Pelimies Peter Vesterbacka manaa lupaviranomaisten hitautta – miljoonapotin saaminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaarassa

Maahanmuuttovirasto Migri pahoittelee viime kesän viivästyksiä lupakäsittelyssä.

koulutus
Elisha Baniya ja Peter Vesterbacka.
Nepalilainen Elisha Baniya odotti seitsemän kuukautta lupaa päästääkseen opiskelemaan Suomeen. Peter Vesterbacka pitää aikaa kohtuuttomana.Jouni Koutonen / Yle

Kourallinen ulkomaalaisia opiskelijoita pääosin Intiasta on päässyt aloittamaan kyberturvallisuuden insinöörikoulutuksen Salossa, Varsinais-Suomessa. Enemmänkin olisi tulossa, mutta lupien järjestyminen on osoittautunut oletettua hitaammaksi.

Lalitpurista, Nepalista kotoisin oleva Elisha Baniya joutui odottamaan seitsemän kuukautta ennen opiskeluluvan heltiämistä Suomeen. Muutamalla hänen opiskelutoverillaan on opintojen alku viivästynyt byrokratian kankeuden takia.

Koulutusvientiyritys Edunationin osaomistaja ja neuvonantaja Peter Vesterbacka arvostelee kovin sanoin suomalaista järjestelmää.

– Onhan se ihan järkyttävää, että joutuu odottamaan seitsemän kuukautta saadakseen opiskella Suomessa. Meillä on jonossa satoja opiskelijoita, jotka ovat maksaneet kymppitonnin päästäkseen opiskelemaan Suomeen. Pahimmillaan koulut ovat joutuneet palauttamaan rahoja.

Elisha Baniya, Dhruv Verna ja Vinayak Chaturvedi opiskelevat Salossa kyberturvallisuuden insinöörikoulutuksessa.
Elisha Baniya, Dhruv Verma ja Vinayak Chaturvedi ovat ensimmäisiä Saloon saapuneita insinööriopiskelijoita.Jouni Koutonen / Yle

Vestarbacka heittää palloa poliitikoille. Järjestelmä pitäisi miettiä uusiksi puhtaalta pöydältä niin, että se olisi kilpailukykyinen muiden maiden kanssa.

– Joka vuosi menee kymmeniä miljoonia euroja hukkaan, ja samaan aikaan Suomessa keskustellaan, onko koulutukseen laittaa lisävaroja.

Peter Vesterbacka pelkää, että Suomen maine hyvänä opiskelupaikkana kärsii hitaan lupakäytännön takia. Miljoonille on muitakin ottajia, kuten Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Kanada ja Britteinsaaret.

Kesäruuhkaa Migrissä

Kuten talvi yllättää vuosittain autoilijat, tuntuvat maahanmuuttoviranomaiset Peter Vesterbackan mukaan yllättyvän vuotuisesta hakemusrumbasta. Kiivain aika vain sattuu kesään.

Tulosaluejohtaja Leena Turku Maahanmuuttovirasto Migristä pahoittelee päätöksenteon viivästyneen menneenä kesänä. Uusia hakemuksia pantiin kesä-heinäkuussa vireille noin 1 500 kappaleen kuukausitahtia. Lisäystä vuoteen 2018 oli noin 300 hakemusta.

Salon tilanteeseen hän ei voi ottaa tarkemmin kantaa, mutta kertoo viivästyksen syynä usein olevan tarve lisäselvityksille. Tällöin viranomaiset kaipaavat tarkempaa tietoa esimerkiksi opiskelijan toimeentulosta tai vakuutuksista.

Peter Vesterbacka ihmettelee, tarvitseeko viranomaisten todellakin tietää paljonko viljelysalaa opiskelijan perheellä on kotimaassaan.

– Keskimääräinen käsittelyaika Migrissä on noin 50 päivää, sanoo Leena Turku.

Peter Vesterbacka.
Osaajapula tietotekniikka-alalla koko Suomen kohtalonkysymys, näkee Peter Vesterbacka.Jouni Koutonen / Yle

Opintojen aloittaminen elokuussa voi viivästyä, jos luvan vireille laittaminen jää alkukesään.

Laitettuaan hakemuksen vireille täytyy opiskelijan käydä tunnistautumassa paikallisessa lähetystössä ennen hakemuksen saapumista Migrin käsittelyyn. Leena Turun mukaan etenkin Länsi-Afrikassa on ollut viiveitä tunnistautumisajan saamisessa.

Suomalaiselle korkeakoulutukselle kysyntää maailmalla

Peliyritys Roviosta ja muun muassa Tallinna-tunnelihankkeestaan tunnetuksi tullut Peter Vesterbacka on puhunut jopa 150 000 ulkomaalaisen opiskelijan tuomisesta Suomeen lähivuosina.

Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakouluun haviteltujen 5 000 robotiikan opiskelijan virta on jäänyt ainakin vielä haaveeksi.

– Porissa ollaan samassa tilanteessa kuin Salossa. Muutama opiskelija on saatu maahan, ja jonossa on kymmeniä odottamassa, että saisivat maksaa tullakseen opiskelemaan Suomeen, sanoo Vesterbacka.

Kännykkäkaupunkina aikoinaan tunnettu Salo etsii uutta nostetta ulkomaalaisista opiskelijoista. Ensi vuodeksi kaupunkiin odotetaan noin sataa aloittelevaa insinööriopiskelijaa. Jatkossa koulutuksia suunnataan alan kulloisenkin tarpeen mukaan.

Alkuhankaluuksista on otettu opiksi, ja jatkossa esimerkiksi hakuaikoja pyritään lomittamaan eri aikoihin muiden korkeakoulujen kanssa.

– Olemme saaneet prosessit hiljalleen toimimaan. Ymmärrämme Migrin ja muiden yhteistyötahojen toimintaa, ja olemme löytäneet tavat, joilla pystymme välttämään alussa tehtyjä virheitä, sanoo koulutus- ja tutkimuspällikkö Tero Reunanen Turun ammattikorkeakoulusta.

Pääosin Aasiasta tulevia opiskelijoita on rekrytoitu yhteistyössä koulutusvientiyritys Edunationin kanssa.

Suomalaiselle korkeakoulutukselle on Vesterbackan mukaan Aasiassa rajaton kysyntä. Myös Latinalaisessa Amerikassa mielenkiinto on kasvussa.

Seuraava potentiaalinen yhteistyömahdollisuus Salolle voisi olla tuplatutkintojen kehittäminen kiinalaisten yliopistojen kanssa, visioi Vesterbacka.

Salo IoT Campus.
Salo IoT Campuksella opiskelijat ja yritykset toimivat saman katon alla.Jouni Koutonen / Yle

Turun ammattikorkeakoulun järjestämä insinöörikoulutus toteutetaan Salo IoT Campuksella, Nokian entisissä tiloissa.

Kännykkäkaupunki toipuu hitaasti

Aikoinaan Suomen Piilaaksonakin tunnettu Salo koki kovia puhelinvalmistaja Nokian romahdettua. Noin 5 000 ihmistä huippuvuosinaan työllistänyt jätti toi arviolta 90 prosenttia kaupungin yhteisöverokertymästä.

Maine Piilaaksona olisi kaupungille mieluisa tulevaisuudessakin.

Työllisyysluvut ovat nyt paremmat kuin pitkiin aikoihin, mutta kaupunginjohtaja Lauri Inna valittelee, ettei se näy asukasluvun kehityksessä. Salo tarvitsee sekä uusia työpaikkoja että osaajia.

Inna uskoo, että käynnistynyt koulutus osaltaan vastaa tekniikkaosaajien pulaan.

Kyberturvallisuuden taitajat voivat luoda liiketoimintaetuja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Tavoitteena on, että osaava työvoima jäisi Saloon, tai ainakin lähiseuduille opintojen jälkeen.

Osaajien puute ICT-alalla on Peter Vestarbackan mukaan koko Suomen kohtalonkysymys.

– Meiltä loppuu tekijät, sen jälkeen loppuu kasvu ja sitten voi sammuttaa valot, summaa Vesterbacka.

Korjaus 19..11.2019 kello 13.57: Tulosaluejohtaja Leena Turun ilmoittama uusien hakemusten määrä 1 500 kesä-heinäkuussa tarkoitti yhtä kuukautta kohti. Yhteensä ajanjaksolla pantiin siis vireille yli 3 000 uutta hakemusta.