Ei tippa ratin takana tapa, uskoo edelleen moni espanjalainen ja hyppää humalassa rattiin

Arkea maailmalta: Espanjassa rattijuoppous ei ole yhtä suuri häpeä kuin Suomessa, kirjoittaa Ylen Barcelonan-avustaja Maija Salmi.

liikennejuopumus
Henkilökuva
Antti Haanpää / Yle

BarcelonaKymmenen vuotta sitten osallistuin silloisen espanjalaisen poikaystäväni veljentyttären ristiäisiin.

Lapsi kastettiin hartaissa katolilaisissa menoissa ja sen jälkeen vieraat oli kutsuttu läheiselle maatalolle vähemmän hartaisiin ristiäisjuhliin.

Suomalaisiin ristiäisiin tottuneena yllätyin, kun näin talossa kahvipöydän sijaan pöydän täynnä viini- ja rommipulloja. Nestemäiset tarjoilut tekivät kauppansa grilliruoan kaverina.

Kotiinlähdön aika koitti vasta aamun sarastaessa. Silloin alettiin etsiä myös autonavaimia. Koska juhlapaikan sijainti oli syrjäinen, kaikki olivat liikkeellä omalla autolla.

Ongelma tosin oli se, että selvinpäin olevia kuskeja oli ainoastaan yksi: lapsen äiti. Muut olivat enemmän tai vähemmän humalassa.

Kukaan ei ehdottanut taksien soittamista, vaan kuskeiksi valikoituivat vähiten humalassa olevat. Asiasta ei edes keskusteltu, ja vaikka suomalainen omatuntoni soimasi ja itsepuolustusmekanismi kytkeytyi päälle, istuin hiljaa pelkääjän paikalle humalaisen poikaystäväni viereen.

Pääsimme onneksi turvallisesti perille. Kyseessä ei ollut kuitenkaan viimeinen kerta, kun näin humalaisia ratissa.

Usein juhlien jälkeinen ehdotukseni taksin tilaamisesta teilattiin turhana tuhlauksena.

Jos taksi ehti pihaan ennen kuin joku ehti perua sen, matkustin sillä lopulta yksin.

Myönnettäköön, että joskus taivuin ryhmäpaineen alla, hyppäsin humalaisen kyytiin ja toivoin paniikissa parasta. Hermoiluni vuoksi sain osakseni lähinnä huvittuneita katseita. Muiden mielestä aina joku oli tarpeeksi selvinpäin ajaakseen.

Usein se oli ”vain kaljaa” juonut kaveri. Olut on espanjalaisille samanlainen ruokajuoma kuin vesi eli monille ei tavallaan edes alkoholia.

Me olimme nuoria ja tyhmiä ja nykyisessä lähipiirissäni suhtaudutaan päihteiden käyttöön liikenteessä vakavasti. Itse en ole rattijuopon kyydissä matkustanut enää vuosikausiin. Ainakaan tietääkseni.

Tilastojen mukaan nimittäin ammattiautoilijat eivät noudata lakia mainittavasti yksityisautoilijoita paremmin, eikä Espanjassa juurikaan harrasteta alkolukkoja.

Kymmenessä vuodessa tilanne on parantunut vain vähän.

Viime vuonna yli 56 000 kuljettajaa sai Espanjassa tuomion alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.

Peräti 40 prosenttia liikenteessä kuolleista kuljettajista oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Suomessa vastaava luku on 13 prosenttia ja päihtymyksestä aiheutuvat liikennekuolemat ovat laskussa.

Espanjan ja Portugalin liikennepoliisit yhteisessä "Safe Holidays" liikennevalvontaoperaatiossa Espanjassa 2018.
Espanjan ja Portugalin liikennepoliisit yhteisessä "Safe Holidays" liikennevalvontaoperaatiossa Espanjassa 2018.

Kymmenen vuotta sitten poliisi saattoi Espanjassa pysäyttää, kysyä, onko nautittu alkoholia ja päästää nopean silmämääräisen arvion jälkeen jatkamaan matkaa.

Nykyään puhallutetaan herkemmin, vaikka todennäköisesti vieläkin ratsioissa pärjää pokalla ja pokerinaamalla.

Valvonta on viime vuosina kuitenkin lisääntynyt ja se näkyy tilastoissa.

Pääsyy kännikuskien määrään on kuitenkin se, että Espanjassa rattijuoppous ei ole samanlainen synti kuin vaikkapa Suomessa.

Suurissa kaupungeissa liikkuminen ilman autoa ei ole ongelma, mutta pienemmissä kaupungeissa yöbussit kulkevat vain harvoin ja etäisyydet saattavat olla pitkiä. Takseja monet pitävät liian kalliina.

Raittius on nouseva trendi Espanjassakin, mutta juhlissa ei ole tapana kieltäytyä alkoholista.

Vastikään luin lehdestä jutun, jonka otsikko kuului ”Humalassa, huumeissa ja ilman ajokorttia ajanut nainen pidätettiin lapsi kyydissään”.

Ehkä hänkin oli ollut muiden mielestä eniten selvinpäin.