Valko-Venäjällä äänestetään taas vaaleissa, joiden voittajat tiedetään etukäteen

"Vaaleista on tullut pelkkä rituaali, kuten Neuvostoliitossa oli", sanoo Viasna-ihmisoikeusjärjestön johtaja.

Valko-Venäjä
Valkovenäläiset äänestysuurnilla pääkaupungissa Minskissä.
Valkovenäläisiä äänestysuurnilla sunnuntaina pääkaupungissa Minskissä.SERGEY DOLZHENKO/ EPA

Valko-Venäjällä äänestetään tänään parlamenttivaaleissa, joiden odotetaan jäävän kauas demokraattisista. Suurta osaa opposition ehdokkaista ei ole edes päästetty ehdolle.

Edellisessä parlamentissa alahuoneen 110 paikasta 2 kuului opposition edustajille. Tällä kertaa viranomaiset ovat sulkeneet heidätkin vaalien ulkopuolelle.

– Tiedämme jo 99-prosenttisesti, kuka voittaa minkäkin vaalipiirin, sanoi oppositiopuolue UCP:n johtaja Nikolai Kozlov.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä Etyjillä on maassa 400 tarkkailijaa vaaleja seuraamassa. Etyjin mukaan maassa ei ole pidetty yksiäkään vapaita vaaleja sen jälkeen, kun presidentti Aleksandr Lukashenko nousi valtaan 25 vuotta sitten. Lukashenkoa onkin kutsuttu Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi.

– Vaaleista on tullut pelkkä rituaali, kuten Neuvostoliitossa oli, sanoi Viasna-ihmisoikeusjärjestön johtaja Ales Bjaljatski.

Lukašenka puhuu toimittajille. Taustalla näkyy Valko-Venäjn lippu.
Presidentti Aleksandr Lukashenko vahvisti asettuvansa ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa.Nikolai Petrov / Pool / EPA

Vaaleissa on vajaat seitsemän miljoonaa äänioikeutettua. Virallisten tietojen mukaan heistä 35 prosenttia kävi vaaliuurnilla jo ennakkoäänestyksen aikana.

Opposition organisoima vaalivalvontakampanja on kuitenkin kyseenalaistanut viralliset luvut. Se on kirjannut äänestyksen aikana viranomaisten toiminnassa noin 600 erilaista väärinkäytöstä. Tyypillistä oli, että vaaliviranomaiset paisuttelivat äänestäjämääriä.

Lisäksi äänestämistä seuranneet aktivistit ovat kertoneet, että valvojia on heitetty pihalle ja kielletty ottamasta valokuvia sekä heidän näköyhteytensä on paikoin blokattu.

Lukashenko lämmittelee länttä

Lukashenko itse kertoi oman äänensä jätettyään olevansa totta kai huolissaan siitä, miten vaalit nähdään länsimaissa. Hän vahvisti myös asettuvansa ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa.

– Jos yhteiskunta ei pidä tavasta, jolla presidentti nämä vaalit järjestää, ihmiset voivat ensi vuonna valita uuden. En jää roikkumaan kylmillä, kuolleilla käsilläni, presidentti sanaili.

Lukashenko on pyrkinyt lähentämään välejään läntiseen Eurooppaan, jonka maat ovat arvostelleet Valko-Venäjän presidentin suhtautumista ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Aiemmin tässä kuussa Lukashenko vieraili Itävallassa tapaamassa maan johtoa ja kertomassa, kuinka hän haluaa EU:n olevan maalleen tärkeä poliittinen ja kaupallinen kumppani. Elokuussa Lukashenko tapasi Valkoisen talon silloisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin.

Äänestäjille Lukashenko on kuitenkin vakuutellut, että hänen vallassaan kukaan ei "raahaa Valko-Venäjää länteen".

Presidentti kaipaa myös vastapainoa maansa tiiviille suhteille Venäjään. Venäjä haluaa pitää Valko-Venäjän tiiviisti vaikutuspiirissään, ja mailla onkin läheistä kauppa- ja sotilasyhteistyötä. Lukashenko on kuitenkin vastustanut varsinaista liittoutumista ja valittanut Venäjän yrittävän asettaa uusia ehtoja suhteelle.

Tarkkailijat eivät ole toiveikkaita

EU:n edustaja Maja Kocijančič sanoo unionin tarkkailevan vaaleja tiiviisti.

– Vaalistandardimme ovat erittäin korkeat. Emme odota Valko-Venäjältäkään mitään vähempää kuin reilut ja läpinäkyvät vaalit, jotka ovat linjassa kansainvälisten standardien kanssa, hän sanoi toimittajille Brysselissä.

Ulkomaalaiset tarkkailijat eivät kuitenkaan ole olleet toiveikkaita vaalien demokratiakehityksestä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj totesi aiemmin tässä kuussa julkistamassaan raportissa, etteivät kansalaiset odota aitoa kampanjointia ja että kansalla on vain vähän luottoa koko prosessiin.

Tällä kertaa Etyj lähetti Valko-Venäjälle 400 tarkkailijaa. Järjestö ei ole tunnustanut yksiäkään Valko-Venäjän vaaleja vapaiksi ja reiluiksi sitten vuoden 1995.

Oppositiopuolueet ovat valittaneet, että niillä on ollut vaikeuksia rekisteröidä ehdokkaita ja jopa vaalitarkkailijoita.

Lähteet: AFP