1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sanomalehdet

Katkera sota lukijoista ja mielipideherruudesta päättyy Pohjanmaalla Ilkan ja Pohjalaisen yhdistymiseen: "Häviäjiä on paljon"

Taistelu maakuntalehtien välillä oli kiivaimmillaan 70- ja 80-luvuilla. Sanailu lehtien välillä jatkui vielä senkin jälkeen, kun ne päätyivät samaan konserniin.

Ilkan miehet marssivat 26.10.1992 Pohjalaisen lehtitaloon kertomaan, että Ilkka on ostanut kilpailijansa. Kuvassa silloiset hallituksen puheenjohtaja Juhani Rinta, toimitusjohtaja Erkki Poranen ja päätoimittaja Kari Hokkanen. Kuva: Yle

Kahden liki 120-vuotiaan maakuntalehden, seinäjokelaisen Ilkan ja vaasalaisen Pohjalaisen, yhdistymistä on uumoiltu jo vuodesta 1992 lähtien.

Silloin tapahtui ratkaiseva käänne vuosikymmeniä jatkuneessa lehtisodassa, kun Ilkan miehet marssivat Vaasaan Pohjalaisen lehtitaloon ja kertoivat tiedotustilaisuudessa, että Ilkka Oy on ostanut Pohjalaista julkaisseen Vaasa Oy:n.

Lehtikaupasta käynnistyi riitapukareiden yhteistyö, joka viime vuosina on ollut jo lähes saumatonta. Vaikka lehdillä on ollut omat päätoimittajat, on sisältöä tehnyt yhteinen toimitus. Lehtien yhdistyminen varmistui lopullisesti maanantaina.

Mediatutkija, Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Marko Ala-Fossille lehtien brändien yhdistäminen ei tullut yllätyksenä. Ala-Fossi on nähnyt, että “vuosisadan lehtikaupan” jälkeen on kuljettu hitaasti mutta varmasti yhteen suuntaan.

– Yhdistyminen kertoo, missä tilanteessa Ilkka-yhtymä lehtien kanssa on. Se, että lehdillä on yhteinen toimitus ja käytännössä sisällöt yhtenäiset, ei jätä muita mahdollisuuksia lisäsäästöihin kuin että haetaan yksi brändi, jossa tehdään asiat kertaalleen eikä kahta kertaa.

Kahvikalustot kelpasivat

Ilkan ja Pohjalaisen levikki- ja ilmoitustaistelu roihahti täyteen paloon 1970-luvulla ja hakee aggressiivisuudessaan vertaistaan. Ilmoitushintoja poljettiin ja tilauksia myytiin vimmaisesti.

Taustalla oli alun perin Vaasassa ilmestyneen Ilkan muutto Seinäjoelle vuonna 1962 . Vaikka lehdet ilmestyivät nyt eri maakunnissa - Ilkka Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjalainen Pohjanmaan maakunnassa - oli niillä paljon myös levikkiä samoilla alueilla.

Legendaarisin Ilkan levikkitempauksista oli kahvikalustojen jakaminen tilausten kylkiäisinä, ensiksi avoimesti ja sitten kiertotienä. Ei kahvikalustoja likikään kaikissa pohjalaiskodeissa ollut. Se innosti sekä asiamiehiä myymään että asiakkaita tilaamaan.” (Kari Hokkanen: Ilkan vuosisata)

Pelkästään kahvikalustojen ansiosta Ilkka ei kuitenkaan lehtisotaa voittanut, sanoo Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja Kari Hokkanen.

– Siinä oli kaksi tekijää. Toinen oli talousmaantiede. Ilkka ilmestyi Seinäjoella, jolla oli paljon isompi kaupallinen reviiri kuin Vaasalla. Toinen asia oli se, että me olimme parempia sekä markkinoinnissa että toimituksessakin. Myös finanssiosaaminen oli parempaa, summaa Hokkanen.

Kari Hokkanen oli Ilkan päätoimittaja vuosina 1980–2007. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Aamulehti ei tuonut turvaa

Samaan aikaan, kun Ilkka vahvisti asemiaan omalla päälevikkialueellaan, Vaasa Oy ajautui voimia kuluttaneeseen omistustaisteluun. Ensimmäisenä lehtiyhtiönä se joutui nurkanvaltauksen kohteeksi. Monien vaiheiden jälkeen yhtiön enemmistöomistus siirtyi Aamulehdelle.

– Me ajattelimme olevamme Aamulehden turvassa, ja sitten kävikin sillä tavalla, että kilpailijamme [Ilkka] osti koko osakepotin, muistelee Vaasa Oy:n entinen toimitusjohtaja Martti Koski.

Koskesta tuli Vaasa Oy:n toimitusjohtaja siinä vaiheessa, kun sota oli jo hävitty.

“Maanantaina lokakuun 26. päivänä 1992 aamupäivällä yhdentoista ja kahdentoista välillä [Vaasa Oy:n] toimitusjohtaja Paavo Lintula sai kesken budjettiseminaarin tiedon, että osanottajilta ja ennen kaikkea häneltä itseltään oli myyty lehti alta.” (Raimo Salokangas: “Ankarat käskyt kohtalon”)

Koski jatkoi väistymään joutuneen Lintulan työtä.

– Olihan se iso ja häkellyttävä juttu silloin. Päällimmäisenä oli kysymys, miten tästä mennään eteenpäin.

Kilpailulle uudet säännöt

Kari Hokkanen sanoo, että voitto maistui makealta. Hän kuitenkin toteaa jo silloin voiton hetkellä käyneen mielessä, että ongelmiakin tulee.

– Siihen saakka oli voitu olla aina yksiselitteisesti oman puolella - niin talousalueen, kaupungin ja maakunnan kuin aatteenkin puolella. Konsernissa piti toimia toisella tavalla, ei voinut kilpailla niin kuin ennen.

Sekä Hokkanen että Koski pitävät selvänä, että Ilkan ja Pohjalaisen yhdistymistä ei sinetöity vielä lehtikaupan yhteydessä.

– Kyllähän siitä jo silloin puhuttiin, mutta silloin pidettiin liian suurena riskinä, että Vaasaan tulisi Pohjalaisen tilalle uusi suomenkielinen kilpailija, sanoo Koski.

– Kuitenkin oli kaksi ihan eri lehteä, jotka edustivat erilaista kulttuuria. Ei niiden yhdistäminen olisi silloin onnistunut eikä se tule olemaan helppoa nytkään, arvioi Hokkanen.

Nimekkäitä päätoimittajia

Olemassaolonsa aikana Ilkka ja Pohjalainen ovat saaneet myös paljon käyttövoimaa keskinäisestä kilpailusta ja päätoimittajien särmikkäästä vuoropuhelusta.

Paitsi levikistä lehdet ovat taistelleet myös alueen mielipideherruudesta.

Vuonna 1903 perustettu Vaasa-lehti oli vuosikymmenet Kokoomuksen äänenkannattaja. Lehti muutti nimensä Pohjalaiseksi vuonna 1984 ja julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1991.

Ilkka on ollut vahva keskustalainen lehti. Lehden perusti vuonna 1906 keskusta-aatteen isä Santeri Alkio. Vuonna 1997 lehti linjasi itsensä riippumattomaksi maakuntalehdeksi.

Ilkan arvovaltaa ovat kasvattaneet monet nimekkäät ja pitkäaikaiset päätoimittajat: Alkion jälkeen Artturi Leinonen, Veikko Pirilä ja Kari Hokkanen.

Vaasan ja Pohjalaisen päätoimittajista muistetaan erityisesti vuodesta 1918 lähtien lehdessä vaikuttanut Jaakko Ikola eli legendaarinen ”Vaasan Jaakkoo”. Pisimpään, melkein 30 vuotta lehteä luotsasi Ilmari Laukkonen.

Martti Koski oli Vaasa Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1992–2000. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

"Rehtiä taistelumieltä"

Entinen toimitusjohtaja Martti Koski muistelee tyytyväisenä sitä, että Ilkka ei lehtikaupan jälkeen alkanut heti omistajan elkein suitsia Pohjalaisen päätoimittajia. Keskustelun lehtien välillä annettiin jatkua.

– Siinähän oli ihan rehtiä taistelumieltä edelleen ja sitä lukijatkin halusivat.

Koski mainitsee esimerkkinä Kari Männyn, joka tuli Pohjalaisen päätoimittajaksi neljä vuotta lehtikaupan jälkeen.

– Hän oli varsin ärhäkäs Seinäjoen ja Hokkasen arvostelija, muistaa Koski.

Hokkanen on todennut, että Männyn aikana sanailtiin "melkein 80-luvun malliin". Pelkästään hyvänä ei Ilkan päässä tilannetta pidetty.

“Sanailu oli toki poikkeuksellista ja tuskin häiritsi lukijoita - saattoipa olla jonkun mielestä paikallaankin - mutta yhteistyöilmapiiriä se vahingoitti.” ( Kari Hokkanen: Ilkan vuosisata)

Maakunnat menettävät oman lehden

Ilkka-Yhtymä kertoi Ilkan ja Pohjalaisen yhdistämisestä syyskuussa. Samalla alkoivat yt-neuvottelut uudistuksen toteuttamiseksi.

Mediatutkija Marko Ala-Fossi arvioi, että lehtien yhdistäminen ei ole ollut helppo prosessi.

– Tässä on kyse hankalasta asiasta. Sitä on kierrelty siitä lähtien kun lehtikaupat tehtiin. On ajateltu, että on parempi, kun on kaksi erillistä brändiä, ja että pystytään tekemään kannattavaa lehtibisnestä niin. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että on ollut pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja on pakko harkita asia uudestaan.

Kari Hokkanen ei liputa lehtien yhdistämisen puolesta, mutta toteaa:

– Kun ei kerta rahat riitä, niin ne eivät riitä.

Tappiona hän pitää sitä, että molemmat maakunnat menettävät selkeän puolestapuhujansa. Hokkanen muistuttaa, että Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnilla on erilaisia intressejä. Jos intressit ovat vastakkaisia, voi uusi maakuntien yhteinen lehti vain selostaa mitä tapahtuu.

– Kyllä lehdellä pitäisi olla mahdollisuus ottaa kantaa. Lehdellä on myös edunvalvontatehtävä.

Ilkka on ollut Etelä-Pohjanmaan maakunnan äänitorvi ja Pohjalainen Pohjanmaan maakunnan asialla. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Tunnetasolla iso asia

Martti Koski pitää lehtien yhdistymistä surullisena asiana. Hän on pahoillaan irtisanottujen työntekijöiden puolesta ja murehtii myös lukijakuntaa.

– Häviäjiä on paljon. Kun toimituksista vähennetään väkeä, on selvä, että lehti ei pysty olemaan läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa niin kuin pitäisi.

Koski odottaa uudelta lehdeltä tasapuolisuutta. Hän uskaltaa toivoa, että lehdestä voisi tulla kahta maakuntaa yhdistävä voima.

Ilkka-lehden ydinlevikkialueella Ilmajoella asuva Ala-Fossi arvioi, että journalistisen sisällön kannalta muutoksesta ei tule kovin suuri, koska sisältö on lehdissä ollut viime vuosina jo melko identtinen muutenkin.

– Mutta tunnetasolla tässä on kyse tosi suurista asioista. Yhdistyminen johtaa väistämättä siihen, että meillä on yksi maakunta, joka ei pysty välttämättä identifioitumaan maakuntalehteen. Asetelma edellyttää kompromisseja molemmilta, se ei ole läpihuutojuttu.

Ilkka-Yhtymä paljastaa perjantaina, minkä nimisenä yhdistynyt Ilkka ja Pohjalainen alkaa ilmestyä. Samalla on tarkoitus kertoa, kuka on uuden lehden päätoimittaja.

Lue lisää:

Ilkka-Yhtymän yt:t päätökseen ennen Ilkan ja Pohjalaisen yhdistymistä – 26 henkilöä irtisanotaan, päätoimittajat jäävät sivuun tehtävistään

Päätoimittajien lähtö tuli Ilkan ja Pohjalaisen työntekijöille täytenä yllätyksenä: "Yritetään tästä päivästä selvitä ja toivotaan parasta"