1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maahanmuuttajat

Suomen kieli haltuun toiminnallisen oppimisen mallilla – ”Naiset rakensivat lausetta samalla, kun he rakensivat nukkekotia”

Maahanmuuttajanaiset opiskelivat suomea osana kotouttavaa toimintaa. Osa heistä oli luku- ja kirjoitustaidottomia.

maahanmuuttajat
Sobia Asad esittelee nukkekotiaan.
Sobia Asad esittelee omaa nukkekotihuonettaan.Minna Rosvall / Yle

TurkuTurun Halisissa sijaitsevan opetuskodin huone on täynnä iloista puheensorinaa. Parikymmentä maahanmuuttajanaista on saanut nukkekotinsa valmiiksi. He suunnittelivat sisustuksia ja oppivat samalla suomen kieltä.

Idean äiti on eläkkeellä oleva luokanopettaja Riitta Malila.

– Pyysin avukseni nukkekotiharrastaja Eija Luodon. Käytimme toiminnallista kielen opetusta eli naiset rakensivat lausetta samalla, kun he rakensivat nukkekotia, kertoo Malila.

Malila korostaa, että metodi on metodi muiden joukossa. On tärkeää saada oppia kieltä myös niin sanotuilla perinteisillä menetelmillä.

Opettaja Riitta Malila katselee nukkekoteja opiskelijoiden kanssa.
Farhio Aden, Sobia Asad ja opettaja Riitta Malila keskustelevat nukkekodeista ja opiskelevat suomen kieltä. Minna Rosvall / Yle

Pakistanista kahdeksan vuotta sitten Suomeen muuttanut Sobia Asad on innokas oppimaan suomea.

– Suomen kielen taitoni ei ole hyvä, ja haluan oppia. Opin paljon, kun puhun täällä muiden naisten kanssa, kertoo Asad.

Somaliasta kahdeksan vuotta sitten Suomeen muuttanut Farhio Aden kiittelee lastenhoitopalvelua, jonka avulla hän voi keskittyä opiskelemiseen.

– Haluan oppia suomea. On tärkeää osata hoitaa asioita suomeksi, Aden sanoo.

Lattia ja seinät kaakelista

Opettaja Riitta Malila ja Sobia Asad katsovat Asadin nukkekotihuonetta. Opettaja kysyy, millainen sen lattia on. Asad vastaa, että se on kaakelista.

Puheharjoitusten lisäksi opiskelijat ovat tehneet kirjallisia harjoituksia. He ovat kertoneet omasta kodistaan ja itsestään. Suomen kielellä on opiskeltu perussanastoa lattiasta kattoon ja kaikkea siltä väliltä.

Nukkekotiharrastaja Eija Luoto pitää opetusmetodia mainiona.

Nukkekotiharrastaja Eija Luoto katselee nukkekoteja.
Nukkekotiharrastaja Eija Luoto kannustaa toiminnalliseen kielenopiskeluun.Minna Rosvall / Yle

– Tämäntapainen menetelmä sopisi myös miehille. Mikä tahansa käsillä tekeminen tukee taatusti kielitaidon kehittymistä, pohtii Luoto.

Hän on ensimmäistä kertaa tekemisissä maahanmuuttajanaisten kanssa. Hänen mukaansa naisiin oli helppo ja mukava tutustua.

Riitta Malila muistuttaa oman äidinkielen tärkeydestä. Kotona puhutaan omaa kieltä. Samalla uuden kotimaan kielen opettelu on tärkeää.

– Puhumaan oppii puhumalla ja kirjoittamaan kirjoittamalla. Lukemaan oppii lukemalla. Nämä yksinkertaiset lauseet sisältävät yksinkertaisuudessaan myös uskalluksen käyttää vierasta kieltä. Oppiminen on iloinen asia, kiteyttää Malila.

Suomen kielen opetukselle tarvetta

Opetuskoti on osa Sateenkaari Koto -yhdistyksen kotouttavaa toimintaa. Kotouttavan työn ohjaaja Jenni Tolonen kertoo, että osa naisista pitää kynää kädessään ensimmäisen kerran heidän opetusryhmissään. He ovat siis luku- ja kirjoitustaidottomia.

Sobia Asadin luoma nukkekotihuone.
Sobia Asad halusi kaakelilattian omaan nukkekotiinsa.Minna Rosvall / Yle

– Arvioin, että noin 10 prosenttia kävijöistämme on luku- ja kirjoitustaidottomia. Päivittäin toiminnassamme on mukana 20–30 naista. Tyypillisesti he ovat olleet noin kahdeksan vuotta Suomessa ja jääneet ilman kotoutusvaiheen suomen kielen opetusta, koska lapset ovat olleet pieniä, kertoo Tolonen.

Opetuskoti on osalle alueen maahanmuuttajanaisista ensimmäinen kielenopiskelupaikka.

– Projekti oli osa suomen kielen opetusta, joka toteutettiin neljänä päivänä viikossa yhteistyössä Turun Kristillisen opiston ja Akateemisten naisten Luetaan yhdessä -verkoston kanssa. Projekti oli kiva ja toiminnallinen lisä opetukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muutama vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan lähes viidennes maahanmuuttajista kokee kielikoulutuksen riittämättömäksi.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (siirryt toiseen palveluun)vahvistaa myös sen, että nuoret maahanmuuttajataustaiset naiset perustavat usein nuorina perheen, jolloin opiskelu katkeaa ja työllistyminen myöhemmin vaikeutuu.

Tutkimuksessa selvisi, että kouluttautuminen on kuitenkin tärkeää, koska perusasteen koulutukseen pohjaavat työpaikat vähenevät tulevaisuudessa.

Puhumiseen pitää rohkaista

Vieraiden kielten oppimisessa puhuminen vaatii yleensä enemmän kuin kirjoittaminen. Tämän on huomannut myös Farhio Aden. Kirjalliset tehtävät olivat hänelle helpompia kuin puhekieli.

Farhio Aden esittelee nukkekotiaan.
Farhio Aden esittelee omaa nukkekotihuonettaan.Minna Rosvall / Yle

Suomen kieli on tullut tutuksi yksinkertaisten lauseiden kautta: oppilaat harjoittelivat muun muassa persoonapronominien käyttöä ja lyhyitä, helppoja lauseita.

Opettaja Riitta Malila painottaa, että puhuminen ja itsensä ilmaiseminen ovat tärkeitä asioita.

– Tärkeintä on luottaa, että opin, osaan ja uskallan, Malila sanoo.

Naiset aikovat rohkaistua puhumaan enemmän.

– Jatkossa puhun lasteni kanssa. Lapset eivät puhu suomea, mutta he haluavat oppia ja minä olen heidän opettajansa, suunnittelee Sobia Asad.

– Voin puhua aina suomea – kaupassa, koulussa tai ulkona, kertoo Farhio Aden.

Lue lisää:

Suomen kielen opetus oli 20-vuotiaasta Merim Al-Kharsanista liian vaikeaa, siksi hän kirjoitti arabiankielisen oppikirjan kahdella äidinkielellään

"Ajattelin ensin, että onko tämä kiinaa" – suomen kieli on maahanmuuttajalle iso mutta ei voittamaton haaste

Lue seuraavaksi