Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä

Tutkimus uskoo löytäneensä syyn Euroopan johtavan joulukuusimaan viljelmille iskeneeseen tautiin. Toisessa tutkimuksessa puolestaan testattiin muun muassa hiuslakan ja oluen tehoa joulupuun neulasten säilyttäjinä.

tiede
Tiedeuutisten joulukalenteri-kuvituskuva
Hilppa Hyrkäs / Yle

Suomessa koristellaan jouluisin noin puolitoista miljoonaa joulukuusta, valtaosin suomalaisia metsäkuusia, lähimetsästä haettuja tai Suomessa viljeltyjä. Viitisentoista prosenttia joulukuusista tuodaan ulkomailta.

Vielä muutama vuosi sitten tuontikuusien määrä oli yli kaksinkertainen. Suurin osa tuli silloin Tanskasta, sittemmin Ruotsista ja Puolasta.

Tanskalaiset joulupuut ovat tavallaan suomalaisia: Tanskan ja monen muunkin maan suosituin joulupuu kaukasianpihta on saanut latinalaisen nimensä suomalaisen 1800-luvun biologin Alexander von Nordmannin mukaan. Tanskaksi, kuten myös muun muassa englanniksi, tuo pihta eli jalokuusi onkin ”nordmanninkuusi”.

Kaukasianpihdalla on kauneutensa ja tuoksunsa lisäksi kolmaskin oivallinen ominaisuus joulukuuseksi: se ei tiputtele neulasiaan. Tai niin oli ennen.

Kööpenhaminan yliopisto (siirryt toiseen palveluun) julkaisi viime joulun alla tutkimuksen, jossa etsittiin syytä kaukasianpihdan ”paljaisiin olkapäihin”, kuten viisi vuotta sitten alkanutta neulasten karisemisepidemiaa nimitetään.

Joulupuut ovat arvokasta vientitavaraa

Oksien kärjissä neulaset ovat yhä tukevasti paikallaan, mutta rungon läheltä ne putoavat. Kuusien ostajatkin ovat sen havainneet, joten yleistynyt ilmiö aiheuttaa tulonmenetyksiä Tanskan viljelmille.

Pikkurahoista ei ole kyse, sillä Tanskassa viljellään noin kymmenen miljoonaa kaukasianpihtaa joka jouluksi. Vain yksi kymmenestä puusta jää kotimaahan, muut viedään ulkomaille. Tanska on Euroopan suurin joulukuusenviejämaa, mutta muiden maiden kilpailu on koventunut viime vuosina.

Puiden paljaiden olkapäiden ja myös värivirheiden aiheuttajaksi on epäilty magnesiumin puutetta, jota on yritetty hoitaa muuttamalla lannoitusta.

Kun kaukasianpihtarivistöissä kuitenkin seisoo rinta rinnan samassa maaperässä ja samalla tavoin lannoitettuina sekä hyväkuntoisia että kaljuuntuvia puita, taudin alkusyyn täytyy olla syvemmällä, sanovat kööpenhaminalaistutkijat.

He uskovat jäljittäneensä syyn perimästä: osa puista on geneettisesti taipuvaisempia saamaan paljaat olkapäät. Puut ovat perineet vanhemmiltaan vaihtelevan kyvyn hyödyntää ravinteita, täsmentää apulaisprofessori Ole Kim Hansen.

Tavoitteena on selvittää geenien rooli niin tarkkaan, että kaikille taimille voidaan antaa todistus terveestä perimästä. Silloin viljelijät välttyvät istuttamasta geeneiltään heikkoja yksilöitä ja ne karsiutuvat viljelmiltä vähitellen kokonaan.

Olutta ja energiajuomaa kuusenjalkaan

Australialaisessa tutkimuksessa koululaisryhmä vertaili New South Walesin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) professorin Angela Molesin johtamana kotikonsteja, joilla ihmiset kertoivat pitäneensä joulupuunsa tuuheana. Laji oli radiata- eli montereynmänty.

Australian Journal of Botany (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa testattiin neljää keinoa.

Ensimmäinen oli neulasten suihkuttaminen hiuslakalla. Sillä oli määrä tukkia neulasten ilmaraot ja estää veden haihtumista. Toisena kokeiltiin energiajuomaa. Ehkä kokeessa käytetyt oksat saisivat puhtia sen sokerista? Leikkokukille sokerin tiedettiin tepsivän.

Kolmas kikka oli kiehuvan kuumaksi keitetty vesi. Sen ideana oli tyven sahauspinnan pihkan liuottaminen, jolloin oksat kenties alkaisivat hörppiä vettä tehokkaasti.

Neljäntenä kokeeseen pantiin olut. Puolet vedestä korvattiin sillä ravinteiden ja mineraalien nimissä ja siinä toivossa, että oluen alkoholi tappaisi mikrobeja.

Vertailuoksat saivat vain tavallista vettä. Sillä juotettiin myös oksia, joiden neulaset saivat tujauksen hiuslakkaa.

Hiuslakka voitti

Puita pidettiin kuukauden ajan sisällä, ja neulasten kuntoa seurattiin klorofyllifluoresenssimittarilla. Sen tulokset osoittautuivat yhteneväisiksi silmämääräisten arvioiden kanssa.

Olut ja energiajuoma eivät pärjänneet kisassa lainkaan. Oksat muuttuivat ruskeiksi ja veltoiksi. Veden – niin viileän kuin keitetyn – tulokset olivat parempia, mutta selvä ykkönen oli hiuslakka.

Klorofyllifluoresenssimittaus kertoi, että oksat olivat säilyttäneet 90 prosenttia yhteyttämiskyvystään. Niihin oli jopa alkanut ilmestyä uusia neulasia.

Moles arvelee, ettei ilmarakojen tukkeutuminen ollut ainoa syy. Puulta ehkä katoaa kyky havaita etyleeniä. Se on monien hedelmien ja kasvien erittämää kaasua, joka nopeuttaa kuihtumista.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru

12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen

11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu

10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa

9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus