Suomalaisprofessorit kritisoivat: Yhdysvallat toimii vastoin kansainvälistä oikeutta tunnustaessaan Israelin siirtokunnat

Professorin mukaan väestösiirtojen hyväksyminen miehitetyille alueille asettaa Yhdysvallat vastoin kansainvälistä yhteisöä.

Israelin siirtokunnat
Hebronin siirtokuntalaisia uskonnollisena juhlapyhänä
Israelilaisia siirtokuntalaisia Hebronissa, Länsirannalla.Abed al Hashlamoun / EPA

Yhdysvaltain linjaus tunnustaa Israelin Länsirannan siirtokunnat laillisiksi rikkoo kansainvälistä oikeutta, sanovat suomalaisasiantuntijat.

Ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti maanantaina, ettei Yhdysvallat enää pidä siirtokuntia kansainvälisen lain vastaisina.

Professori Martin Scheininin mukaan asia on juridisesti kiistaton. Siirtokunnat ovat laittomia.

– Ne merkitsevät miehitetyn alueen osien liittämistä Israelin valtioon ja siviiliväestön siirtämistä alueelle sekä paikallisten omaisuuden tuhoamista. Nämä kaikki toimet ovat yksiselitteisesti Geneven neljännen yleissopimuksen vastaisia, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Scheinin arvioi.

Euroopan yliopistoinstituutissa Firenzessä työskentelevä Scheinin huomauttaa, että miehittämisen mahdollinen oikeutus on eri asia kuin siirtokuntien oikeutus.

Aseellisen konfliktin jälkeen voittajaosapuoli voi laillisesti pitää hallussaan maa-alueita, mutta niiden liittäminen miehittäjävaltioon on kiellettyä.

Martin Scheinin
Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin mukaan Israelin siirtokunnat ovat laittomia.Antti Haanpää / Yle

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta sanoo, että siirtokuntien pitäminen laillisena estää niin kutsutun kahden valtion ratkaisun. Tässä EU:n kannattamassa mallissa Israelin viereen syntyisi itsenäinen Palestiinan valtio.

– Se on tietysti ollut epäselvää, onko tämä kahden valtion ratkaisu enää ollut realistinen vaihtoehto, Koskenniemi sanoo.

Kuka ratkaisee siirtokuntien aseman?

Israel miehitti Länsirannan vuonna 1967 käydyssä kuuden päivän sodassa ja on sen jälkeen perustanut sinne useita siirtokuntia.

Jimmy Carterin presidenttikaudella vuonna 1978 Yhdysvaltain ulkoministeriö sanoi siirtokuntien rikkovan kansainvälistä lakia.

Professori Scheinin muistuttaa, että siirtokunnat ja väestönsiirrot alkoivat pikku hiljaa.

– Israel aloitti sen varovasti. Kaikki kansainvälisen yhteisön jäsenet eivät reagoineet siihen nopeasti, vaan sitä on katsottu vähän läpi sormien, Scheinin kuvailee.

Nykyään yli 700 000 Israelin siirtolaista on muuttanut Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin.

Ulkoministeri Pompeon mukaan siirtokuntien asema pitäisi ratkaista Israelin tuomioistuimissa. Scheininin mukaan juuri tämä on kielletty kansainvälisessä lainsäädännössä.

– Miehittäjää on nimenomaan kielletty ulottamasta siviilituomioistuintensa toimivaltaan miehitetyn alueen asioihin.

Kartta missä Israel, Länsiranta ja Gaza sekä Jerusalem
Hilppa Hyrkäs / Yle

"Linjaus ei yllättänyt"

Yhdysvallat sitoutui vuonna 1949 Geneven sopimuksiin, jotka kieltävät selkeästi muun muassa väestönsiirrot miehitetyille alueille.

Se on vaihdellut, kuinka kovaa ääntä Washington on periaatteista pitänyt.

Ulkoministeri Pompeo kutsui Yhdysvaltojen uutta linjausta paluuksi Ronald Reaganin politiikkaan. Vuonna 1981 Reagan kertoi haastattelussa, etteivät Israelin siirtokunnat ole hänen mielestään laittomia, ainoastaan huonosti harkittuja.

Myöhemmin vuonna 1983 Reaganin hallinto tosin esitti Lähi-idän rauhansunnitelman, jossa todettiin, että siirtokuntien rakentamisen keskeyttäminen parantaisi rauhan mahdollisuuksia.

Presidentti Barack Obaman kaudella (2009–2017) Yhdysvallat kutsui siirtokuntia laittomiksi. Obaman kauden loppupuolella Yhdysvallat pidättäytyi äänestämästä YK:ssa päätöslauselmasta, jossa siirtokuntia luonnehdittiin "räikeäksi kansainvälisen oikeuden rikkomukseksi".

Martti Koskenniemi
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pitää Yhdysvaltain linjausta poliittisena lahjana Kremlille, joka haluaa kansainvälisen yhteisön tunnustavan Krimin osaksi Venäjää.Kalevi Rytkölä / Yle

Koskenniemi ei sano olevansa yllättänyt Trumpin hallinnon uudesta linjauksesta. Professori kertoo odottaneensa tämänkaltaista päätöstä sen jälkeen, kun Yhdysvallat tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi vuonna 2017.

– Yhdysvallat joutuu siirtokunta-asiassa jälleen kerran poikkiteloin käytännössä katsoen koko YK:n jäsenistön kanssa. Se ei toki ole mitään uutta, Koskenniemi arvioi.

Hän ei usko, että Yhdysvaltain päätöksellä on paljoa suuria, konkreettisia seurauksia. Mutta se vaikuttaa kansainvälisen politiikan ilmapiiriin.

Vladimir Putin voi sanoa, että tämä meidän Krim-juttu on nyt tällä selvä, Koskenniemi sanoo.

Lue lisää:

Yhdysvallat muutti linjaansa – Pompeo: "Israelin siirtokunnat eivät ole kansainvälisen lain vastaisia"