen palveluun).

Presidentinvaaleihin on vuosi aikaa, ja Trump on siirtymässä hiljalleen kampanjapolulle. Euroopassa seurataan jännityksellä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltain suhtautumiselle EU:ta kohtaan.

Hiki kihoaa hatunliepeeseen etenkin Saksan autoteollisuudessa (siirryt toiseen palveluun). Trumpin oli määrä ilmoittaa eiliseen torstaihin mennessä, nostaako Yhdysvallat tuontitullejaan eurooppalaisille autoille. Tätä kirjoittaessani Trump ei ollut vielä ilmoittanut ratkaisuaan.

Trumpin odotettiin lykkäävän päätöstä edelleen. Toinen vaihtoehto olisi nostaa autojen tuontitulleja 10 tai 25 prosenttiin nykyisestä 2,5 prosentista. Trumpin kohdalla odotusten varaan ei välttämättä kannata laskea.

Trump perustelee tulliaikeitaan kauppataseella. Amerikkalaiset ajavat Mercedeksillä ja BMW:llä, mutta Cadillacit ja Dodget eivät kelpaa eurooppalaisille. EU rokottaa amerikkalaisista henkilöautoista korkeampaa tuontitullia kuin Yhdysvallat eurooppalaisista.

Tullien nostaminen olisi johdonmukainen liike sen jälkeen kun Trump on kauppataseen kohentamisen nimissä korottanut Kiinan-tuonnin tulleja sadoilla miljardeilla dollareilla. Se olisi iso isku Saksalle, jonka talous on jo valmiiksi taantuman partaalla (siirryt toiseen palveluun).

Suomestakin tullit veisivät Etlan arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) 850 työpaikkaa.

Toisaalta Trump pelkää tapaamieni amerikkalaisasiantuntijoiden mukaan vaalien alla taantumaa enemmän kuin mitään muuta. Autotullien nostaminen 25 prosenttiin voisi sysätä Yhdysvaltain talouden kuilun partaalle. Tämä puoltaa uutta lykkäystä.

Sitäpaitsi saksalainen teollisuus on investoinut yli 200 miljardia dollaria Yhdysvaltoihin. Saksalaisyritykset työllistävät 670 000 amerikkalaista työntekijää, monet heistä sellaisissa osavaltioissa, joissa Trump voitti viime vaaleissa.

Trump on ilmoittanut luopuvansa tulliaikeistaan, jos EU solmii Yhdysvaltain kanssa kauppasopimuksen. Neuvotteluita sopimuksesta ei ole oikeastaan edes aloitettu. Yhdysvallat haluaa vapauttaa maataloustuotteiden kauppaa, eurooppalaiset vastustavat.

Samaan aikaan eurooppalaiset ovat pyrkineet lepyttämään Trumpia esittelemällä tilastoja (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan amerikkalaisen nesteytetyn maakaasun ja soijapapujen tuonti Yhdysvalloista on moninkertaistunut.

Tullijupakka on vain yksi esimerkki siitä, miten Yhdysvaltain suhde Eurooppaan on Trumpin kaudella kääntynyt miltei päälaelleen. Yhdysvaltain pitkä linja on ollut tukea Euroopan yhdentymistä. Nyt Trump lyö siihen kiilaa, huomautti entinen demokraattiministeri.

Presidentti on suurin haaste Yhdysvaltain ja Euroopan suhteelle sitten 1940-luvun, arvioi pitkän linjan tutkija.

Siteitä heikentää sekin, että Trump on jättänyt täyttämättä ison joukon keskeisiä paikkoja (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain ulkoministeriössä.

Amerikkalaisdiplomaattien motivaatio on koetuksella. Liuta erotettuja tai eronneita ex-virkamiehiä odottaa pääsyä takaisin töihin Trumpin kauden päätyttyä.

Viime viikkoina joukko diplomaatteja on todistanut presidenttiä vastaan kongressissa osana Trumpin virkarikostutkintaa. Yksi tärkeimmistä todistajista (siirryt toiseen palveluun) on Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Gordon Sondland.

Kuohuvasta Washingtonista käsin katsottuna Euroopan ja Brysselin kotikutoinen poliittinen sählääminen näyttää paljon vähemmän dramaattiselta.

Mitä siitä, jos uusi komissio pääsee virkaansa kuukauden tai pari myöhässä? Kaatuuko maailma, jos monivuotisesta rahoituskehyksestä (siirryt toiseen palveluun) päästään sopuun vasta Saksan puheenjohtajakaudella?

Kaikki on suhteellista.

#SOMESSA: Komissaariehdokkaat taas meppien tuomiolla

twitter15112019.jpg
Twitter

EU-parlamentti hylkäsi kuukausi sitten kolme kandidaattia, jotka olivat ehdolla Ursula von der Leyenin komissioon. Eilen torstaina mepit kuulustelivat Romanian, Unkarin ja Ranskan uusia ehdokkaita.

Suurin mielenkiinto kohdistui Ranskan teollisuus- ja sisämarkkinakomissaariksi ehdolla olevan Thierry Bretonin tenttiin. Mepit hylkäsivät hänen edeltäjänsä (siirryt toiseen palveluun)Sylvie Goulardin ainakin nimellisesti siksi, että tämän entisen avustajan palkkauksessa oli hämäryyksiä.

Ennen torstain tenttejä Bretonin heikkoudeksi oli nostettu hänen pitkä teollisuustaustansa: pystyykö hän ajamaan yleistä etua yritysten etujen sijaan?

Siinä missä Goulard joutui varsinaiseen piinapenkkiin, Breton selvisi torstaina helpommalla.

Esimerkiksi Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia kohtaan kriittisen EPP-oikeistoryhmän saksalainen meppi Andreas Schwab jopa twiittasi innoissaan ranskaksi Bretonin valinnan puolesta. Schwabin mielestä Breton osoitti "tarttuvaa" optimismia ja tietotasoa esiintymisessään.

Lopulta mepit hyväksyivät Bretonin ja Romanian Adina-Ioana Văleanin. Unkarin Olivér Várhelyi joutuu vastaamaan lisäkysymyksiin kirjallisesti.

Von der Leyen haluaa saada komissionsa virkaan joulukuun alussa. Tielle tuli torstaina kuitenkin uusi mutka, kun Britannian ilmoitti että se ei aio nimetä komissaariehdokasta lähestyvien parlamenttivaalien takia. EU-komissio aloitti asiasta Britanniaa vastaan rikkomusmenettelyn (siirryt toiseen palveluun).

#FAKTA: Maahanmuuttajat lähettivät yli 35 miljardia euroa EU:sta kotimaihinsa

EU-maissa asuvat ja työskentelevät ulkomaalaiset lähettivät viime vuonna unionin ulkopuolelle 35,6 miljardia euroa rahaa, kertoi Eurostat alkuviikosta. Summa on noussut viidessä vuodessa noin viidenneksellä samalla kun rahavirta toiseen suuntaan on pysynyt ennallaan, noin kymmenessä miljardissa eurossa vuosittain.

rahasiirrot (1).png
Joel Kanerva / Yle

Rahavirta ulospäin on vilkkainta Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, joissa työskentelee paljon maahanmuuttajia. Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa taas rahaa tulee enemmän sisään kuin lähtee ulos, sillä moni on lähtenyt töihin ulkomaille ja maahanmuuttajia on vähän.

Ulkomaalaisten lähettämästä rahasta noin kolmannes suuntautuu Afrikkaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset siirsivät tilaston mukaan ulkomaille noin 230 miljoonaa euroa, josta valtaosa muihin EU-maihin. Tase on 155 miljoonaa euroa miinuksella.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Ekonomisteilta peukkua yhteisvastuulle, Saksan talous ja Katalonian umpisolmu

Christine Lagarde Mario Draghi
Sekä Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde että lokakuun lopussa väistynyt entinen pääjohtaja Mario Draghi kannattavat euroalueen syvempää yhteistyötä finanssipolitiikassa.Bernd Kammerer / EPA

Suomen hallituksen pitkään jarruttama euroalueen budjetti saa kannatusta suomalaisilta ekonomisteilta. Ylen kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) 13 ekonomistia kannattaa yhteistä finanssipolitiikkaa ja viisi muuta pitää ajatusta hyödyllisenä, kunhan poliittinen tilanne sellaisen sallisi. Vastustajia oli viisi.

Kannattajien mukaan Suomikin voisi hyötyä yhteisbudjetista taantumassa. Vastustajat varoittavat moraalikadosta ja rahojen valumisesta etelään tai itään.

EU-maat ovat jo hyväksyneet ajatuksen euroalueen budjetista. Se on kuitenkin jäämässä hyvin pieneksi koska rahat otetaan koko EU:n yhteisestä budjetista. Vireillä on myös hanke toisesta uudesta välineestä, joka perustettaisiin vain halukkaiden kesken hallitustenvälisellä sopimuksella.

Brysselin koneessa puhutaan Saksan taloustilanteesta. Vaikka maan talouselämällä on mennyt viime ajat huonosti, ensi vuonna talouden ennustetaan kääntyvän taas nousuun. Samalla sisäpolitiikka on murroksessa, energiapolitiikassa on vaikeuksia ja liittokansleri Merkel vastustaa korotuksia Saksan EU-maksuihin. Maija Elonheimon haastateltavana on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Jan Feller.

Kuluneella viikolla on ihmetelty Espanjan vaalitulosta ja poliittista umpisolmua. Yksi umpisolmuista on Katalonian pattitilanne. Itsenäisyyshankkeessa mukana olleita poliitikkoja tuomittiin vastikään pitkiin vankeusrangaistuksiin. Katkeruus keskusvaltaa kohtaan kasvaa.

Ulkolinjan Pertti Pesonen seurasi Txell Bonetin kampanjointia miehensä Jordi Cuixartin puolesta viime syksynä. Omnium-kulttuurisäätiön johtajana toiminut Cuixart sai lokakuussa yhdeksän vuoden vankeustuomion.

ENSI VIIKOLLA: Mielenosoituksista puoluekokoukseen

Huomenna lauantaina kadut täyttyvät mielenosoittajista Prahassa, kun oppositio osoittaa mieltään EU-rahojen väärinkäytöstä epäiltyä pääministeri Andrej Babisia vastaan. Samettivallankumouksen vuosipäivää vietetään mielenosoitusten merkeissä myös naapurimaassa Slovakiassa.

Samaan aikaan Ranskassa keltaliivimielenosoittajat juhlistavat liikkeensä ensimmäistä vuosipäivää marssimalla eri puolilla maata.

Britannian joulukuussa järjestettävien parlamenttivaalien jännitys alkaa tiivistyä tiistaina, kun pääministeri Boris Johnson kohtaa työväenpuolueen Jeremy Corbynin kampanjan ensimmäisessä TV-väittelyssä.

Loppuviikosta Euroopan kansanpuolue EPP kokoontuu puoluekokoukseensa Zagrebiin. EPP valinnee uudeksi puheenjohtajakseen Eurooppa-neuvoston väistyvän puheenjohtajan Donald Tuskin, jonka jäähyväispuhe Bruggessa (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla oli kiinnostavaa luettavaa.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)