Piskuinen Puumala oli suistumassa talouskriisiin ja pakkoliitokseen, nyt se laskee kuntaveroa jo kolmatta kertaa: “Lapsiperhe voi säästää lähes 500 euroa kuukaudessa”

Vajaan 2200 asukkaan Puumala on melkoinen ihme sotemenojen kanssa tuskailevien kuntien joukossa. 

kunnallisverotus
Heidi Pietikäinen ja Tilda (3) ovat aktiivisia Noppa-leikkipuiston käyttäjiä Puumalassa.
Heidi Pietikäinen ja Tilda (3) ovat aktiivisia Noppa-leikkipuiston käyttäjiä Puumalassa.Petri Vironen / Yle

Puumalan kunta laskee veroprosenttiaan ensi vuoden alusta 19,5 prosenttiin. Se on vähäväkisen ja vanhusvoittoisen Etelä-Savon maakunnan alhaisin veroprosentti.

Kuntalaisille Puumalan veronalennukset näkyvät suoraan kukkarossa, etenkin jos verotusta verrataan naapurikaupunkeihin Mikkeliin ja Savonlinnaan, entisin liitoskandidaatteihin.

Savonlinna perii ensi vuonna yli ja Mikkeli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampaa kuntaveroa. Keskituloiselle palkansaajalla Puumalassa se tarkoittaa tuhannen euron säästöä kuntaverossa. Kahden keskituloisen perheessä ero kuukausitasolla on lähes 200 euroa.

– Meillä ero naapurikaupunkeihin taitaa olla lähes 500 euroa kuukaudessa, sillä varhaiskasvatus on 20 tuntiin asti ilmaista, Heidi Pietikäinen kertoo.

Pietikäisen nelilapsinen perhe muutti miehen kotipaikalle Kouvolasta reilut neljä vuotta sitten. Perhe viihtyy paikkakunnalla mainiosti.

– Palvelut toimivat ainakin toistaiseksi hyvin lapsiperheen kannalta. Täällä on myös turvallista ja lapset voi jättää koulun jälkeen kirkonkylälle huoletta, kun asumme kymmenen kilometrin päässä, Heidi Pietikäinen kertoo.

Useiden satojen eurojen säästö veroissa ei tuota ongelmia.

– Voi miten helposti ne menevät, kaikkeen lapsiperhe-elämiseen.

"Tilanne oli synkkä ja toivoton"

Vielä 2010-luvun alussa Puumalan tulevaisuus näytti sumealta. Saimaan Gibraltariksi sijaintinsa puolesta kutsuttu kunta keräsi Suomen korkeinta, 21 prosentin kuntaveroa.

– Tilanne oli synkkä ja toivoton. Konsultti iski meille sellaiset rätingit eteen, että emme voi selviytyä itsenäisenä kuntana, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Pasanen (kesk) muistelee.

Konsulttien tekemän laskelman mukaan Puumalan olisi pitänyt nostaa muutamassa vuodessa veroprosentti 25:een. Siitä huolimatta alijäämä olisi paisunut vuosi vuodelta ja velkamäärä noussut yli 3 000 euroon asukasta kohti vuoteen 2017 mennessä. Nyt veroprosentti on 19,5 ja velkamäärä noin 300 euroa per asukas.

– Noilla olettamilla valtiovarainministeriö olisi jo aikaa sitten pakkoliittänyt meidät johonkin kuntaan, kunnanjohtaja Matias Hilden arvioi nyt jälkikäteen.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden.
Esa Huuhko / Yle

Yhteistä maarajaakin jo selvitettiin Savonlinnaan

Unto Pasanen oli juuri valittu ensimmäistä kertaa valtuustoon. Ensikertalaisesta leivottiin suoraan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kriisihetkillä poliittisten päättäjien ja myös kuntalaisten välit kiristyivät, osa halusi kunnan liittyvän Mikkeliin, osa Savonlinnaan, osa Imatralle ja hajaääniä saivat myös pienemmät rajanaapurit Juva ja Ruokolahti.

– Rajat kulkivat ihan asuinpaikan mukaan. Paljon oli erilaisia kirjelmiä liikenteessä, Pasanen kertoo.

Puumalan onneksi koitui Kataisen hallitus ja erityisesti sen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok). Virkkunen kieltäytyi käynnistämästä kuntajakoselvitystä Puumalan ja Savonlinnan välillä, sillä kunnilta puuttui yhteinen maaraja.

Vastaava ongelma oli tosin ratkaistu aiemmin Savonlinnan ja Savonrannan välillä vetämällä yhdyskäytävä Enonkosken läpi. Sellainen olisi järjestynyt todennäköisesti myös Puumalasta Savonlinnaan.

– Kävimme Savonlinnan kaupunginjohtajan Janne Laineen kanssa jo Ruokolahden kunnanjohtajan luona kysymässä, että löytyisikö tällainen maakaistale välillemme”, kunnanjohtaja Matias Hilden kertoo.

Maakaistaleen etsintä päättyi varsin nopeasti, kun Puumalan valtuusto päätti jättää liitosvalmistelut sikseen

Positiivinen kierre tuo paljon hyvää

Varsinainen lottopotti odotti Puumalaa jo oven takana. Kevään 2011 vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa puitiin verotusta työryhmässä, jossa oli varsin hyvä helsinkiläisedustus. Siellä päätettiin korjata erästä epäkohtaa, joka Helsingissä koettiin epäoikeudenmukaiseksi.

Kiinteistövero irrotettiin verotulojen tasauksesta. Helsinki arvokiinteistöineen nettosi muutoksesta 50 miljoonaa euroa. Samassa rytäkässä erityisesti kaksi asukaslukuun suhteutettuna mökkirikasta kuntaa Puumala ja Kustavi tienasivat ison kasan euroja.

Verotulojen tasauksella tasataan Suomen kuntien välisiä tuloeroja. Kun kiinteistöveron vaikutus eliminoitiin, Helsingiltä otettiin vähemmän ja Puumalalle annettiin enemmän.

Puumalassa myönnetään, että tuo operaatio vaikutti merkittävästi tulevaisuuteen. Puumala sai jatkossa 800 000 euroa enemmän valtionosuuksia joka vuosi.

– Se loi tulevaisuuden uskoa, mutta ei se yksistään ratkaiseva ollut. Jos näitä silloisia laskelmia katsoo, niin tuo summa on murusia.

Kunnanjohtajan mukaan Puumala talouden petraantuminen on monen asian summan. Verotulot ovat kasvaneet reippaasti ja valtionosuusuudistukset ovat kohdelleet Saimaan pirstomaa pitäjää lempeällä kädellä.

– Siitä alkoi positiivinen kierre ja aloimme saada uusia hyviä veronmaksajia. Pidimme myös tiukasti kiinni menoista, Unto Pasanen.

Puumalan velkamäärä (sinisellä) on pienentynyt samalla kun muiden kuntien yleinen velkamäärä on kasvanut.
Puumalan velkamäärä (sinisellä) on pienentynyt samalla kun muiden kuntien yleinen velkamäärä on kasvanut. Yle

Omat nurkat siivottiin tehokkaasti

Puumalassa tehtiin railakkaasti ratkaisuja. Kunta luopui kaikista ylimääräisistä kiinteistöistä, lakkautti kyläkoulut, lakkautti oman lukion ja osti sotepalvelut Mikkelistä.

– Jopa kunnanjohtajan talo myytiin, kun edellinen kunnanjohtaja eläköityi. Laitettiin Matias asumaan pienempään taloon, Pasanen muistelee.

Vuoden 2013 aloitti uusi valtuusto. Siitä vuodesta lähtien Puumalan tilinpäätös on ollut plussalla joka vuosi. Nyt sukan varressa on ylijäämää lähes kokonaisen vuoden verotulojen verran. Kunnan talous on olosuhteisiin nähden ja naapurikaupunkeihin verrattuna erinomainen.

– On mietitty tarkkaan, mihin eurot laitetaan. Taisi mennä lähes neljä vuotta ennen kuin pääsin pitämään ensimmäistä työhaastattelua eli ei palkattu uusia poislähteneidenkään tilalle, Matias Hilden kuvailee.

Puumalan talous on Hildenin mielestä kokonaisuus, joka ei ole sellaisenaan kopioitavissa muualle.

– Meillä on pitkäjänteinen ja sitoutunut henkilökunta, joka on nähnyt huonommat ajat. Päättäjillä on realistinen ja rauhallinen suhtautuminen asioihin. Tosi valistuneita päättäjiä, kunnanjohtaja kehuu.

Ennen pyrittiin tekemään, nyt tehdään

Lähes kaikki kunnat Suomessa painivat parhaillaan kasvavien sotemenojen kanssa. Väestön ikääntymisen tuomat haasteet ovat Puumalassa jopa selvästi keskimääräistä isommat.

– Erikoissairaanhoidon palvelut kasvavat, mutta paikkakunnalla olevat sotepalvelut toimivat hyvin. Ei ole pitkiä jonoja, eikä tule suuria yllätyksiä. Jos perustasolla yskii, kustannukset kasvavat nopeasti, Hilden arvioi.

Unto Pasanen kiittelee myös virkamiesten ja poliittisten päättäjien hyvää yhteishenkeä.

– Ennen talousarviossa luki, että pyritään tekemään sitä ja tätä. Matiaksen tulon jälkeen sinä lukee, että teemme.

Vapaa-ajan asukkaat tuovat Puumalaen tuplasti keskiarvoa korkeampien kiinteistöverojen lisäksi myönteistä pöhinää ja julkisuutta.

Näyttelijät kuten Ville Haapasalo, Aku Hirviniemi tai Jarmo Mäkinen tuovat kernaasti julkisuudessa esille Puumala-yhteyttään.

Myös Leijonien MM-kultaa juhlittiin näyttävästi Puumalassa, valmentaja Jukka Jalosen kesämökkipaikkakunnalla.

– Puumalan brändille on ollut monella tapaa tärkeää, että olemme päässeet eri tavoin esille monissa medioissa. Toisaalta ne ovat varmasti luoneet positiivista henkeä paikallisiin asukkaisiinkin, eli että ei ainakaan tarvitse hävetä sitä että asuu Puumalassa, Matias Hilden muotoilee.

Jaana ja Janne Kuivalainen sekä Matias Hilden avopuolisonsa Maiju Hallivuo kanssa nauttivat Linnan juhlien  tunnelmasta vuonna 2016.
Matkailuyrittäjät Jaana ja Janne Kuivalainen sekä Matias Hilden avopuolisonsa Maiju Hallivuo kanssa edustivat kotikuntaansa Puumalaa Linnan juhlissa vuonna 2016Yle