Suomi saa EU-komissiolta huomautuksen julkisten menojen kasvusta – "Riski huomattavasta poikkeamasta vuonna 2020"

EU-komissio julkisti keskiviikkona arvionsa euromaiden alustavista talousarviosuunnitelmista ensi vuodelle.

Euroopan komissio
Sadan euron seteleitä
Suomi sai keskiviikkona sapiskaa EU-komissiolta siitä, että sen julkiset menot kasvavat ensi vuonna liikaa. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomi sai keskiviikkona sapiskaa EU-komissiolta siitä, että sen julkiset menot uhkaavat kasvaa ensi vuonna liikaa. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisestä komissio näpäyttää myös Belgiaa, Espanjaa, Ranskaa, Italiaa, Portugalia, Sloveniaa ja Slovakiaa.

– Näiden maiden talousarvioiden toteuttaminen voi johtaa huomattavaan poikkeamaan polulla kohti keskipitkän aikavälin budjettitavoitetta, komissio toteaa tiedotteessaan.

Esimerkiksi EU:n tukipaketteja saaneet entiset kriisimaat Kreikka ja Irlanti sen sijaan täyttävät tavoitteensa.

Komissio ei pidä Suomen talouden tilannetta kuitenkaan erityisen huolestuttavana, koska velkaantuminen ei ylitä yli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Aiheesta lisää: Analyysi: Onko komission jyrähdys syy painaa paniikkinappulaa vai voiko Suomi ohittaa sen olankohautuksella?

Selvityspyyntö tuli jo lokakuussa

Komissio pyysi lokakuun lopussa Suomelta selvennystä siihen, miksi julkiset menot näyttävät kasvavan nopeammin kuin vakaus- ja kasvusopimus sallii. Vastaavanlaiset selvennyspyynnöt se lähetti myös Italialle, Espanjalle, Ranskalle, Portugalille ja Belgialle.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo vastasi tuolloin komission tarkennuspyyntöön, että ensi vuoden menojen kasvu on poikkeus ja keskipitkän aikavälin tavoite on ennallaan. Hallitus aikoo tasapainottaa budjettia tulevina vuosina.

Osasyy menojen kasvuun on hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite. Hallitus aikoo tasapainottaa julkisen talouden valtakautensa loppuun eli vuoteen 2023 mennessä esimerkiksi työllisyystoimien ja veronkorotusten avulla.

Osan ensi vuoden menolisäyksistä hallitus rahoittaa valtion omaisuuden myynneillä, joten ne eivät kasvata julkista velkaantumista.

Komissio korosti keskiviikkona, että se on ottanut huomioon jäsenmaiden vastaukset ja toisistaan poikkeavat taloustilanteet arvioissaan.

Euroalueelta hyviä tietoja

Ensimmäistä kertaa 17 vuoteen yksikään euromaa ei ole niin kutsutussa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.

EU:hun kuuluva maa voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, jos julkisen talouden alijäämä on enemmän kuin kolme prosenttia tai valtionvelka ylittää 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vielä muutama vuosi sitten yli puolet EU-maista oli liiallisen alijäämän menettelyssä.

Hyvä uutinen on sekin, että euroalueen keskimääräinen velka näyttää pienenevän ensi vuonnakin hieman eli 85 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on velkaa 114 prosenttia.

Suomi kuuluu Belgian, Ranskan ja Italian kanssa joukkoon, jonka suhteellinen velka ei pienene. Suomi kuuluu kuitenkin euroalueen vähiten velkaisiin maihin jo lähtökohtaisesti.

Italialla ja Ranskalla uhkaavat kasvaa valtionvelan lisäksi myös alijäämät.

Saksa ja Hollanti voisivat elvyttää lisää

Komissio kiittää keskiviikon raportissaan vahvan talouden ja ylijäämien maita Saksaa ja Hollantia, että nämä ovat luoneet liikkumavaraa investointien käynnistämiseen. Niiden elvytys auttaa tilanteessa, jossa euroalueen talouskasvunäkymät ovat heikentyneet.

Saksalla ja Hollannilla olisi kuitenkin varaa myös laajempaan talouden elvyttämiseen, komissio huomauttaa.