Havis Amandaa rakastetaan vähän liian rajusti, ja samaa tapahtuu muuallakin maailmassa – Suomessa patsaita on suojattu lähinnä sota-aikana

Viime perjantain jalkapallojuhlinta on herättänyt vaatimuksia Havis Amandan suojaamisesta.

Patsaat ja muistomerkit
Juhlintaa Havis Amandan patsaan luona Helsingissä.
Juhlintaa Havis Amandan patsaan luona Helsingissä.Karoliina Simoinen / Yle

Perjantainen jalkapallojuhlinta on herättänyt jälleen huolta Havis Amanda -patsaan kestokyvystä, ja esimerkiksi pääkaupungin julkisesta taiteesta vastaavaan Helsingin taidemuseoon on tullut runsaasti huolestuneita yhteydenottoja hulinoinnin vuoksi.

Raavaiden miesten kiipeily yli satavuotiaan pronssipatsaan päällä on saanut jo poliitikotkin pohtimaan, pitäisikö Helsingin keskeisiin nähtävyyksiin kuuluva Ville Vallgrenin luomus siirtää turvaan sisätiloihin ja korvata kopiolla.

Helsingin taidemuseon johtajan Maija Tanninen-Mattilan mukaan tällainen toimenpide ei ongelmaa välttämättä ratkaisisi.

Mantan siirtämiseen sisätiloihin ja korvaamiseen replikalla sisältyy viesti, että nyt voi sitten kiipeillä huoletta, koska kopion särkymistä ei enää tarvitse varoa. Juhlijoille tämä on tietenkin turvallisuusriski, koska julkista taidetta ei ole suunniteltu kiipeilyä, vaan katsomista varten.

Kopio olisi myös hintava ratkaisu, joka Tanninen-Mattilan arvion mukaan maksaisi satoja tuhansia euroja.

– Ensin pitäisi tehdä muotti ja valutyöt ja myös valita teokseen sopiva materiaali. Kopio olisi lisäksi täysin eri patsas kuin alkuperäinen. Manta on huikeaa käsityötä ja sen pinnassa on upeaa patinaa, joten täydellistä kopiota siitä ei saisi tehtyä, ei millään.

Suurten yleisötapahtumien kohdalla Tanninen-Mattila kallistuisi pikemminkin Mantan suojaamiseen.

– Kehikko olisi yksi ratkaisu, mutta joissakin tilanteissa se saattaisi kaatua suihkulähteen ja patsaan päälle – kehikonkin päälle voidaan kiivetä. Parempi ratkaisu voisi olla järjestyksenvalvonta ja suojaus, joka ei välttämättä kuitenkaan olisi aita.

Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti tämänpäiväisessä tviitissään olevansa samaa mieltä.

Sergelin torilla juhlitaa Ruotsin jääkiekon maailmamestaruutta 1998.
Sergelin torilla juhlitaan Ruotsin jääkiekon maailmanmestaruutta vuonna 1998.EPA

Ruotsissa pulikoidaan suihkulähteissä

Havis Amanda ei ole ainoa patsas tai suihkulähde, jonka ympärillä juhlitaan enemmän tai vähemmän rajusti etenkin urheiluun liittyviä voittoja.

Tukholmassa ihmiset kokoontuvat iloitsemaan Sergelin torille, ja usein juhlahumun tiimellyksessä pulahdetaan aukion Sergelfontän-suihkulähteeseen. Vuonna 2015 jalkapallon alle 21-vuotiaiden EM-kisojen mestaruuden biletys äityi niin villiksi, että suihkulähteeseen tuli vaurioita.

– Tällaisena päivänä tuollainen on vain hauskaa, nuori jalkapalloilija Ludwig Augustinsson totesi tapahtuneesta.

Uiskentelu vuonna 1968 valmistuneessa Sergelfontänenissa on periaatteesa kiellettyä. Suihkulähteen keskellä on myös lasipintainen obeliski, jonka lähes 40 metrin korkeuteen kukaan ei toistaiseksi ole juhlinnan yhteydessä yrittänyt kiivetä. Vertailun vuoksi, Havis Amandan korkeus on vain viisi metriä.

Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa Göteborgissa urheiluvoittojen juhlinta keskittyy Götaplatsenin aukion suihkulähteen ympärille.

Tämän vuoden toukokuussa jääkiekkojoukkue Frölundan kannattajat juhlivat Ruotsin mestaruutta pulikoimalla suihkulähteessä. Samalla hurrattiin suihkulähdettä koristavan Poseidon-patsaan jalustalla, mutta itse merenjumala jätettiin rauhaan.

Kööpenhaminan Havis Amanda eli kuuluisa Pieni merenneito -patsas sijaitsee kaupungin sataman rantakivillä, joten sen ympärillä ei massiivista urheilujuhlintaa ole toistaiseksi koettu. Pientä merenneitoa on tosin terrorisoitu useaan otteeseen ja siltä on muun muassa irrotettu ja varastettu pää.

Real Madrid juhlii Cibeles aukiolla.
Real Madrid juhlii Plaza de Cibelesin aukiolla vuonna 2017. Santi Donaire / EPA
Real Madrid juhlii Cibeles aukiolla.
1700-luvulta peräisin olevaa patsasta koristellaan, mutta hellävaroen. Santi Donaire / EPA

Espanjassa patsaita kohdellaan hellästi

Espanjassa Real Madrid -jalkapalloseuran voitonjuhlien keskipisteeksi on muodostunut 1980-luvulta lähtien Madridin Plaza de Cibelesin aukio ja kreikkalaista hedelmällisyyden jumalatarta Kybeleä esittävä 1700-luvulla valmistunut patsas.

Kansanjuhlien yhteydessä patsaan taakse on rakennettu portaikko, jota pitkin jalkapalloilijat pääsevät koristelemaan sitä esimerkiksi urheiluseuran huiveilla ja lipuilla. Patsaan lähiympäristö on suojattu suurelta yleisöltä.

Atletico Madrid -joukkueen fanien kohtaamispaikaksi taas on muodostunut Neptuno-suihkulähteen ympäristö. Tässäkin tapauksessa suihkulähteen patsasta koristellaan, mutta sen päällä ei saa kiipeillä. Toisinaan jalkapalloilijat myös suutelevat patsaita hellästi.

Viime vuonna tuhannet ranskalaiset jalkapallofanit valtasivat Lontoon keskustan maailmancup-voiton huumassa. Piccadilly Circus -aukion Eros-patsaan päälle kiivettiin ja se peitettiin trikolori-lipulla. Kuvat ja videot tapahtuneesta muistuttavat paljon viime perjantain menoa Helsingissä, paitsi ettei kukaan onnistunut kipuamaan patsaan pään päälle ja keikkumaan maan ja taivaan välillä.

Samaan aikaan Ranskassa lapasesta lähtenyt jalkapallojuhlinta pakotti poliisin käyttämään kyynelkaasua ja paikoitellen ranskalaiskaupunkien kadut muistuttivat sotatannerta. Esimerkiksi Montpellierissä ja Bordeauxissa suihkulähteet ja historialliset monumentit joutuivat kovalle koetukselle ihmisten hyppiessä ja kiipeillessä niiden päällä.

 Barcaccia suihkulähde.
Hollantilaiset jalkapallohuligaanit jättivät Barcaccian barokkisuihkulähteen tähän kuntoon vuonna 2015. Vincenzo Tersigni / EPA

Patsaita suojattu lähinnä sota-aikana

Vuonna 2015 Italiassa kävi köpelösti: hollantilaisen Feyenoord-jalkapallojoukkueen humalaiset fanit rantautuivat Roomaan ja ryhtyivät rettelöimään. Piazza di Spagnalla he muun muassa hakkasivat pulloilla 1600-luvulta peräisin olevaa Barcaccian juuri restauroitua barokkisuihkulähdettä. Monumentti vaurioitui ja siitä irtosi palasia.

Samoin on käynyt Tampereen keskustorin suihkulähteelle, josta on aiemmissa kansanjuhlissa lähtenyt osia irti. Suihkulähdettä ryhdyttiin suojaamaan jo vuonna 2004 talvisin lasikuvulla. Viime perjantain juhlinnasta se selviytyi vaurioitta.

Muutoin Suomessa on suojattu julkista taidetta lähinnä sota-aikana. Tuolloin esimerkiksi Felix Nylundin Kolmen sepän patsas vietiin pommituksilta turvaan Tikkurilaan ja haudattiin sorakuoppaan.

Mantaa taas suojellaan etenkin vappuna. Jo vuodesta 1990 on edellytetty, että lakittajilla on taidemuseon lupa ja että käytössä on nosturi. Tuolloinkaan patsaassa ei saa kiipeillä.

Helsingin taidemuseon johtajan Maija Tanninen-Mattilan toiveena on, että esimerkiksi Havis Amanda säilyisi myös jälkipolvien ihailtavana ja että patsasta kohdeltaisiin sen mukaisesti.

– Me emme Helsingin taidemuseossa halua olla ilonpilaajia, mutta olisi hienoa, että myös tulevat sukupolvet pystyisivät juhlimaan näitä upeita urheilusuorituksia Mantan ympärillä.

Manta on ihanaa elämäniloa viestittävä teos ja ymmärrän hyvin, että se on valikoitunut juhlinnan keskipisteeksi. Manta on rakastettu taideteos, mutta välillä nämä rakkaudenosoitukset voivat olla liian rajuja, Tanninen-Mattila summaa.