Talvipäivänseisaus on pueblointiaaneille joulun veroinen juhla

Yhdysvalloissa säädettiin vasta 1970-luvulla laki, joka tunnustaa liittovaltiotasolla intiaanien uskonnolliset oikeudet rituaaleihinsa ja niiden perinteisten paikkojen käyttöön.

tiede
Tiedeuutisten joulukalenteri-kuvituskuva
Hilppa Hyrkäs / Yle

Maapallon pohjoispuoliskon päivä on tänään talvipäivänseisauksena lyhimmillään. Monet intiaaniyhteisöt viettävät tätä vuodenkierron ja aurinkojumalan merkkipäivää yhä tavoilla, joiden juuret ovat jopa tuhansien vuosien takana menneisyydessä.

Montanan yliopiston ympäristötutkimuksen apulaisprofessori Rosalyn La Pier kuuluu Montanan mustajalkaheimoon. Sille talvipäivänseisaus tarkoittaa Auringon, Naatosin, paluuta vuosittaisella matkallaan, La Pier kertoo The Conversation -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Talvi ei ollut uskonnollisen juhlinnan aikaa, vaan talven juhlissa pelattiin ja tanssittiin, La Pier muistelee lapsuudessaan omaksumiaan perinteitä. Isoäitinsä hän kertoo muistaneen, miten kullakin yhteisöllä oli ollut omat talviset kokoontumisensa tansseineen, lauluineen ja rummutuksineen.

Tutkijan työssä La Pierille on selvinnyt, että reservaatteihin jouduttuaan mustajalat säätivät juhlakalenteriaan Yhdysvaltain viranomaisten mielen mukaiseksi. Naatosin juhlinta siirrettiin jouluun tai uuteenvuoteen.

Yhdysvalloissa on ollut vasta 40 vuoden ajan liittovaltiotasoinen laki (siirryt toiseen palveluun), joka pyrkii takaamaan alkuperäisasukkaille oikeuden harjoittaa uskontojaan perinteisin menoin perinteisillä paikoilla.

Talvipäivänseisaus pohjustaa satovuotta

New Mexicon osavaltion länsilaidalla asuvat zuni-pueblointiaanit kokoontuvat talvipäivänseisauksen paikkeilla päiviä kestävään uskonnolliseen juhlaan, jota he kutsuvat shalakoksi.

Ulkopuolisia ei juuri päästetä mukaan, joten tutkijat eivät tiedä paljoakaan juhlamenoista, mutta lopussa portit avataan.

Silloin kuusi jättiläislintujen henkihahmoiksi pukeutunutta miestä esittää rukouksen sateiden saamiseksi maailman kaikille kolkille. Sillä tavoin uskotaan taattavan siunaus ja tasapaino tulevalle satovuodelle. Zunit ovat viljelijäkansaa.

He pitävät seremonioitaan välttämättöminä eivät vain itsensä takia vaan koko maailman hyvinvoinnin takaamiseksi, kertoo Yalen yliopiston uskontotutkija Tisa Wenger pueblojen uskonnonvapaustaistelua käsittelevässä We Have a Religion (siirryt toiseen palveluun) -kirjassaan.

Intiaanikielissä ei rajattu riittejä uskonnoksi

Pueblojen seremoniat kiellettiin 1800-luvulla, ja 1900-luvulla he kävivät oikeustaistelua pyhistä alueistaan. Yhdysvaltain viranomaiset eivät pitäneet heidän tai muidenkaan intiaaniheimojen perinteitä uskontoina, joita perustuslaki olisi suojellut.

1920-luvulla pueblot onnistuivat vakuuttamaan New Mexicon viranomaiset ja lähetyssaarnaajat siitä, että heidän rituaalitanssinsa olivat uskonnon veroisia.

Samalla he kuitenkin joutuivat hyväksymään länsimaisen käsityksen uskonnoista, millä on ollut syvät vaikutukset heidän maailmankuvaansa, kirjoittaa Wenger.

Aiemmin he ajattelivat rituaaleistaan tavalla, jota länsimaalaisen on vaikea hahmottaa. Intiaanikielissä ei vanhastaan ollut edes uskonto-sanaa, Wenger kertoo.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

21. Joulu näkyy yhdeksän kuukauden päästä syysvauvoina

20. Jouluaattoilta kello 22 on monelle vuoden pahin hetki

19. Suu makeaksi joulukuusen neulasilla

18. Joulun jälkeen alkaa kwanzaa

17. Joulun henki näkyy vipinänä jouluihmisten aivokuvissa

16. Brittien savupiipuista laskeutui myös jotakin kamalampaa kuin joulupukki

15. Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?

14. Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä

13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru

12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen

11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu

10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa

9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote

8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus