Päättäjät puhuvat vain lapsiperheistä, vaikka sinkkujen määrä räjähtää: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia

Kaupunkien sinkkuja, maanviljelijöitä ja leskiä ei yhdistä juuri mikään.

Yksin asuminen
Nuori nainen Ina Virtanen sytyttää peilin edessä kynttilöitä.
Turkulainen Ina Virtanen on asunut omin päin kymmenen vuotta. Dani Branthin / Yle

Turkulainen Ina Virtanen on ainoa lapsi. Hän syntyi Porissa ja muutti opiskelemaan ja töihin Turkuun. Kolmekymppinen Virtanen on asunut yksin kymmenen vuotta.

– Viihdyn yksin, mutta toisaalta olen hyvin sosiaalinen. Vietän paljon aikaa kotini ulkopuolella. Mutta kun tulen kotiin, nautin siitä, että saan olla yksin omassa rauhassa, Virtanen sanoo.

Virtanen puuhailee vaaleassa kodissaan. Hän näyttää arvostavan sitä, että tavarat löytyvät samasta paikasta, mihin ne on laitettu.

– Oma tupa, oma lupa: hyvä puoli on se, että siisteys säilyy.

Hyvä puoli on se, että siisteys säilyy.

Ina Virtanen

Kolmekymppisen Virtasen ystävät ovat alkaneet seurustella ja moni on muuttanut yhteen miesystävänsä kanssa. Hän uskoo, että apua kuitenkin löytyy, mikäli sattuisi esimerkiksi murtamaan jalkansa tai sairastumaan äkillisesti.

– Omiin vanhempiin voi turvautua ja minulla on laajat ystäväverkostot täällä Turussa.

yksinelavat-kunnittain3.gif
Kartta näyttää, miten yhden hengen talouksien osuus on kasvanut eri puolilla Suomea. Lähde: THLEetu Pietarinen / Yle

Jo 44 prosenttia yhden hengen kotitalouksia

Yksinasumista käsitellään psykologisena ilmiönä, vaikka taustalla ovat väestön vaurastuminen ja kaupunkiin muutto. Ihmisillä on yksinkertaisesti nykyään varaa asua yksin.

Muutos etenee vauhdilla. Vuonna 2018 Suomessa oli 1,2 miljoonaa yhden hengen taloutta. Se on 44 prosenttia kotitalouksista. Vuonna 1985 yhden hengen ruokakuntia oli 28 prosenttia.

Määrällisesti sinkkutalouksia on eniten Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Viime vuonna yhden hengen talouksia oli Helsingissä 163 000, Tampereella 66 000 ja Turussa 55 740.

Sama kehitys on nähtävissä myös muissa korkean elintason maissa. Ruotsissa ja Alankomaissa yksinasuvien määrä on kasvanut Suomeakin nopeammin. Ruotsissa sinkkutalouksia on jo yli puolet.

Turussa jo yli puolet kotitalouksista on yhden hengen ruokakuntia. Tällaisia paikkakuntia oli viime vuonna Suomessa kymmenen.

Eniten yhden hengen talouksia TOP 10
Luvuista on jätetty pois Sottungan kunta, koska siellä on alle sata asukasta. Lasse Isokangas / Yle

Listan kärjessä on yhtä lailla suuria kaupunkeja (Turku ja Tampere) ja pieniä kuntia (Kuhmoinen ja Sysmä). Suurilla paikkakunnilla asuvilla sinkuilla ja maaseutujen poikamiehillä on kuitenkin hyvin vähän yhteistä.

Eniten kasvaa yksinasuvien vanhempien naisten osuus. Naiset elävät pitempään kuin miehet. Jo nyt yli 75-vuotiaista naisista 75 prosenttia elää yksin.

Suomalaiset sinkut eivät juuri muistuta amerikkalaisen Sinkkuelämä tv-sarjan räväkkää naisporukkaa. Sex in the City -sarjan päähenkilöt shoppaavat kuin viimeistä päivää ja etsivät sitä oikeaa Manhattanilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.



Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL. Grafiikka: Efe Ogbeide / Yle


Poikamiehillä syrjäytymisvaara

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo oli mukana tekemässä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tutkimusta yksinasumisesta (siirryt toiseen palveluun). Se valmistui vuosi sitten. Tutkimuksessa selvisi, että sinkut jäävät muita todennäköisemmin toimeentulotuen varaan.

– Kahdelle ihmiselle riittää yksi televisio, sähkölasku ja yleensä autokin, Hiilamo sanoo.

Yksineläminen näyttää olevan suurempi riski miehille.

– Miehillä tilanne on se, ettei löydetä kumppania ja ollaan syrjäytymisvaarassa keski-iässä. Naisilla kumppani kuolee ja elämän viimeiset vuodet eletään yksin, Hiilamo sanoo.

Naisilla kumppani kuolee ja elämän viimeiset vuodet eletään yksin.

Heikki Hiilamo

Pian raportin tekemisen jälkeen hallitus hajosi, eikä aiheeseen ole sen jälkeen palattu. Ennen vaaleja puhuttiin lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten toimeentulosta.

Varmaa on, että poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, miten ihmiset asuvat. Yksi esimerkki tästä on asumistuki.

– Meillä on monia sosiaaliturvan piirteitä, jotka kannustavat asumaan yksin. 18-vuotias voi yhteiskunnan tuella muuttaa asumaan yksin, Hiilamo sanoo.

Henkilökuva
Suomessa asumistuki ja verotus kannustavat yksinasumiseen. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan huoli väestönkasvusta on kuitenkin jyrännyt alleen keskustelun yksinasuvista. Mikko Koski / Yle

Vanhanpiian vero piinasi yksinasuvia

Suomessa oli sellainenkin aika, kun naimattomia rangaistiin vanhanpiian ja vanhanpojan verolla. Sitä perittiin eri muodoissa 1930-luvun puolivälistä vuoteen 1975 saakka. Kovin veroluokka oli naimattomille, toiseksi kovin lapsettomille pariskunnille ja lievin lapsiperheille.

Yksineläviä alettiin verottaa kovemmalla kädellä, kun mittariin tuli 24 vuotta. Näin kansalaisia kannustettiin menemään naimisiin ja hankkimaan lapsia.

Professori Heikki Hiilamo muistuttaa, että Pohjoismaiden hyvinvointimalli perustuu yksilöllisiin etuuksiin, ei perhe-etuuksiin.

Myös verotus on yksilöllistä, puolison tulot eivät Suomessa vaikuta veroprosenttiin.

Vaalien jälkeen Suomen tuntuu vallanneen väestöpaniikki. Poliitikoilta penätään kilvan keinoja, joilla suomalaiset saataisiin lisääntymään. Väkiluku on kääntymässä laskuun, eikä perheellistyminen enää kiinnosta nuoria entiseen tapaan.

Yhden hengen talouksista ei puhu enää kukaan. Yle otti yhteyttä tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistiin (r. ). Ministerin avustaja ilmoitti, että mitään yksinasuviin liittyviä hankkeita ei ole menossa.

Nuori nainen naputttelee tietokonetta.
Turkulainen Ina Virtanen ei kaipaa yksinasuvien asiaa ajavaa kansanliikettä tai puoluetta. Dani Branthin / Yle

Lisää yhteisiä tiloja asuntoihin

Turkulainen Ina Virtanen ei kaipaa sinkkujen etujärjestöä tai puoluetta. Hän on tyytyväinen omaan elämäntilanteeseensa.

– Suomessa asiat ovat hyvin. Turussa hintataso on matalampi kuin pääkaupunkiseudulla ja yhden ihmisen on mahdollista ostaa tai vuokrata yksiö tai jopa kaksio.

Käytännössä leskinaisia, city-sinkkuja ja yksinasuvia maanviljelijöitä ei yhdistä juuri mikään. Yksinasuminen on kuitenkin asia, joka on jo pakko ottaa pikku hiljaa huomioon. Ihmiset elävät pitkään ja sairastavat. Vanhentuessa avuntarve kasvaa.

Professori Hiilamo kaipaakin muutoksia esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun.

– Tarvittaisiin entistä enemmän taloja, joissa on esimerkiksi yhteisiä tiloja. Yksin asuva ihminen ei ole välttämättä yksinäinen, mutta kun asuu yksin, on enemmän kiinnostusta sosiaalisiin kontakteihin.