Kuntaliitokset synnyttivät liudan alueellisia lautakuntia, nyt monet kunnat luopuvat niistä: "Osa on kokenut olevansa vain pullakahvikerholaisia"

Esimerkiksi Mikkelissä iso osa liitoskuntien kehitysrahoista on mennyt kokouspalkkioihin.

kuntapolitiikka
Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen Haukivuori-kyltin edustalla.
Mikkelin liitoskunnassa Haukivuorella on kehittämisrahoja käytetty muun muassa näkyvän nimikyltin hankkimiseen sekä rantojen raivaamiseen. Primus motorina monelle asialle on ollut Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen. Esa Huuhko / Yle

Vuosi 2007 oli kuntaliitosten villi vuosi. Tuona vuonna Suomesta hävisi kartalta yhteensä 14 kuntaa. Taustalla oli kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä vuonna 2006 voimaan tullut puitelaki. Puitelaki velvoittaa kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kuntaliitoksiin ei pakotettu mutta niihin kannustettiin muun muassa porkkanarahalla.

Ajan hengen mukaisesti liitoskuntiin perustettiin alueellisia toimielimiä valvomaan kehittämishankkeita ja pitämään alueen puolia isäntäkunnan päätöspöydissä.

– Ne nähtiin ratkaisuna, joilla turvataan muiden kuin keskustaajamissa asuvien äänen kuuluminen. Mutta niiden roolia ei tarkkaan kuitenkaan oltu mietitty. Osa aluejohtokunnista on kokenut olevansa vain pullakahvikerholaisia, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka.

Kurikka viittaa siihen, että alueellisilla toimielimillä ei juurikaan ole ollut oikeaa päätöksentekovaltaa, vaan lähinnä niiden rooli on ollut olla alueen äänitorvena.

Yksi harvoista todellista päätösvaltaa ja taloudellisia resursseja saaneista aluetoimielimistä on Rovaniemellä. Aluelautakunta perustettiin Rovaniemen maalaiskunnassa jo vuonna 1993 ja se on jatkunut näihin päiviin saakka.

Rovaniemen aluelautakunnalla on ollut käytössään miljoonabudjetti, jolla se on järjestänyt päivähoidon, perusopetuksen, terveysneuvonnan ja muut palvelut alueellaan. Rovaniemi kuitenkin ilmoitti hiljattain lakkauttavansa aluelautakuntansa osana organisaatiouudistustaan.

Maailma muuttuu ja kunnan elimet sen mukana

Rovaniemi ei ole ainoa, joka on päättänyt luopua alueellisista toimielimistään viime vuosina. Esimerkiksi Savonlinnassa (siirryt toiseen palveluun) (Savonmaa) ja Pieksämäellä (siirryt toiseen palveluun) (Savon Sanomat) siirryttiin pari vuotta sitten kumppanuuspöytämalliin, jossa järjestöjen edustajat sekä alueaktiivit vievät alueen asioita päättäjien tietoisuuteen. Kuopion seudulla puolestaan on turvauduttu pitäjäraatimalliin (siirryt toiseen palveluun).

Kuntaliiton kyselyn mukaan vuonna 2017 alueellisia johtokuntia tai vastaavia oli yhteensä 49 kappaletta. Määrä on laskemaan päin ja Kuntaliitossa sitä ei ihmetellä, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia.

– Perinteisiä toimintatapoja tulee tarkastella kriittisesti, ja pohtia, ovatko nämä juuri tähän aikaan sopivia. Pohtia haluavatko ihmiset käyttää aikaansa kokouksissa istumiseen vai kenties tekemiseen ja osallistumiseen. Nyt halutaan uudenlaisia, löyhempiä tapoja saada asukkaiden ääntä kuuluviin, erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta sanoo.

Määrärahoista iso osa kokouspalkkioihin

Aluejohtokuntien rooli on tänä syksynä joutunut tarkastelun alle esimerkiksi Mikkelin kaupungin kovien säästöpaineiden alla. Kaupugin talous on 30 miljoonaa euroa miinuksella ja jokainen kivi käännetään säästöjen saamiseksi, sanoo Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka.

– Aluejohtokunta on hyvin byrokraattinen elin, sillä sitä säätelee kuntalaki. Iso osa määrärahoista on mennyt kokouspalkkioihin ja hallintokuluihin, Seija Kuikka sanoo.

Mikkelissä toimii kaikkiaan viisi aluejohtokuntaa takavuosien kuntaliitosten jäljiltä. Jokaisella johtokunnalla on vuosittain 30 000 euron määräraha käytettävänä. Tämän lisäksi liitoskuntien hankintoihin on Mikkelissä varattu vuosittain 150 000 euroa.

Esimerkiksi Haukivuorella rahaa on käytetty keskustan viihtyisyyden parantamiseen.

– Torin paikka vaihdettiin toimivammaksi, rantaa on raivattu niin että Kyyvesi näkyy nyt kylänraitille, olemme hankkineet näkyvän nimikyltin tien varteen ja kunnostaneet satamasta asukkaiden olohuoneen, Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen kertoo.

Nimikyltistä heräsi keskustelua jokunen vuosi sitten, kun aluejohtokunta päätti käyttää Hollywood-tyyppiseen kylttiin 30 000 euroa. Silloin aluejohtokunnalla oli käytössään yli puolet suurempi vuosibudjetti kuin nyt. Kyltin ja koko keskustan ehostamisen haluttiin tuovan Haukivuorelle lisää vetovoimaa ja asukkaita.

– Jotain me olemme oikein tehneet, kun asukasluku on pysynyt positiivisena ja viime vuonna rakennuslupien määrä kolminkertaistui yhdeksäänkymmeneen, Laukkanen sanoo.

Aluejohtokuntien arvo on tunnustettu Mikkelissä, jossa suurin osa valtuustoryhmien puheenjohtajista haluaisi säilyttää aluejohtokunnat ainakin tämän valtuustokauden loppuun.

Myös Lahdessa aluejohtokunnan rooli oli samalla tapaa esillä vuosi sitten, kun konsulttifirma ehdotti aluejohtokunnan lakkautusta. Lahden kaupunginhallitus kuitenkin päätti säilyttää aluejohtokunnan Nastolassa.

Mikkelissä on tänä syksynä pohdittu vaihtoehtoja aluejohtokuntien tilalle, mutta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka painottaa, että missään nimessä tarkoitus ei ole lakkauttaa kuntalaisten aktiivisuutta.

– Esityksiä ja aloitteita haluamme asukkailta edelleen. Yksi vaihtoehto voisi olla kumppanuuspöytämalli, jossa kaupunginhallituksen edustaja olisi mukana viemässä tietoa eteenpäin, Seija Kuikka sanoo.