Savonlinnan seudun kunnat voivat liittyä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin – mutta miten käy Etelä-Savon maakunnalle, jos asukkaita on enää 100 000?

Sosiaali- ja terveysministerön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan Savonlinnan seudun kunnat voivat liittyä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin nykyisen lain puitteissa.

maakunnat
Savonlinnan keskussairaala syyskuussa 2018.
Savonlinnan keskussairaalan kohtalo on ollut avainkysymys soteneuvotteluissa.Esa Huuhko / Yle

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava ovat ilmoittaneet haluavansa olla mukana Pohjois-Savon alueen sotevalmistelussa.

Savonlinnan seudun kuntien lähtö Pohjois-Savon sotealueelle tarkoittaisi todennäköisesti myös hyvästejä Etelä-Savon maakunnalle.. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavan suurimman osan tulevien maakuntien palveluista.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että Savonlinnan lähdön jälkeenkin jäljelle jäisi riittävän vahva maakunta.

– Meillä olisi reilut sata tuhatta asukasta, emmekä olisi edes pienin maakunta. Mutta näen, että tämä välttämättä ole vielä viimeinen vaihe tässä keskustelussa. Monia vaiheita on nähty koko sen viisivuotisen jakson, minkä olen tässä virassa ollut, Mäkinen sanoo.

Myös Etelä-Savon keskellä sijaitsevan Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska toivoo, että maakunta löytäisi vielä yhteisen sävelen.

– Kyllä tässä on kaikilla peiliin katsomisen paikka. Meille juvalaisille Etelä-Savon on edelleen ykkösvaihtoehto. Mutta varmasti on haasteellista järjestää sotepalvelukokonaisuus reilun 100 000 asukkaan väestölle, Simoska sanoo.

Nykyiset sairaanhoitopiirit vastaavat alueensa erikoissairaanhoidosta. Jatkossa kaikki sotepalvelut, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalityö on tarkoitus keskittää sotealueille.

Poikkeuksellisesti kaksi sairaanhoitopiiriä

Etelä-Savon maakunnassa on tähän asti ollut poikkeuksellisesti kaksi sairaanhoitopiiriä, Mikkelin seudulla ja Savonlinnan seudulla. Ne ovat hakeneet yhteistyötä ja ratkaisua etenkin keskussairaaloiden työnjakoon tuloksetta.

Sipilän hallituksen maakuntauudistus kaatui loppumetreille viime keväänä. Rinteen hallitus jatkaa työtä sotealueiden nimellä, mutta pohjana ovat pitkälti nykyiset maakunnat.

Savonlinnan ja Mikkelin neuvottelut keskussairaaloiden työnjaosta kariutuivat keväällä ja Savonlinnan seutu on hakenut yhteistyötä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin suunnalta.

Vauhdikkaasti edenneet neuvottelut ovat parhaillaan tauolla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus ilmoitti, että se haluaa ensin viedä Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen työnjakoneuvottelut päätökseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan itäsavolaiset kunnat voivat liittyä toiseen sairaanhoitopiirin omilla päätöksillä. Sairaanhoitopiirien yhdistäminen edellyttäisi lakimuutosta.

– Tässä tapauksessa voisi syntyä tilanne, että Itä-Savon sairaanhoitopiiri jäisi eräänlaiseksi kuoriorganisaatioksi.

Myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kohtalo pitäisi miettiä erikseen, sillä sairaanhoitopiirille kuuluu ainoastaan erikoissairaanhoito.

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila.Yle/Erik Vierkens

Harkittiin myös ulkoistamista

Savonlinnan seudulla harkittiin myös keskussairaaloiden ulkoistamista. Ulkoistamisesta luovuttiin alkusyksystä, kun demariministerit, pääministeri Antti Rinne ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vierailivat Savonlinnassa.

Savonlinnalaisille muodostui käsitys, että heille luvattiin vapaa taival Pohjois-Savoon hintana sairaalan yksityistämisestä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei halunnut kommentoida Savonlinnan seudun tilannetta Ylelle tällä viikolla. Savonlinnalaiset tapasivat ministeri Kiurun viime viikolla.

Hallituksen eteläsavolainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vahvisti tekstiviestillä aiemman kantansa, jonka mukaan tulevat sotealueet, joita myös maakunniksi kutsutaan, muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta.