Infektiolääkärin mukaan antibiootteja määrätään liikaa, koska potilaat painostavat: "Olen jopa kuullut, että on haettu yksityiseltä puolelta"

THL:n raportti paljastaa, että antibiootteja määrätään poikkeuksellisen paljon Kymenlaaksossa. Syynä on muun muassa on lääkäreiden suuri vaihtuvuus, mutta myös potilailta tulevat vaatimukset.

antibiootit
Antibiotikapiller.
Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä antibiootteja kuluu enemmän kuin muaalla maassamme. Mostphotos

Kymenlaaksossa määrätään potilaille enemmän antibiootteja kuin muualla Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobilääkekulutusraportin mukaan esimerkiksi Keski-Suomessa ja Vaasan sairaanhoitopiirissä antibiootteja määrätään vähemmän kuin 15 aikuisen annosta päivässä tuhatta ihmistä kohden. Kymenlaaksossa vastaava määrä on yli 20.

Kymenlaakson keskussairaalan infektiolääkäri Anneli Harjunpää kertoo, että korkea luku johtuu lääkäreiden resurssipulasta ja suuresta vaihtuvuudesta.

– Vaihtuvuuden vuoksi perusterveydenhuollon henkilökuntaa ei ehditä ohjeistaa antibioottien käytöstä riittävästi, Harjunpää toteaa.

Antibiootteja määrätään virusperäisiin sairauksiin kuten flunssaan tai influenssaan, joiden hoidossa antibiooteista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Antibiootit vaikuttavat kaikkiin kehon bakteereihin ja voivat aiheuttaa esimerkiksi suolistovaivoja.

Infektiolääkäri Harjunpään mukaan esimerkiksi näin flunssakauden kynnyksellä olisi syytä muistaa, että flunssa on pääsääntöisesti virus- eikä bakteeri-infektio.

Virusflunssa voi kestää jopa kolmisen viikkoa.

– Jos infektio jatkuu kuumeisena useita päiviä tai pitkään jatkunut flunssaoireilu muuttuu kuumeiseksi, tulee hakeutua lääkäriin. Jos bakteeritautia ei vieläkään todeta, ei antibiootista ole apua.

Yle Uutiset kertoi aamulla, että antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät Suomessa.

Yksityiseltä vaaditaan kuuria

Harjunpään mukaan painetta antibioottien määräämiselle syntyy myös siitä, että vastaanotolle hakeutuneet potilaat vaativat hoidokseen antibioottikuureja.

– Olen kuullut jopa sellaista, että kun terveysasemalta ei ole saatu antibiootteja, niin yksityiseltä puolelta niihin on saatu resepti, Harjunpää kertoo.

Hänen mukaansa virus- ja bakteeriperäistä infektiota ei aina ole edes helppo erottaa toisistaan.

– Tilanne voi olla todella hankala. Toisinaan kirjoitetaan mieluummin antibioottiresepti kuin otetaan se riski, että potilaan tila heikkenee. Antibiootteja määrätään turhaan myös kiireessä, jolloin tutkimus jää puutteelliseksi.

Harjunpää muistuttaa, että antibiooteilla ei tulisi yrittää ennaltaehkäistä bakteeritulehduksia.

Onko ohjeistus ajan tasalla?

Antibioottien suuri kulutus on Harjunpään mukaan Kymenlaaksossa ikävä piirre, johon hän on yrittänyt infektiolääkärinä puuttua jo pitkään.

– Koska ongelma juontaa juurensa perusterveydenhuollon alimiehitykseen ja ja pysyvän henkilökunnan puutteeseen, ongelman ratkaisemiseksi pitäisi lisätä vakituista henkilökuntaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viimeisen tutkimuksen lukemat kertovat sen, miten paljon tukkuportaasta toimitetaan antibiootteja eri puolille maata.

– Lukujen perustella ei voida sanoa, että Kymenlaaksossa eläisi sairaampia ihmisiä kuin muualla Suomessa, kertoo asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kun antibiootteja toimitetaan Kymenlaaksoon paljon, se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että niitä määrätään usein myös lääkkeeksi.

– Nyt olisi hyvä selvittää se, onko ohjeistus infektioiden hoidosta ja mikrobilääkehoidosta ajan tasalla ja löytävätkö lääkärit tarvittavan ohjeistuksen.

Valtakunnallisia suosituksia mikrobilääkitykseen on saatavilla esimerkiksi Duodecimin Käypä hoito-sivustolta.

– Infektiolääkärin kuuluu jakaa tietoa oman sairaanhoitopiirinsä alueella, mutta erityisesti sairaanhoitopiirissä ostopalveluina työskentelevät ulkopuoliset lääkärit ovat usein vaikeasti tavoitettavissa, infektiolääkäri Anneli Harjunpää sanoo.

Mikrobilääkkeiden kulutusta seurataan, jotta ongelmakohdat olisi mahdollista havaita ja määritellä toimet, joilla kulutusta voidaan vähentää. Emmi Sarvikivi sanoo, että varsinkin avohoidon mikrobilääkekulutusta on miltei mahdotonta seurata sairaaloista käsin.

– Paraikaa työn alla on kuitenkin lääkekulutuksen kattavan seurannan kehittäminen.

Riittävää perehdytystä

THL:n raportin mukaan vähiten antibiootteja määrätään Vaasan sairaanhoitopiirissä. Keskussairaalan ylilääkäri Antti Jekunen sanoo, että lääkäreiden käyttö ostopalveluna on myös Vaasan sairaanhoitopiirissä yleistä.

– Meillä on hyvin aktiivista tiedottamista infektiopuolella. Sairaalan infektio-oppaasta on tarkastettavissa kaikki antibioottihoidot.

Jekunen tähdentää, että sairaanhoitopiirissä ulkopuolelta ostettuja lääkäripalveluja tulee käyttää tarkasti.

– Se tarkoittaa sitä, että riittävällä perehdytyksellä ja ohjeistuksella ulkopuoliset lääkärit pystyvät tekemään työnsä hyvin ja myös tehokkaasti.

THL:n mukaan antibioottien käytön syyn ja kuurin suunnitellun keston kirjaaminen on tärkeää, että turhaa käyttöä voidaan karsia. Sama koskee pitkään jatkuneen lääkityksen säännöllistä uudelleenarviointia.