Roskaruoka ajoi varikset synkkään kierteeseen – tuhosi ulkonäön ja vei lentokyvyn niin, etteivät ne kelpaa enää puolisoksi

Roskaruuan syöminen aiheuttaa kaupunkivariksille puutostilan, jonka seurauksena sen höyhenpeite kärsii.

varis
varis, jonka sulat ovat kärsineet roskaruoan syömisen takia.
Puutostilasta kärsivällä variksella on valkoisia laikkuja erityisesti siipisulissaan. Mika Rokka / Banja Media Oy

Oletko koskaan katsonut tarkemmin torilla tai nakkikioskin kulmilla vaappuvia variksia?

Jos variksen höyhenpeitteessä, etenkin siivissä, on valkoisia laikkuja, varis kärsii todennäköisesti A-vitamiinin esiasteen eli karotenoidien puutteesta. Laikukkaan variksen heikosti kehittyneissä siipisulissa on usein myös huonolaatuisia säikeitä ja osa siipisulista puuttuu kokonaan tai on katkennut.

Laikukkaiden varisten määrä on lisääntynyt kaupungeissa jatkuvasti.

Osittaisalbiinoja variksia on elänyt Suomessa 1960-luvulta lähtien, mutta laikukkaat varikset alkoivat yleistyä vasta 1990-luvulla. Tänä päivänä niitä tavataan miltei kautta maan aina Ahvenanamaalta Oulun korkeudelle saakka.

Puutostilan vuoksi osittain albiinojen varisten lentokyky on puutteellinen tai ne eivät kykene lainkaan nousemaan siivilleen.

– Se johtuu liian yksipuolisesta ravinnosta. Kaupunkiympäristössä varis ahmii ihmiseltä yli jääneitä tähteitä. Varisten sanotaankin käyvän "nakkikioskilla", kertoo Turun yliopiston ympäristötieten lehtori ja luonnontieteiden ja tekniikan alan dosentti Timo Vuorisalo.

Variksen osittaisalbinismia ei ole laajemmin tutkittu, mutta kanarianlinnuille tehdyissä tutkimuksissa karotenoidien puutteen on todettu aiheuttavan värimuunnoksia niiden höyhenpeitteeseen.

Vuorisalon mukaan kanarinalinnuilla tehty tutkimus pätee mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös variksiin.

Osittaisalbinismia tavataan etenkin varisten lentopoikaisssa ja nuorissa yksilöissä.

– Variksenpoikasen pitää saada kasvaakseen ja kehittyäkseen riittävän monipuolista ravintoa. Pelkkä grilliruokien ahmiminen käy myös varisten terveydelle.

Raakkuvat pöytävieraat

Vuorisalon mukaan varisten kohdalla voidaan puhua "luottokorttihypoteesista". Se tarkoittaa, että heikommatkin varikset saattavat pärjätä kaupungeissa, koska ne saavat myös talvella ravintonsa tavalla tai toisella ihmisen välityksellä.

– Varikset syövät meidän ylijäämiämme meidän laskuumme. Kaupunkivariksia kutsutaan myös "pöytävieraiksi."

Pariutumisaikana osittaisalbiinot varikset ovat terveitä lajitovereitaan huonommassa asemassa. Varis valitsee mieluummin itselleen terveen ja voimakkaan kumppanin, joka pystyy osaltaan huolehtimaan parin tulevista poikasista.

Vuorisalo ei usko, että puutostilavaikuttaisi haitallisesti varisten perimään.

– Geneettistä alttiutta puutostilan aiheuttamille muutoksille saattaa siirtyä seuraavalle sukupolvelle, mutta poikaset eivät kuoriudu osittain albiinoina.

Varis nokkii jotakin torilla.
Ihmisten ruoanrippeet ovat kaupungissa elävälle varikselle herkkupaloja. Risto Salovaara / Yle

Hoikkia ahmatteja

Vaikka kaupunkivarikset elävät epäterveellisellä ruualla, niille ei kuitenkaan kerry ylipainoa.

Lintujen elimistö ei kerää ylimääräistä rasvaa. Vain muuttavat linnut kasvattavat rasvakerrostaan muuttomatkaansa varten, mutta heikot ja laikukkaat kaupunkivarikset eivät muuta.

Vuorisalon mukaan esimerkiksi pulujen alttius vastaavalle puutostilalle on pienempi, koska pulut syövät pääosin leivänmuruja ja siemeniä.

– Puluilla on hyvin erilaisia ja monivärisiä höyhenpeitteitä, joten pulujen värimuutoksia lienee myös mahdoton havaita.

Vuosikymmenten myötä varikset ovat sopeutuneet elämään kaupungeissa ja käyttämään ihmistä hyväksen muutenkin kuin ravintoa etsiessään. Vuorisalo mainitsee esimerkkinä Turussa eläneen, osittain albiinon ja heikosti lentäneen variksen, joka hakeutui talvipakkasilla kioskin nurkalle tyhjäkäynnille jätettyjen autojen alle lämmittelemään.

– Kun ihmiset istuivat takaisin autoon, varis viipotti auton alta pakoon ennen kuin auto lähti liikkeelle.

Saaliina lajitoveri

Kaikkiruokaista varista pidetään harakan ohella "luonnon puhtaanapitolaitoksena", sillä varis syö mieluusti teiden varsilta kuolleita nisäkkäitä ja lintuja.

Varis nokkii ravinnokseen myös kuolleen variksen.

Varis saattaa käydä myös lintujenruokintapaikoilla, mutta lisäksi sille maistuvat kananmunankuoret, luut, rustot ja muut roskalaatikoiden antimet.

Petolintuna varis saalistaa pienempiä lintuja ja jyrsijöitä ja rosvoaa muiden lintujen, myös lajitoveriensa pesiä.

Norjalaisissa tutkimuksissa maaseudulla kuoriutuneita variksia on viety kaupunkiin ja vastaavasti kaupungissa kuoriutuneita poikasia maaseudulle.

– Maallemuuttajat olivat terveitä ja voivat hyvin, kun taas kaupunkiin viedyillä maalaisvariksilla alkoi esiintyä puutostilan aiheuttamia oireita, Vuorisalo kertoo.

Pyhtääläisen pitkän linjan lintuharrastajan Ari Vuorion mukaan värimuutokset eivät aina johdu puutostilasta, vaan valkoiset laikut voivat olla leukismia eli synnynnäisiä muutoksia linnun pigmentin tuotannossa.

Myös ympäristö, kuten ilman epäpuhtaudet saattavat vaikuttaa lintujen väritykseen.

– Laikukkaita variksia on erheellisesti pidetty variksen ja harakan risteyminä, mutta lajit eivät ole nykyisen tiedon mukaan risteytyneet keskenään, Vuorio toteaa.

Turkulainen vallanvaihto

Puutostilan ei tiedetä aiheuttavan variksille muita oireita värimuutosten ja siipisulkien kehityshäiriöiden lisäksi. Jos varis alkaa saada roskaruuan sijasta monipuolisempaa ravintoa, sen väri ja siipisulat korjaantuvat seuraavan sulkasadon yhteydessä.

Vuorisalon mukaan kaupungeissa elävien varispopulaatioiden määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä nykyisestään. Hän sanoo, että kolme vuotta sitten voimaan tullut biojätteen läjittämiskielto on jo melkein häätänyt varikset kaatopaikoilta.

– Jos biojätteiden käsittely tehostuu ja hygieniataso nousee, varikset joutuvat hakemaan ravintonsa muualta. Se on variksille pelkästään hyväksi.

Vuorisalon kotikaupungissa Turussa varikset ovat jo vähentyneet, mutta niiden tilalle ovat tulleet harakat.

– Harakoilla ei ole tavattu vastaavanlaisia puutostilan aiheuttamia oireita.