Korpikirjailija Ilmari Kiannon kantakuppila Suomussalmella sykkii elämää edelleen

Wanhan Kalevan Baarin ulkoasu on kuin suoraan 1960-luvulta.

kahvilat
Baari Suomussalmella.
Alkuperäinen kahvila-baari paloi talvisodassa. Samalle paikalle rakennettu nykyinen baari henkii vanhaa aikaa.Elisa Kinnunen / Yle

Suomussalmen kirkonkylällä oleva Wanhan Kalevan Baari on yksi Suomen vanhimmista vielä toimivista kahvila-baareista. Vuonna 1928 perustettu baari on ollut koko ajan saman suvun hallussa. Ulkoasultaan se on kuin suoraan 1960-luvulta.

– Sisustus ei ole muuttunut. Osassa pöydistäkin on vielä tupakan tulipään jättämät jäljet, mikä kertoo menneestä ajasta, kertoo kolmannen polven yrittäjä Heikki Juntunen.

Sen sijaan Suomussalmen kirkonkylä on kokenut vuosien saatossa kovan murroksen. Kalevan-baarin lisäksi kylällä on enää yksi ruokakauppa.

Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten liikkeitä oli useita ja kahvila-baarin yhteydessä oli myös matkustajakoti. Lähellä sijaitsevassa koulussa oppilaita oli lähes tuhat.

– Täällä kuppilassa oli 70-luvulla kuuluisa komento, jonka mukaan rahattomat ja lapset pistettiin ulos, jotta ihmiset sopivat tilalle. Sellainen komento kuultiin silloin, mutta itse en ole sitä todistanut, Juntunen sanoo.

Juntusen mukaan suurin osa kahvila-baarin asiakkaista on paikallisia, mutta paikan saavuttama maine on tuonut Suomussalmelle myös satunnaisia kulkijoita.

– Aikaisemmin tämä oli täynnä ihmisiä päivälläkin, mutta tänä päivänä kuppilassa istujia ei oikein löydy. Houkuttelemme ihmisiä käymään ravintolassa viikonloppuisin vanhan ajan rock'n rollilla ja 60- ja 70-luvun livemusalla.

Yksi kahvila-baarin tunnetuimmista asiakkaista oli omassa nurkkapöydässä istunut suomussalmelainen kirjailija Ilmari Kianto. Juntusen isoisä ja hänen vaimonsa pääsivät myös Kiannon vuonna 1935 kirjoittamaan Vanha Postineiti -nimiseen pilkkakirjaan.

Syynä olivat korpikirjailijan maksamattomat kahvila- ja yöpymismaksut. Kirjassa matkustajakotia, kahvilaa ja sen omistajia nimitettiin ivaillen.

– Kianto oli pitäjän suurin kulttuurihahmo ja ukkini ystävä. Kirjassa Hotelli Paratiisin pitäjänä oli ukkini ja hänen vaimonsa Vadelma oli keittiöemäntänä, Juntunen kertoo.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi (siirryt toiseen palveluun).

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!