Terveydenhuoltoon valmisteilla laaturekisterit: "Valinnanvapauden kannalta sillä on merkitystä, kun tiedetään hoidon taso eri paikoissa"

Terveydenhoidon laatua on mahdollista lähivuosina verrata, kun osalle taudeista saadaan koko maan kattava hoitoseuranta.

terveydenhoito
Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasaktiivi Paula Lumme
Paula Lumme uskoo, että kun hoidon taso eri paikoissa on tiedossa, pystytään myös tasoa nostamaan yhtenäiseksi. Mårten Lampén /Yle

Vuoden 2014 alusta lähtien Suomessa potilailla on ollut vapaus valita mihin terveysasemalle tai sairaanhoitopiiriin he menevät saamaan hoitoa. Sen sijaan ei ole ollut mahdollista vertailla hoidon ja hoitotoimenpiteiden laatua sairaaloiden välillä.

THL esitti keskiviikkona kansallisen laaturekisterikeskuksen perustamista ja yhteisiä seurantarekisterejä koko maahan. Nämä valmisteilla olevat hoidon laaturekisterit tekisivät ainakin osalle potilaista hoitopaikkojen laadun vertailun mahdolliseksi.

Paula Lumme sairastui harvinaiseen keuhkosyöpään jo 2000-luvun alussa. Hän oli hakeutunut astmatutkimukseen, jonka yhteydessä keuhkoista löytyi tummentuma. Löydökseen ei kuitenkaan reagoitu ajoissa, ja sairaus eteni huomaamatta. Syöpä todettiin lähes kymmenen vuotta liian myöhään.

Hän uskoo, että syövän laaturekisteristä olisi voinut olla hänelle hyvin konkreettista hyötyä.

– Jos laaturekisteri olisi ollut silloin olemassa, uskon, että eri sairaaloiden välillä olisi ollut myös yhtenäisemmät käytännöt. Varmaan olisin voinut saada diagnoosin aikaisemmin, hän pohtii.

Eroja hoidossa, mutta miksi ja mitä?

Useat potilasjärjestöt ovat kannattaneet laaturekistereitä hoidon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Kaikkea ei saada kuitenkaan kerralla valmiiksi.

THL on esittänyt, että rekisterit aloitetaan isoimmista kansantaudeista: esimerkiksi diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien tai mielenterveyshäiriöiden hoidon seurannasta. THL:n tavoitteena on, että vuonna 2023 Suomessa olisi kymmenen kansallista laaturekisteriä.

*Lue myös: *Terveydenhoidon laadun vertailuun rakennetaan mittaristoa – ”Nyt tilanne on sama, jos vertaisi omenoita banaaneihin", sanoo ylilääkäri

Paula Lumme on toiminut syöpäpotilaiden potilasaktiivina jolloin hän on kuullut erilaisia hoitotarinoita monilta kohtalotovereiltaan.

– Hoidoissa on eroja. Voi olla, että jonkun potilaan syöpähoito loppuu jossain tietyssä sairaalassa. Kun hän hakeutuu toiseen hoitoyksikköön, sieltä löytyykin toimivia hoitoja. En osaa sanoa, ovatko tilanteet yksilöllisiä vai onko kyse yleisemmistä eroista, aprikoi Lumme.

Laatuerot pystyttävä tasoittamaan

Valinnanvapauden lisäksi kattavalla seurantatiedolla on merkitystä yhdenvertaisuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Kun tiedetään hoidon taso eri paikoissa, pystytään myös laatua parantamaan ja saamaan yhtenäisemmäksi.

Hoidosta ja hoitotuloksista kerättävä tieto hyödyntää myös ammattilaisia. Myös ammattilaisten on tärkeää tietää, onko omassa toiminnassa korjattavaa tai miten muut asioita tekevät, näkee ylilääkäri Sirkku Pikkujämsä THL:stä.

– Ammattilaisia kiinnostaa yhä enemmän se, mikä hyöty toiminnasta oli potilaalle. Paraniko terveys tai toimintakyky juuri siitä tietystä annetusta hoidosta tai toimenpiteestä? Paraneeko potilas jossain muualla vielä enemmän ja mitä tästä voi oppia, pohtii Pikkujämsä.

Oma arvio hoidosta mukaan rekisteriin

Tulevaisuudessa laaturekisteriin kirjataan potilaan omat arviot hoidon tuloksista, omasta toimintakyvystä tai vuorovaikutuksen sujuvuudesta lääkärin tai hoitajan kanssa.

– On todella paljon hyötyä, että hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäksi arvioidaan kohtaamista henkilöstön kanssa. Sillä on vaikutusta, miten potilas motivoituu ja sitoutuu hoitoon. Kokonaistieto on tärkeää, kertoo Lumme.