Thesleffin omakuva esillä ehkä viimeistä kertaa, Simbergiä ei mielellään lainata ulkomaille – Kansallisaarteita joudutaan säilyttämään varastossa etteivät ne tuhoutuisi

Osa Ateneumin kokoelman teoksista on niin hauraita, etteivät ne tahdo kestää ilmaa ja valoa. Esimerkiksi Thesleffin omakuva on vaarassa tuhoutua lopullisesti varotoimista huolimatta.

Ateneum
Simberg Tonttukuningas nukkuu
Paperiset teokset säilyvät usein huonommin kuin kankaalle maalatut. Hugo Simbergin Tonttukuningas nukkuu vuodelta 1896 on maalattu paperille guassi- ja vesiväreillä.Antti Kuivalainen / Kansallisgalleria

Kuvataiteilija Ellen Thesleff katsoo kuun valkein poskin museokävijää Ateneumissa. Hänen teoksensa Omakuva on esillä vasta-avatussa näyttelyssä Taiteilijoitten Ruovesi. Se avattiin yhtä aikaa samassa kerroksessa Helene Schjerbeckin näyttelyn kanssa.

Thesleff piirsi kuvansa lyijykynällä paperille. Hän paranteli teostaan moneen kertaan vuosina 1894-1895. Muotokuvasta tuli kaunis ja vetoava, mutta sittemmin se on saanut kuolemantuomion. Ruosteenvärinen foxing-ilmiö (siirryt toiseen palveluun)syö sitä hiljalleen ja ennen pitkää teos hiipuu olemattomiin.

– Thesleffin omakuva on esillä nyt, mutta tämän jälkeen ei pitkään aikaan, emmekä voi lainata sitä enää Ateneumin ulkopuolelle, kertoo Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Elle Thsesleff: Omakuva 1894-95
Ellen Thesleff piirsi muotokuvaansa lyijykynällä useaan otteeseen vuosien 1894-95 aikana. Nyt pienet rautahiukkaset syövyttävät sitä hiljalleen.Hannu Aaltonen / Kansallisgalleria

Utriaisen mukaan teos halutaan säilyttää niin pitkään kuin mahdollista. Siksi se pysyy varastoituna pimeässä, ideaalilämpötilassa ja -kosteudessa.

Gallen-Kallela maalasi freskoluonnokset paperille

Thesleffin Omakuvan kanssa samassa näyttelyssä on huone, joka seinillä on Akseli Gallen-Kallelan maalauksia ja luonnoksia.

Esillä on muun muassa Haavakuume-teos, jota taiteilija itse piti parhaimpiinsa kuuluvana. Gallen-Kallela myi teoksen ulkomaiselle ostajalle 124 vuotta sitten. (siirryt toiseen palveluun) Sitä jäljitettiin pitkään ja nyt maalaus on saatu lainaksi Ateneumin näyttelyyn.

Akseli Gallen-Kallela Haavakuume, 1889
Akseli Gallen-Kallelan Haavakuume oli kadoksissa suomalaisilta pitkään. Nyt teos on esillä Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä Ateneumissa.Alamy Stock Photo

Haavakuume-teoksen vieressä komeilevat luonnokset Gallen-Kallelan Kalevala-freskoihin. Ruovedellä Kalelassa syntyneet luonnokset on maalattu paperinpaloille ja kiinnitetty kankaalle. Feskot nähtiin Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen palviljongin kattokupolissa vuonna 1900. Myöhemmin Gallen-Kallela maalasi freskot Kansallismuseon kattoon.

Nyt luonnokset ovat huonossa kunnosssa.

– Maalaukset ovat pahasti kellastuneita ja paperit hapettuneita. Paperiteoksia ei ylipäänsää voi pitää esillä kuin korkeintaan kolme kuukautta kerrallaan, sillä valo vaikuttaa haitallisesti paperiin, Utriainen kertoo.

Utriaisen mukaan Gallen-Kallelan freskoluonnokset ovat olleet aikoinaan liian kauan esillä. Siksikin ne ovat päässeet huonoon kuntoon.

Kirkas valo tuhoaa teoksia

Helene Schjerfbeck -näyttelyssä taiteilijan omakuvia esittelevässä salissa on hämärää. Yksi omakuva, se viimeinen, on piirretty hiilellä paperille. Tämäkään teos ei kestä kirkasta valoa.

Hauraita paperiteoksia voidaan suojella jonkin verran valaisemalla näyttelysalit himmeästi. Tästä syystä yleisöstä saattaa välillä tuntua, että valaistus on puutteellinen. Paperille tehty taideteos kestää enintään 50 luxia valoa mainitun kolme kuukautta kerrallaan. Lisäksi niissä on aina päällä lasi, joka suodattaa UV-säteilyä. Maalaukset sietävät luxeja jopa 200, mutta keskimääräinen luxien määrä näyttelyssä maalauksille on 120.

Ateneum on kolmen muun museon kanssa osa Kansallisgalleriaa. Kansallisgalleriaan on varastoitu liki 40 000 teosta, joista noin puolet on paperille tehtyjä.

Simbergin Halla olisi haluttu teos ulkomailla, mutta sitä ei uskalleta lainata

Erikoistutkija Anu Utriainen toivoo, että ihmiset menisivät katsomaan Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyä myös Hugo Simbergin guassien vuoksi. Taiteilija itse myi 50 akvarelli- ja guassimaalauksen kokonaisuuden Ateneumille vuonna 1913. Nyt ne kaikki ovat esillä näyttelyssä.

Yksi guasseista on Simbergin tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva Halla. Se on maalattu paperille, joka puolestaan on pingotettu toiselle, tummanruskealle paperille. Tumma paperi muodostaa työlle kehykset.

Hugo Simberg: Halla
Hugo Simbergin Halla on vesiväri- ja guassimaalaus, joka on maalattu paperille.Yehia Eweis / Kansallisgalleria

Halla on yksi Ateneumin kokoelman hauraista paperiteoksista.

Hallaa kysytään usein lainaksi ulkomailla järjestettäviin näyttelyihin. Lähestulkoon aina vastaamme, ettei lainaaminen käy. Teos on vaarassa tuhoutua.

Hauraiden taideteosten käsittely ja konservointi vaatii pitkälle erikoistunutta tietämystä ja rahaa. Rahaa entisöintiprojekteihin kaivataan lisää, mutta ainakin Ateneumin koservointiosasto on vakuuttava.

– Sehän on kuin sairaala. Taideteoksia voidaan käsitellä ja tutkia monin tavoin, röntgenkuvata ja analysoida niihin käytetyt materiaalit.

– Jos teoksia lainaavassa museossa on asianmukaiset fasiliteetit ja museaaliset olosuhteet, lainaamisen kynnys voi madaltua. Olemme ylipäätään varsin tarkkoja siinä, mihin lainaamme kokoelmamme teoksia. Nehän ovat kansallisomaisuutta, Utriainen sanoo.

Tulevaisuudessa saatetaan löytää keinoja estää taideteosten tuhoutuminen

Piirrosten ja jopa maalausten hiljainen tuhoutuminen ei ole luonnollisestikaan vain suomalainen ongelma (siirryt toiseen palveluun). Kaikki maailman taidemuseot taistelevat homeiden, hapettumisen, krakeloitumisen ja monenlaisten kemiallisten reaktioiden teoksia tuhoavia voimia vastaan.

Anu Utriaisen mielestä teos, joka on tuhoutumassa on parasta säilyttää varastossa. Silläkin uhalla, että vain harvat, ehkä ainoastaan konservoija ja tutkijat pääsevät näkemään sen.

– Museot joutuvat päättämään kumpi on tärkeämpää. Pitääkö toimia niin, että ihmiset tiettynä historian hetkenä voivat katsella teosta usein ja jälkipolvet eivät näe sitä koskaan.

– Toinen vaihtoehto on pitää teos varastoituna, jotta ainakin tutkijat voivat nähdä sen tulevaisuudessakin.

Gallen-Kallelan freskoluonnokset - Sammon puolustus
Gallen-Kallelan freskoluonnokset on maalattu paperille ja kiinnitetty sen jälkeen kankaalle.Pirje Mykkänen / Kansallisgalleria

Utriainen sanoo, että erilaisilla uusilla tekniikoilla voidaan vaikka heijastaa kuva teoksesta valkokankaalle ja tuoda se sillä tavoin osaksi näyttelyä. Ja vaikka konservaattorit ovat tällä hetkellä voimattomia esimerkiksi Thesleffin työtä syövän foxing-ilmiön edessä., tulevaisuudessa saatetaan keksiä keinoja sitäkin vastaan.

Utriainen vertaa tilannetta ihmisten sairauksiin. Jos ajatellaan vaikkapa Gallen-Kallelan maalauksessa kuvattua haavakuumeesta kärsivää ruoveteläistä miestä. Haavaan tulevaan tulehdukseen ei ollut tuolloin olemassa hoitoa ja haavakuumeeseen saattoi vaikka menehtyä.

– Tänä päivänä miehellä ei olisi hätäpäivää. Ehkä taideteostenkin tuhoutumiseen löytyy tutkimuksen kautta uusia parannuskeinoja.

Voit pohtia keskustelussa, olisiko parempi varastoida hauraat teokset, jotta ne säilyisivät ainakin tutkijoitten käyttöön. Vai pitäisikö teokset nostaa esille ihmisten nähtäväksi, kävi, miten kävi? Keskustelu on auki klo 12.00 asti.