Terveydenhoidon laadun vertailuun rakennetaan mittaristoa – ”Nyt tilanne on sama, jos vertaisi omenoita banaaneihin", sanoo ylilääkäri

Potilaat eivät ole aiemmin pystyneet vertaamaan eri sairaaloiden hoidon laatua.

terveydenhoito
Hoitaja pitää potilasta kädestä.
Tiedot hoidon laadusta ja hoitotuloksista koko maassa halutaan koota kansallisiin laaturekistereihin. Valmistelutyö on käynnissä THL:ssä. Markku Rantala / Yle

Vuoden 2014 alusta lähtien Suomessa potilailla on ollut vapaus valita mihin terveysasemalle tai sairaanhoitopiiriin hän menee saamaan hoitoa. Samaan aikaan tieto hoitopaikan hoidon laadusta ei ole ollut potilaan saatavilla.

– Ei riitä, että potilas pääsee nopeasti hoitoon, jos hoito ei ole hyvää ja laadukasta. On tärkeää tietää, että hoitopaikkaan on kertynyt riittävästi osaamista ja laatu on hyvää, sanoo hankejohtaja ja ylilääkäri Sirkku Pikkujämsä THL:stä.

Yhdenmukaistaminen vaatii eri hoitoyksiköiltä sitä, että ammattilaiset kirjaavat jatkossa potilastietoa ja hoitotietoa järjestelmällisesti ja samassa muodossa joka paikassa, muuten laadun vertailu ei toimi. Tähän epäkohtaan tautikohtaiset kansalliset laaturekisterit pyrkivät vastaamaan.

– Käytännössä tilanne on nyt sama, jos vertaisi omenoita banaaneihin. Ensin on löydettävä yhteisymmärrys siitä, mitä tietoja kerätään. Esimerkiksi potilaan tietojen lisäksi tarvitaan yhdenmukaiset tiedot sairaudesta ja sen vaikeusasteesta, tehdyistä hoidoista tai toimenpiteistä. Näitä tietoja sitten verrataan, kuvailee Pikkujämsä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) onkin valmistellut terveydenhoitoon kansallisia laaturekistereitä, aluksi seitsemän tautiryhmän kokeilussa. Näitä ovat diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, reuma ja selkäkirurgia.

THL esittää, että laaturekistereistä rakennetaan pysyvä seurantamalli. Aluksi isommille kansantaudeille ja myöhemmin myös muille sairauksille.

Ensimmäisiä vertailuja mahdollisesti jo ensi vuonna

Ensimmäisiä alustavia hoidon vertailulukuja ja arvioita on luvassa seitsemästä käynnistyneestä pilottihankkeesta jo ensi vuonna.

– Heti kun saadaan riittävän kattavaa, luotettavaa ja tarkastettua laatutietoa niin siinä vaiheessa jaetaan tietoa myös potilaille, lupaa Pikkujämsä.

Potilastietoja kerätään jo nyt sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä hoidon laadun arvioinnissa, mutta paikallisesti. Terveydenhoidon laatueroista ei ole saatavilla kattavaa ja vertailukelpoista tietoa edes asiantuntijoilla.

Laaturekisterien tiedot on tarkoitus koota olemassa olevista potilastietojärjestelmistä ja Kanta-tiedoista. Hankejohtaja vakuuttaa, että ylimääräistä tai päällekkäistä kirjaamista ammattilaisille ei pitäisi tulla. Potilaan ei tarvitse tehdä mitään rekisterin suhteen.

Ruotsissa vertailutietoa jo sadan taudin hoidosta

Muissa Pohjoismaissa terveydenhuollon laaturekisterit ovat olleet käytössä jo vuosia. Esimerkiksi Ruotsissa ensimmäinen rekisteri on perustettu jo 70-luvulla. Nyt kansallisia koko maan kattavia hoidon laaturekistereitä on siellä käytössä jo sata. Niiden avulla hoidon laatua on onnistuttu parantamaan.

Seuranta lisää myös terveyspalvelujen turvallisuutta.

– Tieto siitä, että laatua seurataan ja arvioidaan johtaa jo laadun paranemiseen. Se pistää hiomaan ja parantamaan suoristuksia, vakuuttaa hankejohtaja.

Tuoreessa raportissaan THL esittää, että kansallisista laaturekistereistä tehtäisiin pysyvä käytäntö. Aluksi hoidon laatua voitaisiin mitata isoimmissa kansantaudeissa, missä terveydellinen ja taloudellinen kuorma on raskain.

– Näitä voivat olla esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet mielenterveyshäiriöt tai syövät, luettelee Pikkujämsä.

ylilääkäri Sirkku Pikkujämsä THL:stä
Ylilääkäri Sirkku Pikkujämsä THL:stä näkee laaturekisterien lisäävän potilaiden yhdenvartaisuutta.Rami Moilanen / Yle

Valmistelu myötätuulessa

Asia vaatii vielä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen ja rahaa.

THL on esittänyt, että laatutyötä varten perustetaan erillinen laaturekisterikeskus, jota THL vetää. Kansallisen laaturekisterikeskuksen neljän ensimmäisen vuoden rahoitustarve olisi noin 18 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyvät vaadittavat tietotekniset investoinnit.

STM:n mukaan laaturekisterien perustamiseen tarvittava asetus on työn alla ja se on mahdollista antaa vuoden 2020 aikana.