Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toivoo palkkamalttia: "1,6 prosentin palkankorotukset paransivat Suomen kilpailukykyä"

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toivoo palkkamalttia, jotta Suomen kilpailukyky säilyisi. Paljon parjattu kiky-sopimus ja palkkamaltti ovat tähän asti parantaneet kilpailukykyä, arvioi Rehn.

Olli Rehn
Vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toivoo palkkamalttia parhaillaan meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Rehn arvioi TV1:n Ykkösaamussa että edellisellä sopimuskierroksella sovitut 1,6 prosentin vuosittaiset palkankorotukset paransivat Suomen kilpailukykyä. Samanalaiselle palkkamaltille olisi Rehnin mukaan tarvetta myös nyt.

– Palkkaneuvottelut ovat työmarkkinajärjestöjen asia, mutta totta kai niillä on vaikutusta koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta, muistutti Rehn.

– Kansantalouden kannalta olisi tärkeää ylläpitää, ja mieluummin hieman parantaa suomalaisen työn ja tuotannon kustannuskilpailukykyä. Nämä 1,6 prosentin palkankorotukset hieman paransivat suomalaisen työn kilpailukykyä ja jatkossakin olisi tärkeää ylläpitää tälläistä malttia.

Päänavaajana toimineessa vientiteollisuudessa sovittiin edellisellä kierroksella 1,6 prosentin vuosittaisista, eli kahden vuoden sopimuskaudella noin 3,2 prosentin palkankorotuksista.

– On riski, jos annamme näiden saavutusten rapautua ja kustannuskilpailukyvyn heikentyä. Tässä epävarmassa talouden tilanteessa se voisi aiheuttaa vaikeuksia yritysten kannattavuudelle ja työpaikkojen luomiselle ja ylläpitämiselle, muistutti Rehn.

Rehn: Mielekästä että vientiteollisuus asettaa tason palkankorotuksille

Rehnin mukaan olisi hyvä, että vientialat asettaisivat palkankorotuksille tason jota muut seuraisivat.

– Viime kierroksellahan Suomen malli syntyi käytännössä prosessin aikana. Vientialat asettivat perustason, ja sen mukaan sitten muut alat hyvin pitkälle solmivat sopimukset.

– Tämä on Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle ihan mielekäs työmarkkinamalli. Olisi mielekästä koko kansantalouden kehityksen kannalta että muut alat seuraisivat tätä tasoa.

Naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt Tehy, Super ja JHL ovat kertoneet haluavansa noin 1,8 prosenttiyksikköä suuremmat palkankorotukset kuin vientialat. Rehn toivoo kuitenkin palkkamalttia myös julkisten alojen järjestöiltä.

– Ymmärrän että julkisen sektorin työntekijät tekevät usein raskasta ja hyvin vaativaa työtä. Toisaalta kuitenkin tiedetään, että palvelusektorilla ja julkisella sektorilla tehtävällä työllä ja sen hinnalla on melko lailla suora heijastusvaikutus kilpailukykyyn. Sen takia olisi tärkeää että siellä ei sitten merkittävästi ylitettäisi sitä tasoa, mikä on vientiteollisuudessa sovittu, sanoi Rehn.

"Paljon parjattu kiky paransi kilpailukykyä"

Paljon parjattu kiky-sopimus on Rehnin mukaan yhdessä maltillisten palkankorotusten kanssa korjannut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä.

– Suomalaisen työn ja tuotannon kustannuskilpailukyky parani vuosina 2014- 2017 noin 6-7 prosentin verran. Eroa kilpakumppanimaihin on kurottu merkittävästi, ja tällä on ollut myönteistä vaikutusta Suomen talouden kehitykseen.

Rehnin mukaan kiky-sopimuksella oli myös osansa siinä, että työllisyysaste on kohonnut 68:sta 72 prosenttiin.

Meneillään olevissa työehtoneuvotteluissa kiistaa ovat herättäneet erityisesti sopimuksessa suunnitellut kiky-tunnit.