Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen kehuu peruskoulua kulttuurikasvattajana: "Elämän moninaisuuteen kuuluu myös monipuolinen sivistys ja kulttuuri"

Kulttuurilla ja musiikilla on valtava merkitys ihmisten arjessa. Ne lisäävät hyvinvointia ja tasaavat ihmisten sosiaalista epätasa-arvoisuutta.

Kuva: Risto Degerman / Yle

Jyväskylässä parhaillaan meneillään olevat musiikkikasvatuspäivät kokoavat yhteen suomalaisia ja myöskin kansainvälisiä puhujia musiikki- ja kulttuurivaikuttamisen saralta.

Tapahtuma järjestetään Jyväskylässä ensimmäistä kertaa. Yhtenä puhujana on myös Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, joka toimii Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Liikasen puheessa nostettiin esille muun muassa Suomen peruskoulujärjestelmä, ja kuinka se tekee takaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä mukaan esimerkiksi musiikin maailmaan. Myös erilaiset hankkeet, kuten peruskoulun kahdeksasluokkalaisille suunnattu Taidetestaajat-projekti, edistävät koko ikäluokan yhteistä kulttuurikokeilua.

– Rikas elämä, siihen kuuluvat monipuoliset kulttuuripalvelut. Maan kattava musiikkiopistoverkosto, orkesterit ja se että kouluissa opetetaan musiikkia, antavat mahdollisuuden perhetaustasta riippumatta kokea musiikkielämyksiä ja päästä musiikissa myös pidemmälle, Liikanen sanoo.

Kulttuurielämykset antavat eväitä myös yksinäisyyden torjumista vastaan, kun lapset pääsevät mukaan yhteisiin kokemuksiin. Muistisairaiden piirissä on havaittu samaa: kun kaikki muu alkaa vähitellen hiipua, nuoruuden musiikkikokemukset tuovat eloa, iloa ja virkeyttä.

– Meidän täytyy pitää huolta meidän sairaista ja köyhistä ja tukea heidän toimeentuloaan. Elämän moninaisuuteen kuuluu myös monipuolinen sivistys ja kulttuuri, eikä niitä saa missään tapauksessa väheksyä, Liikanen toteaa.

Samoilla linjoilla on myös pitkän linjan musiikin ja teatterin tekijä Katriina Honkanen. Honkanen ohjaa koko perheen musiikkiseikkailu Ella ja Paterockia Jyväskylän kaupunginteatteriin tänä syksynä. Kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnille on Honkasen mielestä todella suuri.

– Siksi tuntuu kummalliselta, että kulttuuri, jolla on kaikkein pienin osuus esimerkiksi valtion tai kuntien budjetissa, niin siitä usein säästetään vaikka se säästö on aika pieni.

Kulttuuri vie ihmisiä eteenpäin ja kantaa yli vaikeiden aikojen. Myös taloustutkimuksissa on todettu, että ne kunnat tai kaupungit, jotka ovat keskittäneet rahaa kulttuuriin nousevat esimerkiksi lamasta nopeammin kuin ne, jotka ovat karsineet kulttuuripuolelta menoja pois, Honkanen toteaa.

Kulttuuri voi toimia myös paikkakunnan magneettina.

– Esimerkiksi Hullin kaupunkia äänestettiin Ison-Britannian huonoimmaksi paikaksi elää. He käänsivät sen voitokseen, ja päättivät moninkertaistaa kulttuuribudjetin. Nyt Hull on yksi Ison-Britannian merkittävimmistä kulttuurikaupungeista, Honkanen sanoo.

Musiikin positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja oppimiskykyyn on havaittavissa muun muassa aivotutkimusten kautta. Monien ensikosketus musiikkikasvatukseen tulee alakoulussa, ja musiikillisen kasvamisen perusta luodaan jo lapsena.

– Koulu on monelle lapselle ainoa musiikkikasvatusta antava taho, joten se voi vaikuttaa ratkaisevasti käsitykseen musiikin merkityksestä, Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatustutkija Henna Suomi painottaa.

Suomi on tehnyt väitöksen luokanopettajien valmiudesta musiikin opettamiseen Jyväskylän yliopistolle.