Lampaitaan hakanneen miehen teko ei ollut törkeä – ei lyönyt kaikkia ja oli hankkinut lampaille lääkkeet loisia vastaan

Syyttäjän rangaistusvaatimukset eivät menneet läpi Kymenlaakson käräjäoikeudessa.

Eläinsuojelurikos
Lampaita Ärjänsaaressa
Miehen tilalla oli satoja lampaita. Kuvan lampaat eivät liity tapaukseen.Elisa Kinnunen / Yle

Lampaidensa hoidon laiminlyönyt mies on tuomittu puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määräaikaiseen lampaidenpitokieltoon.

Lammastilaa pitänyt mies oli syytettynä törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Syytteen mukaan mies oli muun muassa kuljettanut lampaita kovassa pakkasessa itse rakentamallaan kuljetusperävaunulla teurastettaviksi. Lampailla ei ollut ajomatkalla suojaa kylmyydeltä ja viimalta, ja ne olivat ajomatkan jälkeen kylmettyneitä.

Mies oli syytteen mukaan myös lyönyt lampaitaan puisella hangonvarrella, ja ne olivat olleet aliravittuja ja nähneet nälkää.

Syyttäjän vaatimukset eivät menneet läpi Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Mies tuomittiin törkeän eläinsuojelurikoksen sijaan perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta.

Teko ei kohdistunut kaikkiin lampaisiin

Miehen tilalla oli syytteen mukaan ollut noin 250-397 eri ikäistä lammasta. Rikos ei ole tuomion mukaan kohdistunut koko lammaslaumaan, eli teon kohdistuminen suureen määrään lampaita on tulkinnanvaraista. Käräjäoikeus tuomitsi tämän syytetyn eduksi.

Lisäksi kokonaisarvostelussa tulee oikeuden mukaan ottaa huomioon miehen lampolan poikkeuksellisen sinnikäs loisongelma, jonka voittaminen on tuottanut haasteita.

Oikeuden ratkaisun mukaan miehellä on mitä ilmeisimmin ollut vakaa aikomus pärjätä lampurina ja tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa. Oikeuden mukaan tämä tukee kokonaisarvostelussa vähemmän moitittavaa syyksilukemista. Oikeuden mukaan mies on ollut aktiivinen loislääkityksen järjestämisessä.

Toisaalta miehen lampuritoiminta on oikeuden mukaan ollut alunperinkin hänen tietoihinsa, taitoihinsa ja resursseihinsa nähden liian laajamittaista, joka osoittaa hänen piittaamatonta suhtautumistaan eläinten hyvinvointiin, kuten myös monet muut toiminnan aikana esiintulleet seikat.

Ei koulutusta alalle

Mies oli ryhtynyt rakentamaan lampolaa vuonna 2016. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta eläimistä. Hän oli saanut koulutusta kahdella kahden päivän pituisella kurssilla sekä muilla kursseilla vuosina 2015-2016.

Mies oli oikeuden ratkaisun mukaan aloittanut lampolatoiminnan riittämättömin tieto- ja työvoimaresurssein, joista etenkin jälkimmäinen on vaikuttanut laiminlyönteihin eläkinten hoidossa. Oikeus piti jollain tapaa ristiriitaisena, että mies oli halunnut saada elantonsa lampolatoiminnasta, mutta ei ollut kuitenkaan satsannut työvoiman palkkaamiseen ja sitä kautta eläinten hyvinvoinnin takaamiseen.

Oikeuden mukaan vaikuttaa siltä, että miehen aika ei ole riittänyt kaikkeen tarvittavaan, ja ongelmat ovat kasautuneet.

Todistajina kuultujen eläinlääkärien ja muiden lampolatoimintaan perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan loiset ovat yleinen vitsaus lampaissa. Muun muassa hyvällä lääkehoidolla, sairaiden ja terveiden eläinten erottamisella, riittävällä ja hyvälaatuisella ravinnolla sekä laidunkierrolla ongelmat on kuitenkin pystytty yleensä pitämään hallinnassa ja menetykset siedettävinä.

Mies on pyrkinyt laittamaan kaiken toistuvan loisongelman syyksi. Näyttö ei oikeuden mukaan kuitenkaan tukenut vastaajan väitettä. Loiset ovat ratkaisun mukaan aiheuttaneet paljon ongelmaa, mutta eivät kaikille eläimille. Mies ei ole tehnyt kaikkea voitavaansa ongelman poistamiseksi.

Mies on kertonut omistaneensa 100 hehtaaria laidunmaata. Laidunkierrosta on oikeudessa puhuttu paljon, mutta käräjäoikeudelle on jäänyt epäselväksi onko mies toteuttanut sitä vai ei. Ainakaan laitumien kyntämistä ei ole oikeuden ratkaisun mukaan tapahtunut.

Oikeuden mukaan mies ei ole halunnut ymmärtää, että 350 uuhen lammastilan pyörittäminen pässeineen ja ympäri vuoden tapahtuvine karitsoimisineen vaatii enemmän kuin yhden kokopäiväisen työntekijän.

Ratkaisun perustelujen mukaan tilalla ei ollut yhtaan pätevää eläintenhoitajaa. Miehellä saati hänen puolisollaan ei ole ollut minkäänlaista koulutusta alalle.

Karua luettavaa

Oikeus piti tarkastuspöytäkirjoja karuna luettavana. Kahden lammastilalla käyneen eläinlääkärin havainnot tilalta olivat oikeuden mukaan pitkälti yhteneväisiä, vaikka mies oli yrittänyt tehdä toisesta eläinlääkäristä henkilökohtaista vihamiestään, joka ei ole suhtautunut tehtäväänsä objektiivisesti.

Syyttäjä on määritellyt rikoksen tekoajaksi reilut kaksi vuotta. Tila oli ollut tarkastusten kohteena lähes kaksi vuotta. Tänä aikana mies on oikeuden mukaan vain vähäisiltä osin noudattanut tai edes pyrkinyt noudattamaan annettuja määräyksiä.

Toteen näytetyiksi tulivat oikeuden mukaan myös syytteen kohdat aliravituista eläimistä, vesihuollon ongelmista laitumilla, laitumien turvallisuuspuutteista, ruokintakaukaloiden sijoitus- ja tukevuusongelmista, hoidon laiminlyönneistä, sorkkien hoidon ja keritsemisen ongelmista sekä puutteista ja eläinten siisteydestä.

Syytteen mukaan lampaiden ruokintakaukalot oli sijoitettu seinälle niin, että eläimet ovat voineet ulostaa ja virtsata niihin, jolloin niissä oleva rehu on likaantunut. Lampaat ovat myös pystyneet kiipeilemään kaukaloihin, jolloin ne ovat tippuneet maahan. Karitsoja on jäänyt kiinni ruokintakaukaloiden alle, jolloin osa niistä on vahingoittunut ja osa kuollut.

Mies on luopunut eläimistään syksyllä 2019.

Ympäristön turmelemisesta ei riittävää näyttöä

Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta myös ympäristön turmelemisesta.

Syytteen mukaan mies oli vastoin lupamääräystä säilyttänyt kuolleita eläimiä tilalla säkissä maapohjalla, haudannut osan maahan, hävittänyt eläimiä polttamalla ja hylännyt useita kymmeniä eläimen raatoja jättämällä ne ympäri tonttia taivasalle säältä suojaamattomina. Maaliskuussa 2019 tilalta oli syytteen mukaan löytynyt noin 80 kuollutta eläintä.

Syytteen mukaan mies oli myös sijoittanut lammaslaitumen aidan vastoin lupamääräystä noin 20 metrin etäisyydelle käytössä olevasta talousvesikaivosta, eikä hän ollut valvontaviranomaisen pyynnöstä tai kehoituksesta huolimatta siirtänyt aitaa kauemmaksi.

Oikeus tuomitsi miehen ympäristönsuojelulain rikkomisesta. Oikeuden mukaan syyttäjä ei esittänyt riittävää näyttöä väitteistään, joiden mukaan mies olisi haudannut eläimiä maahan tai hävittänyt niitä polttamalla. Tällaiseen toimintaan kuitenkin viittaa se, ettei miehen tilalta ole koskaan noudettu kuolleina syntyneitä eläimiä eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen.

Mies on myöntänyt kerran erehdyksessä polttaneensa villoja ja omaan teurastuskäyttöön menneiden lampaiden osia. Mies oli myös säilyttänyt kuollutta eläintä vasten määräyksiä.

Syyttäjän vaatimukset eivät menneet läpi

Syyttäjän rangaistusvaatimukset eivät menneet läpi oikeudessa. Mies tuomittiin törkeän eläinsuojelurikoksen sijaan perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Lisäksi mies tuomittiin ympäristönsuojelulain rikkomisesta ja markkinointirikoksesta.

Syyttäjä vaati miehelle 9-11 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja pysyvää tuotantoeläinten pitokieltoa sekä menettämään eläimensä valtiolle.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määräaikaiseen eläintenpitokieltoon 31.12.2021 saakka. Kielto koskee lampaita.

Lisäksi mies määrättiin maksamaan 80 euron rikosuhrimaksun sekä korvaamaan todistelukustannukset valtiolle.