Suomalaisyhtiö kertoo "maanalaisia säätietoja" ja ratkoo globaalia vesiongelmaa – hyville ideoille on taas tarjolla rutkasti rahaa

Slush käynnistyy torstaina. Parin vuoden tasaisen vaiheen jälkeen kasvuyhtiötapahtuma otti jälleen uuden kasvuloikan.

Slush-tapahtuma
Soil Scoutin Jalmari Talola, Johannes Tiusanen ja Jussi Sirkiä singaporelaisella golf-kentällä. Yhtiön anturi auttaa säästämään vettä ja kasvattamaan satoja.
Soil Scoutin Jalmari Talola, Johannes Tiusanen ja Jussi Sirkiä singaporelaisella golf-kentällä. Yhtiön anturi auttaa säästämään vettä ja kasvattamaan satoja. Soil Scout

Luulitko, että startup-pöhinällä on jokin yläraja tai lakikorkeus, jonka ylitse se ei kerta kaikkiaan enää pöhise?

Olit väärässä. Helsingin Messukeskuksessa torstaina käynnistyvä Slush on suurempi kuin koskaan.

Hetken näytti siltä, että tapahtuma olisi vakiinnuttanut kokonsa noin 20 000 vieraaseen. Viime ja toissa vuonna lehdet kirjoittelivat (siirryt toiseen palveluun), että katto on saavutettu – tästä Slush ei enää kasvaisi.

Vaan toisin kävi. Slushin Ylelle toimittamien tietojen mukaan tällä kertaa järjestäjät odottavat paikalle jo 25 000 vierasta – kasvua tulee siis noin neljännes vuodentakaisesta.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Kävijämäärää tärkeämpää on kuitenkin se, millaista väkeä Messukeskuksessa käy. Slush ei ole koko kansan festivaali – eikä edes Nordic Business Forumin kaltainen liike-elämän yleinen hengennostatustapahtuma.

Molemmat tapahtumat järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Ero on kuitenkin siinä, että näyttelijä George Clooney sopisi kovin huonosti Slushin puhujakavalkadiin.

Sen sijaan Slushin tähtiä ovat stripet, klarnat, sequoiat, softbankit, lightspeedit, boltit... Yrittäjät ja sijoittajat, joista suuri yleisö ei ole kenties koskaan kuullutkaan. Tämän yhteisön sisällä ne kuitenkin ovat huimia menestystarinoita, joiden oppeja halutaan kuulla.

– Kaikessa mitä teemme, pyrimme olemaan mahdollisimman hyödyllisiä kasvuyrittäjille, Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari sanoo.

Saari muistuttaa, että rahoituksen hankinta on vain pieni osa kasvuyrityksen toimintaa. Slushin lavoilla puhutaan tiimien kokoamisesta ja yritysten kasvattamisen kipukohdista.

– Tänä vuonna julkaisimme uuden eurooppalaisen startup-median, joka jakaa ilmaiseksi käytännönläheistä ja konkreettista sisältöä, josta on yrittäjille suoraan hyötyä.

Aikaisempina vuosina myös Slush on tavoitellut tähtipölyä. Viime vuonna siellä ei kuitenkaan enää nähty Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren kaltaisia superpuhujia tai kuninkaallisia.

Tämä todennäköisesti tarkoittaa entistä pienempiä otsikoita iltapäivälehdissä. Kasvuluvuista päätellen se on kuitenkin ollut oikea strategia.

Slush ei tarvitse Hollywood-tähtiä, eikä toimitusjohtaja Saari omien sanojensa mukaan vieläkään tiedä, mitä pöhinä tarkoittaa.

Tilastografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Hurja suhdeluku: Joka toiselle löytyy rahoittaja

Yllä oleva kaavio pureutuu vielä vähän syvemmälle. Se kertoo, että startup-yrittäjien ja sijoittajien määrä kasvaa yhä jyrkästi – ja että Slushissa on sijoittaja noin joka toiselle startup-yrittäjälle.

Paitsi ettei tietenkään ole. Kasvuyhtiöiden välinen kilpailu sijoittajien huomiosta on ankaraa. Rahaa on kenties vain joka kymmenennelle, mutta sitäkin enemmän.

Parhaat ideat ja innovaatiot herättävät huomion. Viime vuonna yksi tällainen startup-yritys oli suomalainen Soil Scout.

"Maanalaisia säätietoja" – jopa puolet kasteluvedestä voidaan säästää datan avulla

Suomalaisinnovaatio. Kosteusanturi, joka haudataan niin syvälle, että kyntöaura ei sitä kolhi. Toiminta-aikaa luvataan jopa 20 vuotta.
Suomalaisinnovaatio. Kosteusanturi, joka haudataan niin syvälle, että kyntöaura ei sitä kolhi. Toiminta-aikaa luvataan jopa 20 vuotta.Soil Scout

Suomalaisella Soil Scoutilla on mainio innovaatio – anturi, joka lähettää kosteustietoja syvältä maan alta. Sellaisen avulla maanviljelijä voi parantaa satojaan ja golf-kenttä viheriöitään.

– Me kykenemme lähettämään maanalaisen säätiedon kenelle tahansa tarvitsevalle – metrien syvyydestä, toimitusjohtaja Jalmari Talola kehaisee.

Soil Scoutin asiakkaat toimivat pääsääntöisesti kuivilla ja kuumilla maailmankolkilla.

– Jopa puolet kasteluvedestä voidaan säästää datan ja optimoinnin avulla. Se tarkoittaa yksittäisellä golf-kentällä tai laajalla viljelmällä jopa tuhansia euroja päivässä, Talola sanoo.

Golfkentät ovat tällä hetkellä lupaavin asiakasryhmä, mutta suurimmat mahdollisuudet ovat maataloudessa. Makean veden saatavuus on globaali ongelma – ja maatalouden osuus makean veden kulutuksesta on Talolan mukaan noin 70 prosenttia.

Jalmari Talola, Soil Scout
"Kasvuyhtiöllä on aina kiire. Ennemmin tai myöhemmin joku keksii korvaavan ratkaisun. Suuret yritykset ovat jähmeitä lähtemään liikkeelle, mutta niiden tuotekehitys on pitkässä juoksussa murhaavan tehokasta", Soil Scoutin Jalmari Talola sanoo.Soil Scout

"Pitkään vain uskoimme härkäpäisesti"

Maanalainen sensori oli hyvä idea, joka ei vain lähtenyt lentoon.

– Aika pitkään vain uskoimme härkäpäisesti, että idea on niin loistava, että se tulee breikkaamaan tulorahoituksellakin, Soil Scoutin Talola sanoo.

Yhtiön tieteellisen johtajan Johannes Tiusasen tekemä innovaatio juontaa juurensa 1990-luvulle. Kaupallista toimintaakin yhtiö on harjoittanut vuodesta 2014.

–Vuosi sitten kesällä totesimme, että läpimurto olisi omin voimin jo tapahtunut, jos olisi tapahtuakseen.

Näin syntyi päätös lähteä hakemaan ulkopuolista rahoitusta, ja viime vuoden Slush osoittautui ratkaisevaksi.

Slushin oheistapahtumassa Talolan kanssa samaan pyötään sattui ruotsalaisen Husqvarnan sijoitusjohtaja. Robottiruohonleikkureistaan tunnettu yhtiö ymmärsi, mitä suomalaiset olivat tekemässä ja sijoitti yhtiöön.

Summaa yhtiöt eivät paljasta.

Löytyisikö rahoitusta jo ilman Slushiakin?

Slushin olemassaolon tärkein peruste on saattaa yhteen suomalaisia kasvuyrittäjiä ja kansainvälisiä pääomasijoittajia. Tämä tavoite on 2010-luvulla pitkälti saavutettu, kuten alla oleva kaavio kertoo.

Ulkomaiset sijoittajat on merkitty sinertävillä sävyillä.

Suomalaisten starup-yhtiöiden saamat pääomasijoitukset
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Onko Suomi jo siinä pisteessä, että rahoitus löytyisi ilman Slushiakin?

Soil Scoutin Talolan mukaan se on mahdollista, mutta Slush tekee ajankäytöstä tehokkaampaa.

– Rahoitusta lähdetään yleensä hakemaan tilanteessa, jossa kassa on tiukoilla tai jopa kokonaan kuivana. Silloin ei ole hirveästi rahaa käytettäväksi reissaamiseen, Talola sanoo.

Myös Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari on pohtinut kysymystä.

– Todellakin toivon, että rahoitusta löytyisi Ilman Slushiakin. Toisaalta edelleen on merkitystä sillä, että tuodaan ihmisiä yhteen ja luodaan ikään kuin näyteikkuna siitä, mitä täältä löytyy.

Silloin jokaisen on helpompi perustella itselleen, että Suomeen kannattaa lähteä.

– Useampi vieras on todennut, että tämä on ollut heidän vuotensa tehokkaimmat 48 tuntia, Saari sanoo.

Väitteen vahvistaa Twitterissä myös Oslosta Helsinkiin saapuva yrittäjä. Slush on hänen mukaansa sijoittajatapaamisten suhteen "älytön ajansäästäjä".

Slushin kävijät saivat yli miljardin

Sitten vielä yksi luku, joka todennäköisesti innostaa Messukeskukseen suuntaavia yrittäjiä. Järjestäjät nimittäin laskivat, että Slushiin viime vuonna osallistuneet yritykset ovat vuoden mittaan keränneet sijoittajilta 1,2 miljardia euroa.

Summa on häkellyttävä.

Epäselväksi toki jää, kuinka moni kiittää rahoituksestaan juuri Slushia. Heitäkin kuitenkin on – varmasti muitakin kuin maanalaisia antureita kehittävä Soil Scout.

Tällä viikolla tapahtuneet kohtaamiset näkyvät tilastoissa ensi kevään ja syksyn aikana.