Selvitys: Melkein joka toinen mielenterveyden ongelmista kärsivä pelkää leimautumista – Ongelmia kokevaa ei haluta naapuriksi entistä useammin

Joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille ihmisille.

Mielenterveyden keskusliitto
Mies seisoo räntäsateessa.
Häpeän kokemus on yleinen mielenterveysongelmia kokevien keskuudessa.AOP

Melkein joka toinen (47 %) mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi, selviää tuoreesta Mielenterveysbarometristä (siirryt toiseen palveluun), jonka Mielenterveyden keskusliitto teetti Kantar TNS Oy:llä. Alan ammattilaisten käsitys leimaantumisen kokemuksesta on mielenterveyden ongelmia itse kokevia synkempi, sillä yli 60 prosenttia ammattilaisista uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi.

Tulokset kertovat myös, että yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen.

– Edelliseen barometriin verrattuna muutos on tilastollisesti merkittävä ja voimme todeta, että pidemmällä aikavälillä nimby-ilmiö (not in my backyard) on kasvanut, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava. Nimby tarkoittaa omassa naapurustossa "epämiellyttäväksi" koettujen naapureiden tai rakennusprojektien vastustamista.

Myös häpeän kokemus on yleinen mielenterveysongelmia kokevien keskuudessa. Joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille ihmisille.

– Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on se, että ihminen pääsee hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää, toteaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Vuoden 2019 barometrissä tutkittiin leimautumisen ja häpeän kokemuksen lisäksi muun muassa mielenterveysongelmia kokeneiden asemaa yhteiskunnassa ja näkemyksiä mielenterveysongelmien kanssa elämisestä ja toipumisesta, työelämän suhtautumista mielenterveysongelmiin sekä järjestöjen ja vapaaehtoistyön merkitystä mielenterveystyössä.

Mielenterveysbarometriä varten haastateltiin yhteensä noin 2 000 henkilöä, joista osa oli mielenterveysongelmia itse kokevia ja heidän omaisiaan ja osa mielenterveysalan asiantuntijoita ja suurta väestöä.

Haastattelut teki Kantar TNS.

Tällä viikolla vietetään myös kansallista mielenterveysviikkoa.