Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen – Kaskisten ja Närpiön liitto kaatui tiukan äänestyksen jälkeen

Kaskisissa kuntaliitoksen vastustajat voittivat värikkään kokouksen jälkeen niukasti yhdellä äänellä. Närpiössä oltiin selkeästi kuntaliitoksen kannalla.

kuntaliitokset
Kaskisten valtuusto.
Kaskisten kaupunginvaltuusto keskusteli pitkään jääviyskysymyksistä kuntaliitosasian suhteen.Elina Kaakinen / Yle

Kaskisten ja Närpiön kuntaliitos oli asialistalla kummankin kaupungin kaupunginvaltuustoissa maanantai-iltana.

Kaskisissa pitkän kokouksen jälkeen 8 valtuutettua kannatti ja 9 valtuutettua vastusti kuntaliitosta. Asia ratkesi lopulta yhden äänen enemmistöllä.

Närpiössä kyllä-äänet voittivat odotetusti selvästi. Äänet jakautuivat 26-8 kuntaliitoksen puolesta.

Jääviydestä kiisteltiin pitkään, ja se myös ratkaisi lopputuloksen

Kaskisissa kuntaliitoksesta ei päästy puhumaan ensimmäisen tunnin aikana lainkaan, koska valtuusto kiisteli siitä, onko valtuutettu Lars Piira (kok.) jäävi vai ei. Piiran vaimo työskentelee Kaskisten kaupungilla hallintojohtajana.

Asiasta oli oltu yhteydessä kuntaliittoon jo ennen kokousta, ja kuntaliittoon oltiin yhteydessä myös kokoustauon aikana. Näkemykset jääviydestä olivat voimakkaasti eriäviä. Piiran lisäksi myös Jukka Salon (ps.) jääviys nousi esiin.

Lopulta pitkän keskustelun ja tauon jälkeen äänestettiin näiden kahden valtuutetun jääviydestä, ja Piira äänestettiin jääviksi äänin 7-9 ja Salo äänin 6-9. Varavaltuutetuiksi paikalle tulivat lopulta Piiran tilalle Jarkko Österman ja Salon tilalle Jyrki Chryssanthou.

Piira oli äänestämässä kyllä kuntaliitokselle, mutta hänen varamiehensä Österman oli sitä mieltä, että valtuusto ei voi nykyisillä tiedoilla päättää kuntaliitoksen puolesta.

Yleisöä Kaskisten kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Yleisölle piti Kaskisten valtuustossa hakea lisää penkkejä.Elina Kaakinen / Yle

Kiivas keskustelu jatkui

Kaskisissa sali oli täynnä yleisöä ja paikalla oli myös kaksi turvamiestä varmistamassa, että kokous sujuu rauhallisesti.

Kannattajien mielestä Kaskisilla ei ole edellytyksiä selvitä ilman kuntaliitosta. Puheenvuoroissa pelättiin veroprosentin nousevan, terveyspalvelujen heikkenevän ja henkilöstövähennysten olevan edessä.

Vastustajat puolestaan katsoivat, että liitossopimus on tehty Närpiön ehdoilla, eikä se takaa esimerkiksi investointeja. He korostivat sitä, että kuntaliitospäätöksellä ei ole kiirettä.

Monessa puheenvuorossa myönnettiin, että poliittinen päätöksenteko ei ole Kaskisissa hyvällä tasolla. Myös virkamiehet saivat noottia siitä, että esimerkiksi talouden tilasta ei ole tullut riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Lopputuloksen selvittyä kuntaliitoksen kannattajat esittivät eriäviä mielipiteitä.

Närpiössä leppoisampi tunnelma

Närpiössä oltiin jonkin verran huolestuneita siitä, mihin talous kehittyy, jos Kaskisten kanssa liitytään. Pitkällä aikavälillä valtaosa näki kuitenkin liitoksen parempana vaihtoehtona.

Liitoksen myötä Närpiöstä tulisi yli 10000 asukkaan kaupunki, mikä takaisi palvelujen säilymistä. Suupohjan alue vahvistuisi. "Kaskinen tarvitsisi vitamiinipiikin", totesi valtuutettu Gun Granlund (r.). Emina Arnautovic (r.) painotti myös alueellista ajattelua, ja toivottaisi tervetulleeksi myös entistä suomenkielisimmän kulttuurin.

Vastustajiakin löytyi: Marjo Österdahl (r.) muistutti, että kuntalaiskyselyssä nuoremmat ikäryhmät olivat liitosta vastaan. Marja Forsén (r.) oli seurannut huolissaan keskustelua Kaskisissa, ja kallistunut ei-puolelle. Hän ei pitänyt keskustelutavasta Kaskisissa kuntaliitos-asiassa. Hänelle suuri kysymys oli, miten kaksikielinen päätöksenteko toimisi.

Puheenvuoroissa korostettiin sitä, että kukin valtuutettu saa itse päättää oman kantansa. Ennakkoon tiedettiin, että valtaosa oli liitoksen kannalla.

Närpiön valtuusto.
Närpiössä käytettiin vilkkaasti puheenvuoroja kuntaliitosasiassa.Niklas Joki / Yle

Kansanäänestys ja kysely ennakoivat

Jo etukäteen oli tiedossa, että Kaskisissa päättäjät ovat tiukan paikan edessä. Kaupungissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta syyskuun lopulla. Äänestysksessä äänestysprosentti oli korkea (75,6 %) ja äänestäneistä reilusti yli puolet (55,4 %) vastusti kuntaliitosta.

Kuntaliitoksen kannattajat syyttivät ei-puolta väärien tietojen levittämisestä muun muassa kaupungin taloudesta ja kuntaliitossopimuksen sisällöstä. Kokouksessa tuotiin esiin, että jos oikeaa tietoa olisi jaettu, olisi kansanäänestyksen tuloskin voinut olla toisenlainen.

Myös Närpiössä toteutettiin kysely kuntalaisille (siirryt toiseen palveluun). Siihen vastasi 45 prosenttia kyselyn saaneista kuntalaisista ja heistä reilu kolmasosa kannatti kuntaliitosta, kolmasosa vastusti ja hieman alle kolmasosa suhtautui liitokseen neutraalisti.

Kaskisten ja Närpiön kuntaliitoksen oli tarkoitus toteutua vuonna 2021. Uuden kunnan nimeksi olisi tullut Närpiö ja vaakunaksi Närpiön nykyinen vaakuna.

Kaksi rannikon pikkukaupunkia

Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki. Asukkaita on alle 1300 ja heistä 65 prosenttia on suomenkielisiä ja 30 prosenttia ruortsinkielisiä.

Närpiössä asukkaita on 9400 ja heistä yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Kummassakin kaupungissa RKP on vahva vaikuttaja. Närpiössä kaupungivaltuustossa on kaksi SDP:n edustajaa ja 33 RKP:n edustajaa.

Kaskisissa puolueiden kirjo on suurempi. Valtuustossa istuu viisi RKP:n ja viisi SDP:n edustajaa, kaksi edustajaa kokoomuksesta, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista sekä yksi vihreiden edustaja.