Ihmiselle vaarallisia tiikerihyttysiä aletaan sterilisoida säteilyllä virusten torjumiseksi – suomalaishyttynen on tapettava kotikonstein

Hyönteisten sterilisoimista säteilyllä on aiemmin käytetty kasvituholaisiin. Nyt tutkitaan, voidaanko ihmisille haitallisia hyönteiskantoja rajoittaa samanlaisen tekniikan avulla.

hyönteiset
Oranssipaitainen terveysviranomainen rusikuttaa kemikaalia ilmaan lähellä pientä pyhättöä.
Terveysviranomainen ruiskuttamassa moskiittoja tuhoavaa kemikaalia Bangokissa 13. syyskuuta. Narong Sangnak / EPA

Aasian tiikerihyttynen, Aedes albopictus, on pieni hyönteinen, mutta se kylvää monia vitsauksia erityisesti trooppisissa maissa.

Tiikerihyttyset levittävät muun muassa zika-virusta sekä dengue-kuumetta tai chikungunyaa aiheuttavia viruksia.

Nyt tutkitaan, voidaanko hyönteiskantoja pienentää säteilyteknologian avulla.

Sterile Insect Techique (SIT) on menetelmä, jossa koirashyttyset sterilisoidaan niiden määrän pienentämiseksi. Itse menetelmä on vanha.

– Sitä on käytetty jo 60 vuotta maatalouden kasvituholaisten torjuntaan. Nyt tekniiikkaa kokeillaan hyttysiin, sanoo Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntija, entomologi Jeremy Bouyer Ylelle puhelinhaastattelussa Wienistä.

Koirashyttyset eivät pistä, mutta niiden sterilisaation avulla hyönteisten määrä vähenee.

– Koirashyttyset sterilisoidaan ensin säteilyn avulla. Kun ne parittelevat naaraiden kanssa, syntyy mutaatioita. Hyönteiset munivat, mutta niistä ei kuoriudu uusia toukkia. Kanta vähenee sukupolvi sukupolvelta, Boyer selvittää.

Hän pitää kokeiden tuloksia lupaavina.

Hyönteismaailman syntyvyydensäännöstelyä

Syntyvyydensäännöstelyä on aiemmin tehty muun muassa hedelmäkärpäsille ja koille, jotka vahingoittavat hedelmäsatoja.

Maailman terveysjärjestö WHO ja IAEA ovat tehneet yhteistyötä ja laajoja kokeita eri puolilla maailmaa Meksikosta ja Kuubasta Saksaan ja Mauritiukselle.

Tiikerimoskiitto saattaa pistää ihmistä myös päiväsaikaan.

Se saattaa matkata maasta toiseen myös kantajansa mukana. Kansainvälinen kauppa lisää myös tuholaisten liikennettä.

Tiikerihyttynen siirtyi Afrikasta Eurooppaan

Tiikerimoskiitto rantautui Eurooppaan käytettyjen autonrenkaiden mukana. Sitä tavattiin ensin Italiassa 2000-luvun alussa, sittemmin Saksan eteläosissa.

– Hyönteiskantoja pyritään rajoittamaan, ennen kuin ne leviävät laajemmalle suurkaupunkeihin ja tiheästi asutuille alueille, selvittää Jeremy Bouyer.

– On tärkeää, että testejä tehdään eri puolilla maailmaa. Ensi vuonna mukaan tulee 20 valtiota.

Euroopasta mukana ovat Saksan lisäksi Italia, Ranska ja Kreikka. Kokeisiin osallistuvat muun muassa Floridan alue Yhdysvalloista, Malesia ja Etelä-Afrikka.

Toistaiseksi tiikerihyttysiä tai keltakuumehyttysiä ei ole tavattu pohjoisessa Euroopassa liian kylmien talvien takia.

Laajat denguekuume- tai zikavirusepidemiat ovat yleisempiä kehitysmaissa. Dengue-tapausten määrä on kääntynyt maailmanlaajuisesti nousuun (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisitikkaa ei säteilytetä ainakaan vielä

Hyttynen voi joinakin kesinä olla Suomessakin varsinainen riesa. Voitaisiinko täkäläistä lajia vähentää SIT-tekniikan keinoin?

Ranskalaisasiantuntija Jeremy Bouyer toppuuttelee vielä:

– IAEA on kehittänyt tätä tekniikkaa kymmenen vuotta. Pohjoismaisten lajien kitkemiseen pitäisi soveltaa niille kohdennettuja menetelmiä. Sopivan löytäminen on vuosien kehitystyön tulos.

Ensi vuonna alkavista laajoista kansainvälisistä kokeista tiikerihyttysen kantojen säätelemiseen odotetaan tuloksia 2–4 vuoden kuluessa.

Lähteet: Afp, Reuters