Valitseeko EU uusia jäsenmaita hätiköiden? Ranska ehdottaa täysremonttia laajentumiseen, saa tukea osalta jäsenmaista

"Odotetaan ensin, kunnes uusi EU-komissio aloittaa", eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tyynnytteli uudistusintoa Brysselissä.

Euroopan unioni
EU-laajentuminen
Pesijät putsasivat EU:n ja Pohjois-Makedonian lippuja ikkunoissa Skopjessa helmikuussa. EU-maat ovat lykänneet jäsenyysneuvotteluja Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa tänä vuonna jo monta kertaa. Nake Batev / EPA

Ranska ehdottaa EU:lle isoa muutosta uusien jäsenehdokkaiden valintatapaan. Esityksen mukaan valintaprosessin pitäisi olla seitsenportainen malli, jossa ehdokasmaa etenee seuraavaan jäsenyyden vaiheeseen vasta täytettyään tiukat ehdot.

Ranska on presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla suhtautunut kriittisesti EU:n laajentumiseen. Se jarruttaa muun muassa jäsenyysneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.

Macronin epäileväisyyden taustalla on se, että aiemmat itälaajentumiset tehtiin vauhdikkaasti, arvostelijoiden mielestä jopa hätiköiden.

Itä- ja Länsi-Euroopan välinen juopa näkyi esimerkiksi EU:n huippuvirkoja täytettäessä kesällä.

EU:ssa on jäsenmaita nyt 28, kun niitä vielä vuosituhannen alussa oli vain 15. Mitä laajempi unionista tulee, sen vaikeampi siitä on muodostaa poliittisesti yhtenäistä liittoa.

Ranskalle juuri syventyvä poliittinen yhteistyö ja Euroopan suvereeniteetti on tärkeää, ja Macron on puhunut siitä (siirryt toiseen palveluun) johdonmukaisesti presidentiksi tultuaan Balkanin maiden jäsenyyden yhteydessä.

Ranska haluaa myös varmistua, että uudet jäsenehdokkaat kitkevät korruptiota ja rikollisuutta tehokkaasti – EU:n oikeusvaltioperiaatteita nyt rikkovat maat ovat juuri uusia tulokkaita. Jäsenyyttä odottavat maat ovat myös nykyisiä jäsenmaita köyhempiä, mikä asettaa paineita unionin budjetille.

"Nyt odotetaan uuden komission aloittamista"

EU-maiden eurooppaministerit olivat tiistaina koolla Brysselissä Suomen Tytti Tuppuraisen (sd.) johdolla. Kansainvälisen median kysymykset kokouksen päätteeksi (siirryt toiseen palveluun) Tuppuraiselle koskivat lähes yksinomaan Ranskan esitystä.

Tuppuraisen mukaan esitys ei ollut kokouksen asialistalla, vaikka laajentumisen kokonaistilanne oli kokouksessa esillä.

– Ranskan ehdotus on tervetullut. Jäsenmailla on omia ehdotuksiaan, mutta meidän pitää odottaa kunnes uusi komissio aloittaa tehtävässään, Tuppurainen sanoi. Yleissääntö on, että komissiolla on EU:ssa yksinomainen aloiteoikeus.

Tuppuraisen mukaan osa muista EU-maista tuki tiistain kokouksessa Ranskan esitystä ja osalla oli "huolia" esityksen suhteen.

Ranskan eurooppaministeri Amélie de Montchalin sanoi kokouksesta poistuessaan (siirryt toiseen palveluun), että uuden komission odotetaan laativan esityksen laajentumisneuvottelujen uudistamisesta.

– Jäsenmaat pyytävät komissiota valmistelemaan tammikuuhun 2020 mennessä esityksen, jolla tehdään neuvotteluprosessista tehokkaampi, helpommin ymmärrettävä ja konkreettisempi, de Montchalin kuvaili.

Jäsenyyden voisi myös perua

EU-maille jakamassaan paperissa Ranska esittää, että neuvotteluita käyvä maa voisi osallistua osittain EU:n toimintaan jo neuvotteluiden aikana.

Esimerkiksi Politico-verkkolehti on julkaissut Ranskan ehdotuksen, voit lukea sen täältä (siirryt toiseen palveluun).

Ranskan mielestä uuden jäsenyysprosessin pitäisi perustua neljälle periaatteelle. Liittymisen pitäisi olla paitsi vaiheittaista ja tiukasti säädettyä, se pitäisi myös voida perua tarvittaessa neuvottelujen aikana.

Paremmat takeet pitäisi Ranskan mielestä saada myös siitä, että ehdokasmaiden taloudellisesta tukemisesta todella on hyötyä nykyiselle unionille ja tuen maksajamaille.

Esimerkiksi EU.n digiasioissa kuten kännyköiden verkkovierailuissa tai tutkimuksessa kandidaattimaat voisivat osallistua EU-yhteistyöhön jo jäsenyysneuvottelujensa varhaisessa vaiheessa. Yhteisille sisämarkkinoille ne osallistuisivat vasta, kun ovat jo lähellä täysjäsenyyttä.

Kahdeksan maan tuki?

Ranskan eurooppaministeri de Montchalin sanoi kansainvälisen median mukaan, että maalla olisi ainakin kahdeksan muun EU-maan tuki (siirryt toiseen palveluun)idealleen. Myös Tanska ja Hollanti ovat haranneet vastaan jäsenyysneuvottelujen aloittamisessa Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.

Päätös jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta oli yksi Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista. Nyt päätös siirtyy ainakin ensi kevääseen. Odotushuoneessa ovat myös Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro ja Serbia.