Ylen kysely: Enemmistö Kuopion päättäjistä pitää budjetin valmistelua riittävän avoimena – muutoksiakin kaivataan

Kuopion kaupunginjohtajan mukaan talousarviovalmisteluun on luvassa muutoksia jo ensi vuodelle.

Kuopio
Kuopion torin joulukuusi marraskuussa 2019.
Kuopion talousarviovalmistelun avoimuudesta on jälleen keskusteltu tänä syksynä.Markku Malinen / Yle

Ylen kyselyn perusteella suuri osa Kuopion kaupungin päättäjistä on tyytyväisiä talousarviovalmisteluun. Yle kysyi kaupunginvaltuutetuilta ja lautakuntien puheenjohtajilta mielipidettä Kuopion kaupungin talousarviovalmistelun avoimuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen.

Kyselyyn vastasi 36 kaupunginvaltuutettua sekä yksi valtuuston ulkopuolinen lautakunnan puheenjohtaja. Kuopiossa on 59 valtuutettua ja muutama valtuuston ulkopuolinen lautakunnan puheenjohtaja.

Kuopiossa on keskusteltu tänäkin syksynä talousarviovalmistelun avoimuudesta ja luottamushenkilöiden mahdollisuudesta vaikuttaa siihen. Budjettivalmistelua on kritisoitu esimerkiksi tässä Savon Sanomien jutussa (siirryt toiseen palveluun). Ylen kyselyn vastauksissa näkyi mielipiteiden kahtiajako, vaikka myönteiset puolet korostuivatkin.

Kuopiossa siirryttiin nykyiseen budjettivalmistelumalliin palvelualueuudistuksen yhteydessä kymmenisen vuotta sitten. Palvelualueiden virkamiehet valmistelevat oman alueensa talousarvioesityksen ja antavat sen tiedoksi lautakunnille. Kaupunginjohtaja tekee virkamiesten esitysten pohjalta oman talousarvionsa, joka menee kaupunginhallitukseen ja -valtuustolle.

Nykyistä mallia kiiteltiin muun muassa siitä, että se ottaa huomioon kaupungin talouden kokonaisuuden ja realiteetit. Lautakuntien talousarvioesitykset puolestaan saattoivat olla pitkiä toivelistoja, joita joutui karsimaan.

Nykyisessä mallissa taas koetaan ongelmaksi muun muassa kaupunginhallituksen, virkamiesten ja kaupunginjohtajan liian suuri sananvalta suhteessa valtuustoon ja lautakuntiin.

"Tietoja ei salata, mutta niiden kaivaminen voi olla haasteellista"

Monissa vastauksissa korostettiin, että budjettivalmistelusta on riittävästi tietoa saatavilla. Erityisesti kaupunginhallituksessa istuvat sekä valtuustoryhmien ja lautakuntien puheenjohtajat ovat perillä talousarviovalmistelusta, kun taas rivivaltuutetuilla ja politiikan vasta-alkajilla voi olla vaikeuksia pysyä kärryillä asioista.

Vastausjakauma kertoo myös siitä, että avoimuuden arvioiminen on hankalaa.

"(Vastaus) riippuu siitä, mitä avoimmuudella tarkoitetaan. Tietoja ei varmasti salata, mutta niiden esiin kaivaminen voi olla lautakunnan jäsenille ja valtuutetuillekin varsin haasteellista." (Erkki Virtanen, vas.)

Useammassa vastauksessa korostetaan valtuutetun omaa aktiivisuutta.

"Tuntuu myös siltä, että luottamushenkilöiltä unohtuu oma vastuu ottaa selvää asioita ja kysellä. Kyllä viranhaltijat vastaavat." (Anna Hartikainen, kesk.)

"Jos esim. valtuustoryhmä haluaa virkamiehiltä talousarviosta lisää tietoa, niin he ovat valmiita tulemaan ryhmään asioista kertomaan" (Hannu Kananen, kesk.)

Kritiikkiä puolestaan sai julkisen keskustelun puute. Avoimuuskeskustelu ryöpsähti erityisesti sen jälkeen, kun kasvun ja oppimisen lautakunta (siirryt toiseen palveluun) jätti virkamiehen neuvosta julkistamatta kannanottonsa oman alueensa talousarvioesityksestä.

"Talousarviosta ei valmisteluvaiheessa käydä riittävästi julkista keskustelua. Valmistelutilannetta esitellään lautakunnille, mutta ei julkisesti." (Laura Meriluoto, vas.)

Päinvastaisestakin näkökulmasta muistutettiin vastauksissa:

"Talousarvion valmistelun avoimuus on riittävä. Pitää muistaa, että valmistelussa on mukana asioita, jotka ovat niin keskeneräisiä, ettei niistä voi tehdä julkisia ennen kuin asia on kehitetty riittävän pitkälle." (Olli-Pekka Ryynänen, kok.)

Kuopion valtuustokysely 2019
Kuva: Antti Karhunen / Yle, Tiedonhankinta: Helmi Nykänen / Yle

Ylen kyselyn vastaajista moni koki omat henkilökohtaiset vaikuttamisen mahdollisuutensa hyväksi, mutta kritisoi silti nykyistä valmistelutapaa. Vaikutusmahdollisuudet koettiin etenkin silloin huonoiksi, jos ei ole kaupunginhallituksen tai minkään lautakunnan jäsen.

"Neuvottelut käydään ryhmän vetäjien kesken, virkamiehet ja kunnanhallitus valmistelevat asiat. Koen, että tavallinen rivivaltuutettu ei pysty paljoa vaikuttamaan." (Ritva Hakulinen, sd.)

"Kaupunginhallituksen ja –valtuuston jäsenenä ja valtuustoryhmäni edustajana pystyn vaikuttamaan riittävästi talousarvion valmisteluun. Toki on asioita, jotka eivät ole aina niin mieluisia päätöksiä, mutta meidän on katsottava kokonaisuuksia ja välillä tehtävä myönnytyksiä." (Leila Savolainen, kesk.)

Vastauksissa tuotiin esille, että vaikuttamisen mahdollisuuksia on, vaikkei istuisikaan painavimmilla palleilla. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun oman valtuustoryhmänsä ja lautakuntansa kautta.

"Osallistun aktiivisesti myös keskustan valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön kokouksiin, jolloin voin osaltani vaikuttaa keskustan linjauksiin. Viime kädessä talousarvion valmistelu ja päätökset ovat yhteistyötä kaikkien valtuustoryhmien kesken." (Markku Rossi, kesk.)

Lisäksi vaikea taloustilanne asettaa omat rajoituksensa päätöksenteolle.

"Järjestelmä toimii jos talous jatkaa kasvuaan lineaarisesti ja valmistelu keskittyy lähinnä siihen, että miten paljon varoja kohdistetaan (yleensä lisätään) investointeihin ja palvelujen tuottamiseen. Vaikeuksia tulee kun suhdanne kääntyy laskuun tai kuten tänä vuonna." (Antero Peiponen,kesk.)

Monissa vastauksissa toivottiin lautakunnille ja myös kaupunkilaisille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa talousarvioon. _ _

"Olisi hienoa, jos asioiden valmisteluun valtuutetut pääsisivät enemmän mukaan alkuvaiheessa ja myös kuntalaisetkin enemmän. Ehkä kyselytunnit tai muut kansalaisten vaikuttamisen keinot voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön." (Minna Reijonen, ps.)

Kaupunginjohtaja lupaa lisää avoimuutta

Muutoksia voikin olla luvassa jo ensi vuodelle. Sekä Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen että valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat Sari Raassina (kok.) ja Antti Kivelä (kesk.) sanovat, että kaupungin talousarviovalmistelu toimii jo nykyisellään monin osin hyvin. Silti kaikki ovat valmiita tekemään muutoksia.

Raassina ja Kivelä ovat mukana työryhmässä, joka pohtii Kuopion kaupungin johtamisjärjestelmää. Heidän mukaansa työryhmässä on halua keskustella myös talousarviovalmistelun toimivuudesta ja mahdollisista muutoksista. Raassina esimerkiksi haluaisi kaupunkilaiset enemmän mukaan budjetin tekoon osallistuvan budjetoinnin kautta.

Kaupunginjohtaja Pirhosen mukaan on hyvä, että talousarviovalmistelusta keskustellaan. Hän sanoo ottavansa vakavasti kritiikin avoimuuden puutteesta.

– Olen juuri kirjoittamassa talousarvioesitykseen lausetta, että vuoden 2020 aikana tullaan lisäämään avoimuutta. Myös lautakuntien roolia tarkastellaan johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Pirhosen mukaan talouden tiukka tilanne on tehnyt talousarviovalmistelusta erityisen vaikeaa tänä vuonna. Lisäksi kaupungin yt-neuvottelut mutkistivat valmistelua.

– Päättäjät ovat valitettavasti tilanteessa, jossa talousarvioesitys on vain lyhyen ajan pohdittavana. Sama koskee julkista keskustelua. Mistään pimeydestä tämä ei kuitenkaan pompsahda, sillä taustana ovat julkisuudessakin paljon esillä olleet talouden reunaehdot.