Suomi viimeistelee esitystä EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä – Kotiinpäin ei voi vetää, omakin nettomaksu kasvaa

Suomen puheenjohtajakauden kärkihanke ei ehdi valmistua ennen kauden loppua.

Euroopan unioni
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi ministerikokouksen Brysselissä torstaina.
Tytti Tuppurainen johti puhetta neuvoston kokouksessa heinäkuussa.Stephanie Lecocq / EPA

Euroopan unioni kerää jäsenmaksunsa samaan tapaan kuin mikä tahansa yhdistys tai yhteisö. Jäsenille lähtee maksulappu aina kuun puolivälissä.

Suomessa se tulee sähköpostitse valtiovarainministeriöön. Lokakuun puolivälissä saapuneen laskun loppusumma on 63 447 777 euroa ja 89 senttiä. Maksuaikaa oli marraskuun ensimmäiseen pankkipäivään. Käytännössä tilisiirron valtiolta EU:lle tekee valtiokonttori.

Lokakuun lasku on huomattavasti pienempi kuin alkuvuoden jäsenmaksut, jotka ovat olleet reilut sata miljoonaa euroa kuussa enemmän. Syynä on budjetin tarkentuminen vuoden edetessä: EU on onnistunut keräämään muista lähteistä ennakoitua enemmän rahaa, joten jäsenmailta on tarpeen pyytää vähemmän.

Yleensä kuukausimaksu on ennalta sovittu vuosimaksu jaettuna kahdellatoista. Suomen koko maksuosuus kuluvalle vuodelle on noin 2,016 miljardia euroa, eli 365 euroa per asukas.

Rahat kerätään veroina kaikilta. Suurin osa maksusta määräytyy osuutena koko EU:n bruttokansantuotteesta, pienempi osa on sidottu arvonlisäveron tuottoon. Suomi osallistuu myös Britannian jäsenmaksualennuksen rahoittamiseen yli sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Vuosittainen EU-lasku on poliittisesti herkkä asia ja kuumentaa jäsenmaiden välejä etenkin nyt, kun ison nettomaksajan Britannian ero lisää jäljelle jäävien jäsenmaiden maksupaineita.

Suomi on puheenjohtajamaana viimeistelemässä esitystä unionin monivuotiseksi budjetiksi vuosille 2021–2027. Ehdotus rahasummineen on määrä julkaista parin viikon kuluessa, ja jäsenmaiden johtajat pääsevät ensi kertaa riitelemään siitä joulukuun puolivälin huippukokouksessa.

Suomen alkuperäisenä tavoitteena oli, että rahoituskehyksestä olisi sovittu vuoden loppuun mennessä. Nyt näyttää jo selvältä, että keskustelu jatkuu ensi vuonna Kroatian ja mahdollisesti vielä Saksankin puheenjohtajakaudella.

Lokakuussa Suomi esitteli jäsenmaille luonnosta, jossa budjetin loppusumma olisi ollut 1,03–1,08 prosenttia EU:n kansantuotteesta. Esitystä moittivat niin nettomaksajat kuin -saajatkin.

Hallituksen johtopäätös keskustelusta on, että budjetin loppusummaa pitänee kasvattaa.

– Vaikuttaa siltä, että sen (luvun) on realistista olla tämän haarukan yläpäässä mielummin kuin haarukan alapäässä, sanoo esitystä valmisteleva eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Haarukan yläpään 1,08 prosenttia eli 1 100 miljardia euroa seitsemälle vuodelle on edelleen vähemmän kuin EU-komission alun perin ehdottama 1,11 prosenttia bkt:sta. Molemmat kasvattaisivat jäsenmaksuja.

– Tarvitaan eurooppalainen budjetti, jolla luodaan aitoa eurooppalaista lisäarvoa. Silloin pitää resurssien olla kohdallaan, Tuppurainen perustelee.

Myös Suomen jäsenmaksu kasvaa, niin Suomen oman esityksen kuin komissionkin lukujen perusteella. Puheenjohtajamaana Suomi ei voi ajaa painokkaasti omaa asiaansa, vaan joutuu hakemaan kompromissia nettomaksajien ja -saajien välillä.

Kansallisen edun täysimääräinen ajaminen alkaa vasta siinä vaiheessa, kun Suomi on luovuttanut esityksensä Eurooppa-neuvoston uudelle puheenjohtajalle Charles Michelille.

eu-nettomaksuasema-korjattu.png
Joel Kanerva / Yle

Tuppurainen ei halua arvioida, kuinka paljon Suomen nettomaksu kasvaa nykyisestä noin sadasta eurosta asukasta kohden. Hänen mukaansa EU:n hyödyt ylittävät joka tapauksessa sen kustannukset.

– Eurooppalainen yhteistyö ei ole tällaista tilintarkastusta, plussaa ja miinusta että mitä saadaan. Sille on vaikea laskea arvoa. Mitä maksaa rauha ja vakaus, oikeusvaltion turvaaminen kaikkialla unionissa, parempi Afrikka-politiikka tai yhteinen ilmastopolitiikka?

Komission arvion mukaan EU:n sisämarkkinat kasvattavat Suomen bruttokansantuotetta noin 13 miljardia euroa vuosittain.

Komissio olisi hillinnyt jäsenmaksujen nostopaineita hankkimalla EU:lle nykyistä enemmän omia tulonlähteitä. Tuppuraisen mukaan kolmesta ehdotetusta tulonlähteestä riittävää kannatusta löytyy ainoastaan kierrättämättömän muovijätteen määrään perustuvalle maksulle, jonka jo valmiiksi vaatimaton tuotto pienenee sitä mukaa kuin muovin kierrätystä onnistutaan parantamaan.

Komissio olisi myös luopunut Britannian jäsenmaksualennukseen kytkeytyvistä isojen nettomaksajamaiden alennuksista. Tämäkin ajatus on Tuppuraisen mukaan vastatuulessa, koska sen toteuttaminen nostaisi Tanskan, Alankomaiden, Itävallan, Saksan ja Ruotsin maksuja jyrkästi.

– Kuunneltuani jäsenmaita joilla näitä maksukorjauksia on, tämä näyttää nyt hyvin vaikealta. Mutta loppuun asti yritetään, Tuppurainen sanoo.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Jäsenmaksun kasvun vastapainona Suomen tulevaan nettomaksuun vaikuttaa tietysti EU:sta saatavat tulot, jotka olivat viime vuonna noin 260 euroa asukasta kohden.

Komission ehdotuksessa esimerkiksi Suomen saamat koheesiorahat kasvaisivat noin sata miljoonaa euroa vuodessa, mutta maataloustuki pienenisi.

Toisin kuin veroina kerättävät jäsenmaksut, EU-tulot jakautuvat harvalukuisemmalle joukolle. Yli puolet Suomen EU-tuloista maksettiin maataloustukena vajaalle 60 000 tuensaajalle, joiden joukossa on esimerkiksi maatalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Tukijärjestelmä on mutkikas. Esimerkiksi eteläsuomalainen maitotila saa tänä vuonna suoraa tukea noin 570 euroa lypsylehmää kohden. Pohjoisessa Suomessa tukea maksetaan litrakohtaisesti lypsetyn maidon määrän mukaan. Lisäksi tulevat muut tuet, kuten esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvaukset.

Nämäkin rahat maksetaan Suomelle periaatteessa kerran kuussa, sen jälkeen kun viljelijät ovat ensin saaneet tukensa Suomen omista budjettivaroista. Käytännössä rahaliikenne on tosin vilkkainta joulukuussa, jolloin valtaosa suorista EU-tuista maksetaan viljelijöille.

Suomen toiseksi suurin EU-tulonlähde oli tutkimusrahoitus Horisontti 2020 -ohjelmasta. Tätä rahaa ei ole korvamerkitty jäsenmaille, vaan sen saanti riippuu siitä, miten hyviä hakemuksia kustakin maasta tulee. Tutkimusrahaa meni viime vuonna eniten VTT:n hankkeille, jotka saivat yli 37 miljoonaa euroa yhteensä vajaan 200 miljoonan euron EU-potista.

Lue myös:

Eurooppa-kirje: Kuohuva Washington opettaa eurooppalaiselle suhteellisuudentajua