EU:n kaavailema lyijykielto uhkaa tehdä vanhoista haulikoista arvottomia

EU:n komitea päättää tiistaina lyijyhaulien kieltämisestä kosteikkoalueilla.

Kotimaa
Armoria ase-liikkeen yrittäjä Veli-Matti Iskanius käsittelee haulikkoa liikkeen pöydällä.
Yrittäjä Veli-Matti Iskaniuksen mukaan lyijyhauleja korvaavat materiaalit eivät sovellu vanhoihin haulikoihin.Sami Takkinen / Yle

Kuopiolaisen aseliikkeen takahuone on täynnä käytettyjä haulikoita, joilla ammutaan lyijyhauleja. Samanlaisia haulikoita on monen suomalaismetsästäjän kotona, mutta pian niistä saattaa tulla arvotonta tavaraa.

EU on parhaillaan harkitsemassa lyijyhaulien kieltämistä kosteikoilla, ja myöhemmin lyijyn käyttö saatetaan kieltää metsästyksessä ja kalastuksessa kokonaan.

haulikoita ase-liikkeen varastossa
Lyijykielto tekisi vanhoista haulikoista arvottomia.Sami Takkinen / Yle

Kielto iskisi suomalaisiin aseenomistajiin kovaa, sillä lyijyn vaihtoehdot, kuten esimerkiksi teräshaulit, eivät sovellu vanhoihin haulikoihin.

Armoria Kuopion yrittäjän Veli-Matti Iskaniuksen mukaan muuttunut tilanne näkyisi myös käytettyjen aseiden kaupassa.

– Meille tarjotaan paljon käytettyjä haulikoita, mutta niille ei ole enää ostajia. Eli se tavara menettää arvoaan hyvin rankasti, hän arvioi.

"Sahalla voi tulla ongelmia"

Lyijyhaulien kieltäminen kasvattaisi todennäköisesti uusien haulikoiden kauppaa, mutta samalla kasvaisivat myös ampumatarvikekustannukset.

Lyijyä korvaavat haulimateriaalit, kuten teräs, kupari ja volframi, ovat selvästi lyijyä kalliimpia. Iskanius havainnollistaa asiaa kymmenen lyijyhaulipatruunaa sisältävän rasian hinnalla. Jos rasia lyijyhaulipatruunoita maksaa 7–13 euroa, maksaa vastaava volframipatruunarasia 60–100 euroa.

– Moni saattaisi ehkä jättää harrastuksen sikseen, kun ei enää halua uusia kalustoa, Iskanius arvelee.

Erillaisia haulikon patruunoita ase-liikkeen pöydällä
Lyijyä korvaavat materiaalit maksavat perinteistä lyijyhaulia enemmän.Sami Takkinen / Yle

Ongelmia voisivat tuoda myös puukauppoja suunnittelevat metsänomistajat.

– Jos metsässä ammutaan tungstenia (volframia) tai terästä, niin sahalla voi tulla ongelmia.

Iskaniuksen mukaan tilanne voisi pahimmillaan johtaa siihen, että metsänomistajat saattavat jopa kieltää korvaavilla hauleilla ampumisen omassa metsässään.

Armoria ase-liikkeen yrittäjä Vesa-Matti Iskanius käsittelee haulikkoa liikkeessään.
Veli-Matti Iskaniuksen mukaan moni suomalainen saattaisi lopettaa lyijyhaulikiellon vuoksi metsästyksen.Sami Takkinen / Yle

Kansainvälisissä kisoissa vain lyijy kelpaa

Raasion ampumakeskuksessa Siilinjärvellä yksistään haulikkoammunnasta kertyy vuosittain kahdeksan tonnia lyijyä. Siilinjärven urheiluampujien puheenjohtajan Seppo Mahlamäen mukaan lyijy jää alueelle, eikä pilaa pohjavettä.

– Rata-alueen sisällä on pohjavesikaivo, jossa veden lyijypitoisuus on matalampi kuin Siilinjärven ja Kuopion talousvedessä, hän hymyilee.

Siilinjärven urheiluampujien puheenjohtaja Seppo Mahlamäki ampuu haulikolla Siilinjärven ampumaradalla
Seppo Mahlamäki pitää mahdollista lyijyhaulikieltoa ylimitoitettuna.Sami Takkinen / Yle

Mahlamäen mukaan lyijyhaulien kieltäminen ampumaurheilussa olisi ylimitoitettua, sillä lyijy voidaan helposti ottaa talteen esimerkiksi pressuttamalla ampumavalli.

– Ammutaan vasten pressua, josta haulit valuvat teräskouruun, josta ne saadaan talteen.

Lyijyhaulikielto vaikuttaisi vahingollisesti myös suomalaisten haulikkoampujien kilpailutoimintaan, sillä kansainvälisissä kisoissa materiaaliksi kelpuutetaan vain lyijy.

– Suomen ennätyksiä, jotka on ammuttu teräshaulipatruunoilla, ei rekisteröidä, Mahlamäki toteaa.

Siilinjärven urheiluampujien puheenjohtaja Seppo Mahlamäki ampuu haulikolla Siilinjärven ampumaradalla
Kansainvälisissä kisoissa kelpaa vain lyijyhauli.Sami Takkinen / Yle

Lue myös:

Suonenjoen Onkilammen lyijytilanteeseen tulossa lisäselvityksiä – Suonenjoen kaupunki hakee ratkaisua yhdessä ely-keskusten kanssa

Joutsenet kuolevat vanhan ampumaradan vuoksi – Olli Korhonen kuvasi joutsenparin viimeisen kevään Suonenjoen Onkilammella

EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin