Puolueiden ajatushautomot ovat saamassa uuden kilpailijan – keskusta hakee rahoitusta ajatuspaja Alkiolle 

Keskustataustaisena aiemmin pidetty e2 Tutkimus yrittää nostaa statustaan tutkimuslaitokseksi.

ajatushautomot
ihmisiä kadulla
Ajatuspajat ovat kiinnostuneita ihmisten äänestyskäyttäymisestä ja tarjoavat siitä tietoa puolueille.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaisten ajatuspajojen joukkoon saattaa nousta uusi toimija alkuvuodesta. Keskustalainen Maaseudun sivistysliitto hakee opetusministeriöltä puolueiden ajatuspajoille tarkoitettua valtionavustusta ajatuspaja Alkiolle. Opetusministeriö käsittelee parhaillaan hakemuksia.

Samaan aikaan keskustataustaisena pidetty ajatuspaja e2 Tutkimus on jättänyt hakemuksen valtiontuesta, jota jaetaan muun muassa tutkimuslaitoksille.

e2 Tutkimus pyrkii siis nostamaan statustaan ja hyppäämään tunnettujen tutkimuslaitosten kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) joukkoon.

Uuden keskustalaisen ajatuspajan vetäjä nimetään myöhemmin, mutta sen toiminnan kokonaisvastuu on Maaseudun sivistysliitossa. Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan ajatuspaja aloittaisi heti, kun rahapäätökset on alkukeväästä tehty ja hakemus hyväksytty.

– e2 ei ole ollut enää vuosiin luonteeltaan ajatuspaja ja sellainen, josta me puolueena hyötyisimme. Siksi me jätimme rahoitushakemuksen omalle ajatuspajalle, Pirkkalainen sanoo.

Ajatuspajat ovat puolueille tärkeitä yhteiskunnallisen tiedon pilkkojia ja analysoijia. Ne voivat jyystää nopeasti emäpuolueensa käyttöön tiedon siitä, mitä on tuoreen puoluekannatusmittauksen taustalla.

Ajatuspajojen toiminta on nopeatempoisempaa kuin perinteisten tutkimuslaitosten.

Äänestäjien käyttäytyminen ja niihin vaikuttavat trendit ovat haluttua tavaraa puolueissa. Niiden lisäksi Pirkkalainen haluaisi tutkittua tietoa muun muassa nuorten suhtautumisesta demokratiaan.

– Esimerkiksi vihreiden ajatuspaja on vuosia tutkinut ja taustoittanut järjestämissään avoimissa tilaisuuksissa muun muassa ilmastonmuutosta. Me olemme joutuneet käytännössä ostamaan kaikenlaisen tutkimuksen listahinnoilla ulkopuolelta.

"He eivät halua enää olla ajatuspaja"

Opetusministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki istuu parhaillaan kollegoineen kokouksissa, joissa käsitellään avustushakemuksia ajatuspajoille. Myös hän katsoo, että keskustan uuden ajatuspajahakemuksen taustalla on juuri muutos e2 tutkimuksen toiminnassa.

– e2 on pyrkinyt poistumaan ajatuspaja-listalta. He eivät halua enää olla ajatuspaja, vaan siirtyä muiden yhteiskunnallista tutkimusta tekevien tutkimuslaitosten joukkoon, Niinimäki arvelee.

e2 tutkimus yritti hakea jo viime vuonna tutkimuslaitoksille myönnettävää valtionavustusta. Opetusministeriössä päädyttiin kuitenkin siihen, että perusteita ei löytynyt riittävästi ja hakemus siirrettiin ajatuspajojen joukkoon.

e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila kertoo, että hänen tutkijaryhmässään ihmeteltiin opetusministeriön ratkaisua.

– Ihmettelimme, miten meille on myönnetty rahoitusta, jota emme ole hakeneet. Mietittiin, että palautetaanko rahoitus. Emme ole ajatuspaja emmekä tee poliittiselle viiteryhmälle töitä. Päätimme sitten kuitenkin käyttää rahoituksen.

Opetusministeriön rahanjakajien ajatuksiin voi vaikuttaa se, että e2:n tilalle olisi nousemassa uusi keskustataustainen ajatuspaja. Opetusministeriön Niinimäki myöntää, että e2 on muuttanut toimintaansa.

– He ovat kehittäneet toimintaa kohti akateemisempia hankkeita. Näytöt rakentuvat ajan kanssa, Niinimäki sanoo, mutta hän ei halua ottaa kantaa siihen, meneekö e2:n haku tutkimuslaitoksena tällä kertaa läpi.

e2 on perustettu keskustatausteiseksi ajatuspajaksi, eikä sitä hevin julkisuudessa unohdeta. Se harmittaa Karina Jutilaa.

– e2 Tutkimus on saanut viime kesäkuusta lähtien Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta. Sen perusteena on tieteellisen työn taso ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Me teemme myös väitöskirjojen ohjausta, Jutila muistuttaa.

Useimmille valtionavustus on ehto pystyssä pysymiselle

Viime vuonna valtiontukea sai seitsemän puoluetaustaista ajatuspajaa: e2 Tutkimuksen lisäksi perussuomalaisten Suomen Perusta, SDP:n Kalevi Sorsa-säätiö, vihreiden Visio, vasemmistoliiton Vasemmistofoorumi, RKP:n Agenda ja kristillisten Ajatushautomo Kompassi.

Kokoomustaustaisen Toivon hakemus myöhästyi ja tukirahat jäivät viime vuodelta saamatta.

Rahapelien voittovaroista jaettava potti on 600 000 euroa. Kokonaissumma on pysynyt vuosia samana. Ajatuspajojen saamat rahat ovat hieman vaihdelleet, koska rahanjako heijastaa eduskuntapuolueiden paikkajakoa.

Viime vuonna suurimman avustuksen, 148 000 euroa sai e2 Tutkimus, toiseksi suurimman Suomen perusta 103 000 ja kolmanneksi suurimman Kalevi Sorsa säätiö 98 000 euroa. Pienemmät tuet jaettiin Visiolle (34 000), Vasemmistofoorumille (33 000) Agendalle (25 000) ja Ajatushautomo Kompassille (14 000).

Useimmille valtionavustus on ehto pystyssä pysymiselle. Se voi kattaa korkeintaan 70 prosenttia toiminnan kokonaiskustannuksista.

Vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan vuosina 2014–2015 valtionavustusten osuus ajatuspajojen rahoituksesta vaihteli 25:stä 75 prosenttiin.

Puoluetaustaisten ajatuspajojen valtionavustuksia on pidetty yhden sortin puoluetukena, mitä ne tietyllä tavalla ovatkin.

Vaikka ajatuspajojen saama tuki on rahallisesti vain murto-osa puoluetuesta, ajatuspajojen taustatyön merkitys puolueille on vuosi vuodelta kasvanut. Politiikan tahti on kiihtynyt, vastakkainasettelu lisääntynyt ja sosiaalinen media on tuonut äkkikäänteitä puolueiden arkeen.

Opetusministeriö seuraa miten avustusrahat käytetään. Ajatuspajojen on annettava neljän, viiden kuukauden kuluessa käyttövuodesta selvitys rahojen käytöstä, siis millaisia yhteiskunnallisia raportteja ja tutkimuksia on tehty tai paljonko tilaisuudet ovat vetäneet väkeä.

Oma selvityksensä aihe olisi se, miten vaikuttavia ajatuspajat lopulta ovat esimerkiksi viestintätoimistojen rinnalla. Ne tutkivat osin samoja asioita ja palkkaavat sekä nousevia nuoria kykyjä että kokeneita poliitikkoja ja tutkijoita.

Ajatuspajojen ensi vuoden valtionavustuksista päättää lopulta eduskunta tammikuussa 2020.

Lisää aiheesta:

Mitä yhteistä sinulla on Björn Wahlroosin kanssa, Suvi-Anne Siimes?