Katsotko Linnan juhlat vuodesta toiseen? Kokosimme 100 vuotta täyttävän vastaanoton historiasta 10 pointtia, joita et tiennyt

Linnan boolia alettiin tarjota 1940-luvun lopulla. Tuolloin pääaineksia olivat appelsiinimehu ja lakkalikööri. Myöhemmin reseptiä on muutettu.

Linnan juhlat

1

Ihmiset syövät ja juovat Linnan juhlissa.
Viime vuonna Presidentinlinnassa vietettiin Linnan juhlia näin tunnelmallisissa merkeissä. Historian ensimmäisistä juhlallisuuksista vuodelta 1919 ei ole säilynyt kuvia, ei edes Museoviraston kokoelmissa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ensimmäisen kerran juhlittiin sata vuotta sitten – pirskeet kestivät tunnin 

Suomi oli kaksivuotias, kun itsenäisyyttä juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1919. Paikkana oli Presidentinlinna, jonne K.J. Ståhlberg oli kutsunut hallituksen, virkamiehiä ja diplomaatteja. Vastaanotto oli iltapäivällä ja vieraita vain noin 150. Juhlat kestivät tunnin.

Uusi Suomi kertoi, että pirskeitä jatkettiin Suomen Kansallisteatterissa, jonka eteishalli oli “aistikkaasti koristeltu laakeripuilla”. Ohjelmaan kuului juhlapuheita, runonlausuntaa ja Linnakosken näytelmä Jeftan tytär. “Itsenäisyyspäivää vietettiin suurin juhlallisuuksin, joissa isänmaallinen mieli tuli mahtavasti esiin”, otsikko julisti.

2

Presidentti Relanderia kättelee Theodor Schauman ja rouva Relanderia Alma Schauman, takana vasemmalla Heikki Kekoni ja oikealla Börje Söderström.
Theodor ja Alma Schauman kättelevät presidentti ja rouva Relanderia Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa vuonna 1930.Aarne Pietinen / Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Kuka kukin on? Mistä sen voi tietää?

Linnassa on kätelty vuodesta 1925. Poikkeus olivat Svinhufvudit (1931–1937), jotka saattoivat runsaslukuisina vierasvuosina purjehtia Porilaisten marssin saattelemina vieraiden joukkoon. Paasikivetkin (1946–1956) poikkesivat kaavasta. He ottivat vieraita vastaan myös istualtaan ja antoivat kansliapäällikön hoitaa osan tehtävästä vuonna 1953.

Nykyisin kättely on juhlien seuratuin osuus. Urakka on mittava paitsi isäntäparille myös juhlaa suorassa tv-lähetyksessä selostaville juontajille. Miten he voivat tietää kaikkien nimet ja taustat? Siinä auttavat yhteispeli ja Linnan tunnistuskortit. Niihin vieraat ovat jo ennen juhlaa voineet listata lyhyesti tietoja itsestään.

Kortit kerää eteisessä toimittaja, joka kysyy sisääntulijoilta nimen ja vinkkaa tämän tuntomerkit ja taustat selostamoon.

Lue myös: Näillä metodeilla konkariselostaja Ari Hakahuhta tunnistaa Linnan vieraat – apuna hiihtokisoissa aikoinaan kehitetty kikka

Täällä pääset itse kokeilemaan, tunnistaisitko vieraat.

3

Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudet Turussa 1943.
Turun VPK:n talo sai arvovaltaisia vieraita vuonna 1943. Marsalkka Mannerheim ei osallistunut itsenäisyysjuhlallisuuksiin.SA-kuva

"Linnan juhlat" järjestettiin pommikoneiden pelossa Turun VPK:n talolla

Vuonna 1943 itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin Turun VPK:n talolla. Ne olivat ainoat “Linnan juhlat” sota-aikana, jolloin eduskunta oli Kauhajoella ja päämaja Mikkelissä. Helsinkiä pidettiin turvallisuuspoliittisesti liian vaarallisena paikkana. Turussa oli helpompi havaita pommikoneet ajoissa.

Kuvaavaa on, että vaikka presidentti Risto Ryti oli paikalla, ylipäällikkö Mannerheim ei osallistunut juhlaan. Kenties ajateltiin, että koko valtiojohto ei voi turvallisuussyistä olla samassa paikassa. Itsenäisyysjuhla haluttiin kuitenkin viettää ja nostattaa kansallistuntoa hetkellä, jolloin sotarintamalla ei mennyt kummoisesti. Juhlaväki saapui paikalle junilla ja ohjelmassa oli juhlapuheita. Talo oli tupaten täynnä.

Virallinen itsenäisyyspäivän vastaanotto on jäänyt pitämättä useita kertoja. Syynä ovat olleet muun muassa sotavuodet (1939–1945), istuvan presidentin syntymäpäivät (Svinhufvud 1931), presidenttien sairastumiset (Paasikivi 1952, Kekkonen 1981), Ruotsin kruununprinssin vierailu (1932) ja Rouva Sylvi Kekkosen kuolema (1974). Linnan remontit ovat siirtäneet juhlat Finlandia-taloon (1972) ja Tampere-taloon (2013).

4

Juhlavieraita Linnan juhlissa 6. joulukuuta 1955. Rouva Alli Paasikivi seurustelee ulkomaalaisen diplomaatin kanssa.
Rouva Alli Paasikivi seurustelee ulkomaisen diplomaatin kanssa vuonna 1955.Lehtikuva

Alli lanseerasi boolin ja allit

Presidenttien puolisot ovat jättäneet kädenjälkensä juhliin. Kaksi heistä hyvin konkreettisesti.

Ellen Svinhufvudin aikana (1931–1937) Linnaan tilattiin Stella-konditoriasta kakkuja, joista yhteen presidentinrouva mieltyi erityisesti. Manteli- ja marenkipohjaisesta Fragilité-herkusta tuli Ellen Svinhufvudin nimikkokakku ja sitä tarjotaan juhlissa edelleen.

Alli Paasikivi lanseerasi omalla kaudellaan (1946–1956) Linnan kuuluisan boolin. Rouva Paasikivi elätti itsensä 54-vuotiaaksi Kansallisosakepankin prokuristina. Hän oli haaveillut näyttelijänurasta ja kokeillut ammattia Kansallisteatterin harjoittelijana. Rouva Paasikivi rakasti esiintymistä ja käytti myös näyttäviä hihattomia iltapukuja. Kenties niiden ja loputtoman kättelyn vuoksi maailmalle levisi ei niin imarteleva käsite “allit”.

5

Lehtikuvan valokuvaaja Reino Loppinen kuvaamassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivänjuhlilla 1954.
Tältä näyttää Lehtikuvan valokuvaaja Reino Loppisen tyylinäyte Presidentinlinnan itsenäisyyspäivänjuhlilla 1954.Lehtikuva

Media kiinnitti katseen pukeutumiseen

Lehdistö on ollut Linnan juhlissa vuodesta 1925. Ensimmäinen radiolähetys kuultiin 1949, ensimmäinen koostettu tv-lähetys 1957 ja suora televisiointi 1959. Jos itsenäisyyspäivän vastaanotto oli aiemmin ollut vain enimmillään parin tuhannen silmäparin tapahtuma, siitä kasvoi koko kansan huomion kohde, yksi seuratuimmista ohjelmista. Se vaikutti väistämättä myös siihen, miten vieraat laittautuivat.

Lue myös: Miten tässä näin kävi? Linnan juhlamuoti onkin yhä hillitympää – 32 kuvaa kertoo, millaiseen suuntaan se on menossa

Poliittisesti latautuneina vuosina 1969–1980 ei haluttu näyttää, miten eliitti juhlii. Siksi Linnan juhlista ei televisioitu suoria lähetyksiä, vaan uutisten yhteydessä vartin katsaus.

6

Linnan henkilökuntaa.
Linnan juhlien henkilökunta tarkastaa juhlatilan ennen tilaisuuden alkua vuonna 2018.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vaikka Linna sai tiskikoneet, astioita pesee edelleen 30 tiskaria

Vielä Kekkosen aikana Presidentinlinnassa tiskattiin vieraiden astiat käsin. Tiskiä hoiti 20 henkeä ja astioita kuivasi toiset 20. Koiviston aikana keittiötä modernisoitiin, mikä tarkoitti, että osa astioista voitiin pestä koneessa. Silti lasien, kuppien ja lautasten määrä on juhlien aikaan niin suuri, että tänäkin vuonna niiden pesusta huolehtii 30 tiskaria.

Linnan juhlissa on pitkään ollut perinne, että vieraiden poistuttua henkilökunta kokoontuu nauttimaan jäljelle jääneistä herkuista. Sama tapahtuu tänäkin vuonna. Paitsi traditio, se on myös tehokas tapa vähentää ruokahävikkiä. Vuonna 2007 parketilla pyörähtelivät myös valkohattuiset kokit, joita vieraat hakivat tanssimaan.

7

Kaksi naista runsashelmaisissa iltapuvuissa tupakoimassa ja keskustelemassa Gallen-Kallelan Sammon taonta -maalauksen edessä 1961.
Vuonna 1961 tupakoida sai myös Gallen-Kallelan Sammon taonta -maalauksen äärellä.Lehtikuva

Aiemmin vieraille varattiin tuhansia savukkeita – nyt tupruttelijat häädetään telttaan

Ennen tupakkalakia kutsutuilla tarjottiin Linnan puolesta savukkeita. Vuonna 1937 presidentti Kalliolla oli 1 500 vierasta, joita varten hän oli varannut 7 000 savuketta.

Presidentti Kekkosella oli omia nimikkosikareita, joita hän kutsui “rippikoulukuvikseen”. Sikarivyössä oli presidentin oma kuva hänen kautensa varhaisilta vuosilta. Sikaripöytä sijaitsi toisessa kerroksessa presidentin työhuoneessa. Koiviston aikana sikarin kyljessä oli vain leijonatunnus. Silti sekin oli suosittu keräilykohde samoin kuin Linnan tulitikkurasiat.

Tuprutteluperinne hiipui Ahtisaaren aikana ja vuonna 2007 Linnasta tuli täysin savuton, kun tupakointi kiellettiin. Nykyisin tupakoitsijat ohjataan Mariankadun aulasta ulos telttaan.

8

Juhlavieraita tanssimassa muotitanssi letkajenkkaa Linnan juhlissa 6. joulukuuta 1964.
Letkajenkka oli muotitanssi vuonna 1964 myös itsenäisyyspäivän vastaanotolla.Erkki Raitila / Lehtikuva

Saanko luvan? Tilaa on 0,3 neliötä

Tanssi vakiintui osaksi itsenäisyyspäivän vastaanottoa vuonna 1925. Ensimmäinen tanssi on perinteisesti ollut valssi. Linnassa on askellettu myös tangon, foxin ja humpan tahtiin. Vuonna 1964 jytkytettiin letkajenkkaa siihen malliin, että valtiovarainministerikin unohti kassakriisin. Näin tiesi kertoa Helsingin Sanomat.

Legendan mukaan letkis kiellettiin, koska Linnan rakenteet eivät kestäneet menoa. Kovin letkeästi Linnan tanssilattialla ei ole koskaan päässyt revittelemään. Valtiosali on kooltaan vain noin 230 neliötä. Parketilla saattaa kerrallaan olla runsaat 800 ihmistä. Silloin yhdelle tanssijalle jää tilaa alle 0,3 neliötä. Vedä siinä sitten valssia.

Linnan parketilla on nähty myös omana aikanaan muodikas – ja vähän tilaa vievä – tiputanssi. Sen esitteli arvovaltainen taho, presidentin tytär Assi Koivisto vuonna 1982. Mauno Koiviston kaudella (1982–1994) presidenttipari asui Linnan kolmannessa kerroksessa. Se tarkoitti, että tilaa juhlia oli nykyistä vähemmän. Presidenttipari lähti vastaanotolta kolmannen kerroksen kotiinsa yhdentoista aikoihin. Juhlat alakerrassa jatkuivat lähelle puolta yötä.

9

 Linnan kutsujen sairaanhoitaja antaa raporttia kutsujen isännälle tasavallan presidentti Urho Kekkoselle 1961.
Vuonna 1961 Linnan juhlien sairaanhoitaja raportoi illan tapahtumista suoraan presidentti Urho Kekkoselle. Lehtikuva

Sisar hento valkoinen huoltaa pyörtyneet takaisin juhliin

Linnassa on kuuma. Ei siis ihme, jos pyörryttää. Vakavampaakin on sattunut. Vuonna 1958 Helsingin Sanomat kertoi, että Kalervo Kalliolta jäi karkelo kesken. SPR:n terveyssisar paikkaili haavaa, jonka kuvanveistäjä Kallio sai tanssilattialla käteensä. Ohi pyörähtänyt daami oli raapaissut taiteilijaa. “Teräväkyntisiä naisia kutsuilla”, oli Kallio todennut tyynesti. Terveydenhoitajalla oli illan aikana toistakymmentä potilasta, joista useimmat saivat “pahoinvointikohtauksia”.

Kymmenen vuotta myöhemmin HS raportoi, että ensiavun tarvitsijoita oli jo kuutisenkymmentä. Nykyisin Linnassa päivystää lääkäri ja ensiaputaitoista henkilökuntaa. Yleisin asia lääkärille on heikotus ja pyörrytys, jotka johtuvat kuumuudesta, jännityksestä ja siitä, että vieraat eivät ole muistaneet tankata ennen juhlia riittävästi ravintoa ja nestettä.

10

Lumilautailijat Antti Autti (vas.) ja Risto Mattila Linnan juhlissa 6.joulukuuta 2005.
Lumilautailijat Antti Autti (vas.) ja Risto Mattila valitstivat boolin sijasta oluen vuonna 2005.Jussi Nukari / Lehtikuva

Salaisuus vuoti julki – boolin resepti oli pakko uusia

Vuoteen 1932 elettiin kieltolain aikaa. Se tarkoitti, että Suomen itsenäisyyden juhlissa juomat eivät olleet kahvia, pilsneriä tai sitruunasoodaa vahvempia. Alkoholia, etupäässä olutta, oli tarjolla ensimmäisen kerran vuonna 1933. Kuuluisan boolin lanseerasi Alli Paasikivi. Sitä tarjottiin jo vuonna 1947. Resepti on edelleen tarkoin varjeltu salaisuus.

Vuoden 1947 boolin pääainesten kerrotaan olleen lakkalikööri ja appelsiinimehu. Kekkosen aikana boolia kuvailtiin keltaiseksi, mehulta maistuvaksi nesteeksi. Resepti vuoti julkisuuteen 1975, ja sitä piti muuttaa seuraavana vuonna. Sen jälkeen koostumus on pysynyt samana.

Vanhan perinteen mukaan boolin tulee Linnaan sekoittamaan Alkon tuotepäällikkö. Pohja tulee Altialta ja Linnassa siihen lisätään kaksi muuta ainesosaa. Lopputulos on 11–12-prosenttista. Tänä vuonna booli on ensimmäistä kertaa sataprosenttisesti luomua. Sitä valmistetaan 450 litraa.

Juttua varten on haastateltu: Linnanvouti Anne Puontia, palveluesimies Berit Mäkistä, poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkasta, historian yliopistonlehtori Mervi Kaarnista, historiantutkija, professori Aura Korppi-Tommolaa.

Lähteinä on käytetty teoksia: Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen, Teija Sopanen: Pekka Vilpas – neljän presidentin hovimestari, Rauno Endén (toim.): Presidentinlinna, Veikko Vesterinen: Presidentti Koiviston adjutanttina, Esa Seppänen: Adjutanttina Kekkosen linjalla.