Yksinhuoltajaäiti korjaa hometaloa joukkorahoituksella – tavalliset ihmiset osallistuvat kustannuksiin ostamalla kampanjatuotteita

Pankit löivät rahahanat kiinni, joten nyt Riikka Mäkelä remontoi taloa vastikkeellisen joukkorahoituksen turvin.

joukkorahoitus
Nainen istuu talon portailla työmaakypärä päässään.
Riikka Mäkelän unelmien talo onkin rouhea rappiokartano. Johanna Talasterä / Yle

Lahtelaisen Riikka Mäkelän, 36, ensimmäinen oma koti paljastui homepommiksi. Rintamamiestalon julistaminen asuinkelvottomaksi sisäilmaongelmien takia sai yksinhuoltajaäidin aluksi uupumaan. Pian hän kokosi voimansa ja päätti pelastaa kotinsa.

Mäkelän talotyömaa on Suomessa lajissaan ensimmäinen korjausurakka, jonka rahoitukseen haetaan apua vastikkeellisesta joukkorahoituksesta.

Tavalliset ihmiset ovat siis mukana kustantamassa Mäkelän ja hänen poikansa kodin korjaamista asuttavaan kuntoon. Hän on saanut vain kannustavia viestejä.

– Kukaan ei ole ihmetellyt miksi muiden tavallisten ihmisten pitäisi auttaa meidän talomme remonttikustannuksissa.

Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa rahoittajat saavat vastineeksi esimerkiksi palveluja, elämyksiä tai hankkeen lopputuotteen. Projekti Rouhiksen tapauksessa talon tarinaan liittyvän tuotteen.

Riikka Mäkelä ideoi hometalon remontin ympärille tuotesarjan, johon kuuluu pieniä käyttöesineitä kuten tiskirätti ja emalimukit.

Rintamamiestalo, jonka pihassa näkyy rakennustarvikkeita.
Vuonna 1945 rakennetun talon remonttia rahoitetaan osittain mukien ja keittiöliinojen myynnistä saatavilla tuloilla.Johanna Talasterä / Yle

Project Rouhis on ensimmäinen, jonka Suomen suurin joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me kelpuutti. Perustajajäsen ja tuottaja Tanja Jänicke kertoo, että monet yksityiset ihmiset ovat lähestyneet Mesenaattia joukkorahoituksen toivossa.

Yrittäjänä ennenkin työskennellyt Riikka Mäkelä otti käyttöön pöytälaatikkoyrityksensä. Hän suunnittelee jatkavansa yrittämistä vanhojen talojen puolestapuhujana oman kodin korjauksen jälkeen. Tämä helpotti kampanjan hyväksymistä.

Aiemmin Mesenaatti.me on pitänyt tiukan linjan, jos kampanjan tarkoituksena on ollut yksittäisten ihmisten tukeminen taloudellisesti. Jänicken mukaan Mesenaatin avulla ei voi jatkossakaan hakea rahoitusta asioissa, jotka kuuluvat valtion tai kuntien vastuulle. Tällaisia ovat peruspalvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto.

– Suomi on hyvinvointivaltio. Yksityisten kansalaisten ei tarvitse suoraan rahoittaa toisten kansalaisten hyvinvointia.

Alakerrasta näkyy yläkertaan, kun talon rakenteita on purettu.
Joukkorahoituskampanjan tavoite 15 000 euroa on rikka rokassa remontissa, joka on myös verta, hikea ja kyyneleitä. Johanna Talasterä / Yle

Mutta sisäilmaongelmat on Tanja Jänicken mukaan tärkeää nostaa esille tätäkin kautta.

– Mielestäni yhteiskunta ei hoida homeongelmia sillä tavalla kuin ne hyvinvointivaltiossa pitäisi hoitaa.

Uusi laki tuo ketterämpää auttamista

Mesenaatin kautta voi hakea myös lahjoituspohjaista joukkorahoitusta, mutta suurin osa kampanjoista on vastikkeellisia. Laki kieltää lahjoitusten pyytämisen suurelta yleisöltä ilman rahankeräyslupaa, joka voidaan toistaiseksi myöntää vain yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle.

Tilanne muuttuu maaliskuun alussa. Silloin voimaan tuleva uusi rahankeräyslaki (siirryt toiseen palveluun) mahdollistaa pienkeräykset. Enimmillään 10 000 euron pienkeräykseen ei enää tarvita keräyslupaa, ilmoitus poliisilaitokselle riittää.

Pienkeräyksen voi käynnistää myös vähintään kolmen yksityisen ihmisen muodostama ryhmä. Tuotto voidaan käyttää yksityisen ihmisen tai vähävaraisen perheen hyväksi.

Tilastojen mukaan noin puolet Suomessa vuosittain järjestetyistä rahankeräyksistä tuottaa alle 10 000 euroa.

Project Rouhis -lehtinen rintamamiestalon kuistilla.
Tulossa on muitakin sisäilmaongelmiin liittyviä joukkorahoitushankkeita. Johanna Talasterä / Yle

Pienkeräyksien helpottaminen antaa kansalaisille mahdollisuuden auttaa toisia ihmisiä paljon ketterämmin kuin ennen. Jänicken mielestä tämä ei vaaranna hyvinvointivaltiota.

– On mahdollisuus toimia nopeasti, jos ryhmä ihmisiä esimerkiksi haluaa käynnistää keräyksen hometalonsa menettäneen perheen tueksi. Eihän valtio ennenkään ole voinut hoitaa tällaisia asioita.

Tulipalokin olisi tuntunut paremmalta

Valtiolta ei ole herunut tukea Riikka Mäkelällekään. Hän toivoo, että sisäilmaongelmien vuoksi kotinsa menettäneitä ihmisiä autettaisiin edes lainan takauksella.

– Valtion takaamalla lainalla olisin saanut katettua remontin kustannukset.

Hometalon korjaamiseen ei heru apua vakuutusyhtiöltä. Pahimmillaan ahdinko herätti Mäkelän mielessä synkkiä ajatuksia.

– Tulipalo on kauhea asia. Silti synkimmällä hetkellä melkein toivoin, että talo olisi mieluummin palanut. Olisin saanut edes jotain korvauksia vakuutusyhtiöstä.

Keltaiset saappaat joihin on kuivunut sementtiä.
Elokuinen talkooviikonloppu kavereiden kanssa oli käännekohta. Silloin tuli tunne, että kaikki järjestyy. Johanna Talasterä / Yle

Yrittäjyyden lisäksi Mäkelä työskenteli aiemmin tiimioppimisen valmentajana nuorten parissa ja johtajakoulutuksessa. Kun kodissa muhivan homeongelman laajuus selvisi, hän joutui jäämään sairauslomalle silloisesta työstään.

Huono sisäilma oli jo vuosien ajan aiheuttanut rajuja fyysisiä oireita, jatkuvaa sairastelua ja kipuoireita.

Vuoden 2018 maaliskuussa koti paljastui asuinkelvottomaksi kuntokartoituksessa ja kosteusmittauksissa. Mäkelä romahti.

– Seinät kaatuivat päälle kodin menettämisen jälkeen.

Hän muutti poikansa Veeti Mäkelän, 14, kanssa evakkoon heti seuraavana päivänä tilanteen kauheuden selvittyä. He asuivat aluksi ystävän luona pari kuukautta, minkä jälkeen Mäkelä vuokrasi kerrostaloasunnon läheltä perheen kotitaloa.

Vanhan talon yläkerran ikkunoista tulee valoa sisälle.
Kaupat vanhasta rintamamiestalosta tehtiin 2011. Parin vuoden kulutta Mäkelä ja hänen poikansa alkoivat sairastella. Johanna Talasterä / Yle

Puoli vuotta meni kuin sumussa. Aluksi fyysiset oireet pahenivat ja Mäkelä kävi masennuksen takia terapiassa.

– Sitten päätin, että en luovuta. Selvitän voiko kotimme korjata asumiskuntoon.

Viime keväänä hän aloitti purkutyöt. Seiniä ja lattioita avattiin. Pian selvisi, että talo täytyy purkaa rakenteisiin asti. Riikka Mäkelä aloitti urakan, joka vielä siinä vaiheessa tuntui hetkittäin toivottomalta.

– Ilman ystävien talkooapua en olisi koskaan selvinnyt.

Hengityssuojaimesta huolimatta Riikka Mäkelän oireet olivat purkuvaiheessa melkoiset. Hän jatkoi sitkeästi purkuraudan heiluttamista.

Talon ongelmat johtuivat puutteellisesta korvausilman saamisesta.

– Rakenteiden uusimisen jälkeen ilmanvaihtoa lisätään tuuletusventtiileillä. Myös rossipohjasta tehdään paremmin tuulettuva.

Portaat kellariin vanhassa talossa.
Mikrobeja sisältävä ilma pääsi kellarin ja rossipohjan kautta asuintiloihin.Johanna Talasterä / Yle

Talon luuranko on esillä

Rouheaksi rappiokartanoksi leikkimielisesti nimetty talo on tällä hetkellä pelkkä runko. Lattiat on revitty auki ja niiden rakenteet vaihdettu. Seinistä on jäljellä ainoastaan tukipuut ja ulkolaudoitus.

Remontin rahoitukseen osallistuvat voivat valita tapetin kuviolla koristettujen keittiöliinojen ja emalimukien lisäksi taidetta. Myynnissä on Riikka Mäkelän äidin taitelija Satu Loukkolan veistoksia.

Vanhaa tapettia, jossa on koukeroinen kuvio.
Seinistä löytyi vanhaa tapettia, jonka kuvio on ikuistettu talon nimeä kantavaan tuotesarjaan.Johanna Talasterä / Yle

Yksi vaihtoehto on aineeton vastike, jonka avulla lahjoittaja pääsee osaksi talon tarinaa.

– Jätän vanhat tiiliseinät esille osassa taloa. Kaiverrutan ihmisten viestejä metallilaatoille, jotka kiinnitän tiiliseiniin.

Lokakuussa käynnistynyt Mesenaatti-kampanja on tuottanut vasta vähän yli 2 000 euroa. Riikka Mäkelän tavoite on 15 000 euroa. Se riittäisi materiaaleihin, joiden avulla talo saataisiin asumiskuntoon. Äiti ja poika pääsisivät kotiin.

Mutta ei ennen kevään tuloa, koska kylmä talvi keskeneräisessä talossa pelottaa.

– Tavoitteena on muuttaa takaisin toukokuussa. Vuokra-asunnosta luopuminen helpottaisi taloudellista tilannetta.

Riikka Mäkelä katsoo kameraa, taustalla vanha tiiliseinä.
Jokaisella pitäisi Suomessa olla mahdollisuus asua terveessä kodissa, miettii Riikka Mäkelä. Johanna Talasterä / Yle

Rouhean rappiokartanon remontti jatkuu pitkään. Todennäköisesti talosta tulee Mäkelälle elämän mittainen projekti. Hän ei edes halua laskea kuinka paljon rahaa rintamamiestalo on tähän mennessä syönyt.

– Taloremontista tulee todennäköisesti helposti sellainen 100 000 euron juttu.