Lapin matkailun hiilijalanjälki on tutkimatta – tarvitseeko herkkä luonto turismiin rajat?

Katso Yle Areenasta erikoislähetys, jossa pohditaan muun muassa sitä, millaisia energiasyöppöjä ovat hitiksi nousseet revontuli-iglut ja ympäristövaikutukset otetaan matkailussa huomioon.

Turismin ilmastovaikutukset
Hyvä–paha turismi: mitkä ovat Lapin matkailun kasvun rajat?
Hyvä–paha turismi: mitkä ovat Lapin matkailun kasvun rajat?

Vaikka arktisen matkailun kasvu on ollut voimakasta ja vaikka kestävästä kehityksestä muuten on puhuttu jo pitkään, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen mukaan Lapin matkailun päästöjen ja hiilijalanjäljen suuruutta ei ole tieteellisesti ja kattavasti tutkittu.

Matkailupäästöjä syntyy lentämisestä ja ylipäätään liikkumisesta, mutta myös monesta muusta, aina lämmityksestä lumetukseen ja motorisoituun luontomatkailuun. Kova pakkanen lisää lämmityskuluja tuntuvasti, esimerkiksi hitiksi nousseiden lasi-iglujen sähkönkulutus kasvaa tuolloin jopa kymmenillä prosenteilla. Monet matkailuyritykset pyrkivät kompensoimaan ympäristövaikutuksiaan ja ovat ilmoittaneet siirtyneensä tai siirtyvänsä hiilineutraaliin tuotantoon.

Revontulia ihaillaan lämmitetyistä igluista ja porealtaista

Lapissa on jo satoja revontuli-igluiksi kutsuttuja lasimajoja. Ne ovat yksi luontomatkailun uusimmista hittituotteista. Nimitys "iglu" saattaa synnyttää turhankin vaatimattoman mielikuvan, sillä osa igluista on luksusluokan huviloita saunoineen, kaikkineen.

Iglut lämmitetään yleensä ilmalämpöpumpuilla ja sähköllä. Jotta revontulet näkyisivät, pitää lasit tarpeen tullen sulattaa lumesta ja jäästä sähköllä.

Rovaniemen Napapiirillä sijaitsevassa Glass Resortissa on 12 igluhuvilaa, joissa kussakin on kaksi huoneistoa. Suurine lasiseinineen ja monipuolisine varusteluineen voidaan puhua luksusluokan majoituksesta.

– Kyllä nämä on pyritty rakentamaan niin, että ne ovat energiatehokkaita ja pitävät lämmön sisällä hyvin. Meillä on päälämmitysmuotona ilmalämpöpumppu, joka on yleisesti ottaen ekologinen lämmitysmuoto, kertoo Napapiirillä sijaitsevan Glass Resort -igluhuviloiden toimitusjohtaja Petri Palkinen.

Iglujen lämmittämiseen käytetään tarpeen tullen myös sähköllä toimivaa lattialämmitystä

Poreallas ulkona ja pakkasta 25 astetta. Paljonko siinä energiaa kuluu?

– Keskimäärin meillä menee ylläpitolämmitykseen noin 130–140 wattia tunnissa, Petri Palkinen arvioi. Siinä on otettu huomioon, että allasta käytetään, mutta kansi on muut ajat kiinni.

Yritykset menevät kohti ekosähköä

Iglujen porealtaiden vesi otetaan hotellin vastaanotto- ja ravintolarakennuksen maalämmön lämmittämästä litran 3000 litran vesivarastosta ja kuljetetaan tuhannen litran saavilla ammeeseen, jossa sähkö pitää sen 38-asteisena. Porealtaat on suunniteltu nimenomaan arktisiin oloihin.

Useat matkailuyritykset ovat kertoneet siirtyneensä hiilineutraaliin tuotantoon. Esimerkiksi Lapin suurin moottorikelkkasafareita järjestävä yritys Lapland Safaris siirtyy kansainväliseen päästökauppaan, jolla kompensoidaan kelkkasafareiden päästöt rahalla. Summaa ei ainakaan vielä kerrota.

Myös Glass Resort tutkii mahdollisuuksia siirtää revontuli-iglut ekosähköön.

– Neuvottelut ovat kesken enkä ihan tarkkaan osaa sanoa, paljonko kalliimpaa ekosähkö on, mutta jos hinnoittelu on järkevä, kyllä mielellään markkinoimme myös sitä, että eko- ja vihreää sähköä on käytössä, Petri Palkinen sanoo.

Lähetys ruotii plussia ja miinuksia

Energiankäyttö on yksi monista matkailuun liittyvistä asioista, joita käsitellään Yle Areenan suorassa erikoislähetyksessä tänään. Esille nousevat muun muassa ympäristövaikutukset Lapissa ja laajemminkin, turismin aiheuttamat lisätehtävät poliisille, pelastustoimelle tai sairaanhoitoon, matkailun keskittyminen liikaa harvoihin kohteisiin.

Lisää tietoja lähetyksen sisällöstä löydät täältä:

Missä menevät matkailun rajat Lapissa, mikä on turismin kasvun varjopuoli? Seuraa suoria keskusteluja radiosta ja Areenasta