Sairauslomalle vai hetkeksi toisenlaisiin töihin? Korvaavan työn tekeminen on vapaaehtoista, mutta harva kieltäytyy siitä

Moni tekee töitä mieluummin kuin jää kotiin sairastamaan.

sairauspoissaolo
Hanna Pärnänen näppäilee laskinta.
Hanna Pärnänen vaihtoi lähihoitajan työt toimistotöihin – ainakin väliaikaisesti.Katja Halinen / Yle

Lähihoitaja Hanna Pärnänen laskee nyt kuitteja ja maksaa korvauksia Porin vammaispalvelun asiakkaille. Vanhusten hoitaminen vaihtui toimistotöihin, kun petien petaaminen ja tukisukkien laittaminen asiakkaiden jalkoihin muuttui liian raskaaksi. Selkä ei enää kestänyt minkäänlaista kumartelua.

Pärnänen sai ensin mahdollisuuden tehdä vähemmän selkää rasittavia lähihoitajan töitä, kevennetyllä työmäärällä. Kun osasairauspäivärahan enimmäisaika täyttyi, piti miettiä, onko aika jäädä kokonaan kotiin odottamaan loppuvuodesta tehtävää leikkausta.

Silloin hänen esimiehensä kesälomasijainen keksi ehdottaa korvaavan työn tekemistä. Uusi selälle sopivampi työ löytyi vammaispalvelutoimistosta.

Sitä hän on nyt tehnyt koko syksyn hyvällä menestyksellä.

Työntekijän oma valinta

Työnantaja voi tarjota työntekijälle sairausloman sijaan korvaavia työtehtäviä käytännössä miltä vain alalta. Työntekijä saa kuitenkin päättää, haluaako hän ottaa tarjotut työt vastaan.

Korvaavan työn tekeminen on täysin vapaaehtoista. Harva kuitenkaan kieltäytyy siitä.

– Meistä aika moni tekee töitä mieluummin kuin jää kotiin sairastamaan. Sehän on ihan tutkittuakin, että mielekäs ja voimavaroille sopiva työ edistää toipumista ja lyhentää sairauspoissaoloa, kertoo Porin kaupungin työkykykoordinaattori Riikka Hemmi-Lehtola.

Riikka Hemmi-Lehtola katsoo kameraa.
Riikka Hemmi-Lehtola kertoo, että korvaavan työn hyödyt näkyvät muuallakin kuin kaupungin budjetissa.Katja Halinen / Yle

Porin kaupungilla korvaavaa työtä on tehnyt tänä vuonna jo lähes 200 työntekijää. Sairauslomapäiviä on korvattu työllä noin 3 900.

Määrä on merkittävä, sillä mallin aktiivisempi jalkauttaminen aloitettiin vasta viime vuonna ja se on otettu kaupungissa kunnolla käyttöön tämän vuoden puolella.

Esimerkiksi huomattavasti suuremmassa kaupungissa, Tampereella, korvaavaa työtä on tehty kolme vuotta. Siellä päiviä kertyi viime vuonna noin 6 000. Tämän vuoden lukema näyttää suurin piirtein samalta.

Tampereen kaupungilla on lähes 13 000 työntekijää, Porin kaupungilla runsaat 6 200.

Suoraa säästöä

Korvaavan työn mallia on hyödynnetty Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Vasta viime vuosina se on alkanut yleistyä. Monessa kaupungissa, kuten Turussa ja Helsingissä sen kanssa ollaan vasta pääsemässä vauhtiin.

– Laajennamme toimintaa tänä vuonna tilanteisiin, joissa vasta mietitään, ollaanko terveydentilan, tapaturman, sairauden tai sen oireen vuoksi poissa vai töissä, Helsingin kaupungin työsuojelupäällikkö Leena Haakana kertoo.

Hän kokee, että malliin kannattaa panostaa. Korvaava työ tuo työnantajalle selviä säästöjä. Sen sijaan, että henkilö olisi kotona sairastamassa, on hänen työpanoksensa käytössä, vaikkakin eri tehtävissä.

– Poissaolokustannus on aina suurempi kuin korvaavan työn jakson, vaikka sen toteuttamiseksi jouduttaisiin palkkaamaan sijainen.

Poissaoloja on toistaiseksi riittänyt. Työterveyslaitoksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna nousuun. Kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää.

Sama nousu näkyy myös muilla aloilla. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa (siirryt toiseen palveluun) sai viime vuonna lähes 300 000 henkilöä.

Muutakin kuin rahaa

Porissa on laskettu, että korvaavalla työllä on saatu tänä vuonna aikaan kaupungin budjetissa jo 650 000 euron säästöt. Välillisesti säästetyt kustannukset voivat nousta jopa 1,2 miljoonaan euroon.

– Yksi sairauslomapäivä aiheuttaa välittömiä kustannuksia 175 euroa, ja jos mukaan lasketaan myös välilliset kustannukset, kuten sijaisjärjestelyt on sairauslomapäivän hintalappu 350 euroa, Riikka Hemmi-Lehtola toteaa.

Pelkästä rahasta tässä ei kuitenkaan ole kyse. Sekä työntekijä että työnantaja voivat hyötyä korvaavasta työstä monin tavoin.

– Työntekijöiden palautteen mukaan he ovat saaneet mahdollisuuden oppia uutta, tehdä erityyppisiä tehtäviä ja avartaa näkemystään sekä omaa ammatillista osaamistaan. Korvaava työ tuo vaihtelua työputkeen, Hemmi-Lehtola kertoo.

Esimiehet ovat puolestaan kertoneet palautteissaan, että työntekijän työpanosta voidaan hyödyntää niin sanottuihin tekemättömiin töihin tai esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. He kokevat korvaavan työn osaamista ja työhyvinvointia edistävänä. Se on keino osoittaa työntekijöille välittämistä.

Lisää yhteistyötä lääkäreille

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Jari Stengård iloitsee, että Suomessa sairauslomien tarvetta osataan harkita tapauskohtaisesti. Hän vertaa tilannetta Ruotsin malliin, jossa tietystä sairaudesta määrätään tietty määrä sairauslomapäiviä.

– Meillä huomioidaan, että samasta sairaudesta joku voi olla työkykyinen vaikka joku onkin työkyvytön. Esimerkiksi pianisti on työkyvytön murtuneella sormella, mutta jossain muussa ammatissa hän voisi tehdä töitään.

Nainen näpyttelee laskinta.
Hanna Pärnäsen selkä vaatii leikkausta, mutta sormet toimivat hyvin.Katja Halinen / Yle

Stengård ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen käytännön toteutukseen. Hän uskoo, että korvaavaa työtä voitaisiin tehdä huomattavasti nykyistä enemmän, jos lääkärit tietäisivät sen mahdollisuudesta.

– Monen työssäkäyvän terveysongelmia hoidetaan terveyskeskuksessa. Siellä lääkäreillä ei ole yhteyttä työnantajaan, eivätkä he yleensä tiedä, onko työpaikassa mahdollisuutta tehdä korvaavaa työtä.

Siksi Stengård toivoo, että terveyskeskuslääkärit ohjaisivat potilaitaan työterveyslääkäreiden juttusille tilanteissa, joissa korvaavan työn tekeminen voisi heidän mielestään olla mahdollista.

Suuret yritykset hyödyntävät

Jari Stengård uskoo, että Suomessa ei ole enää yhtään isoa yritystä, jossa korvaavan työn mallia ei olisi mietitty. Pienissä yrityksissä korvaavia työtehtäviä on vaikeampi järjestää.

Hän sai käsiinsä SAK:n toissavuonna tekemän selvityksen, joka tukee tätä näkemystä.

– 84 prosentissa yli 250 hengen työpaikoista oli mahdollisuus muokata työtä työntekijän työkyvyn mukaan, kun pienissä 1–9 työntekijän yrityksissä luku oli 45 prosenttia.

Stengård huomauttaa, että laskelmassa SAK on huomioinut myös muokatun työn osuuden. Muokatun työn ja korvaavan työn ero liittyy siihen, mitä työntekijän työehtosopimukseen on kirjattu.

Muokatussa työssä työntekijä voi tehdä omia töitään esimerkiksi kevennettynä. Korvaavassa työssä työntekijä tekee käytännössä jotain muuta kuin työehtosopimuksessa sovittua työtä.

Ero voi näkyä pidemmän päälle työntekijän tuloissa.

– Jos työkyvyn alenema on pysyvä, voi sillä olla taloudellisia seuraamuksia. Palkka voi esimerkiksi alentua, jos työsuoritus alenee tai vastuut vähenevät.

Määräaikainen ratkaisu

Korvaava työ on tarkoitettu määräaikaiseksi keinoksi pitää työntekijä töissä. Se ei tähtää alanvaihtoon tai uudelleenkouluttautumiseen. Joskus työtehtävä voi silti vaihtua pysyvästi - jos molemmat osapuolet niin haluavat.

Jari Stengård on törmännyt urallaan tällaisiinkin tilanteisiin. Mieleen nousee esimerkki trukkikuskista, joka sai ratin pyörittämisestä rasitusvamman vasempaan olkapäähänsä.

Sairausloma jatkui pitkään, eikä helpotusta näkynyt. Trukkikuski alkoi jo kyllästyä kotona makaamiseen. Sitten hän sai idean.

Trukkikuskien piti nousta lastia purettaessa pois hytistä lukemaan viivakoodeja kuormasta. Tämä työvaihe toistui usein. Sairauslomalla ollut trukkikuski keksi ehdottaa, että hän voisi hoitaa viivakoodien lukemisen ja jättää trukilla ajamisen muille.

– Työntekijä oli tyytyväinen, kun hän pääsi takaisin töihin ja työntantaja huomasi, että lastausprosessi nopeutui, kun kuskit eivät enää hyppineet pois hytistä. Kaikki hyötyivät, Stengård kertoo.

Työ ei saa vaarantaa toipumista

Korvaavan työn säännöt vaihtelevat työnantajakohtaisesti. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on selvää, että korvaavan työn järjestäminen perustuu työterveyslääkärin lausuntoon.

– Perusperiaate on, että korvaavan työn pitää olla aina kuntoutumista ja paranemista tukevaa. Se on määräaikainen järjestely, joka edistää toipumista esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen kertoo.

Porin kaupungilla on puolestaan toimintaohje, jonka mukaan esimiehen on kaikissa soveltuvissa tilanteissa tarjottava työntekijälle korvaavaa työtä. Riikka Hemmi-Lehtola kertoo, että työterveyshuollon ammattihenkilö ei edes voi kirjoittaa Porin kaupungin työntekijälle sairauslomatodistusta ottamatta kantaa korvaavan työn soveltuvuuteen.

Korvaavaa työtä voi silti tehdä myös ilman työterveyslääkärin kannanottoa. Porissa esimies ja kaupungin työntekijä voivat sopia korvaavasta työstä niinsanotun omailmoituskäytännön eli esimiehen myöntämän sairausloman yhteydessä, tai kun työntekijä on saanut sairauslomatodistuksen muualta kuin työterveyshuollosta.

Tällaisissa tilanteissa on oltava tarkkana. Korvaavan työn tekeminen ei saa vaarantaa työntekijän toipumista.

– Jos vähääkään herää epäily, että suunniteltu tehtävä voi hidastaa toipumista, konsultoidaan aina työterveyshuollon ammattihenkilöä. Eli toki tämäkin puoli on huomioitu, Riikka Hemmi-Lehtola vakuuttaa.

Silmät auki uusille mahdollisuuksille

Lähihoitaja Hanna Pärnäsen toipuminen pääsee kunnolla vauhtiin vasta selkäleikkauksen jälkeen. Vielä ei ole tiedossa, onko paluu entisiin työtehtäviin mahdollista.

Vaikka terveys onkin etusijalla, ei Pärnästä niin kovasti haittaisi, jos leikkaus toisi mukanaan alanvaihdoksen. Korvaavan työn tekeminen on avannut hänen silmänsä uusille mahdollisuuksille.

Erityisesti kysymys siitä, pelkääkö Pärnänen sairausloman sijaan tehtävän työn aiheuttavan riskejä toipumiselle, saa naisen naurahtamaan.

– En näe tässä muita riskejä kuin että voisin vaihtaa paikkaa vallankin.