Professori lähestyi Pekka Poutaa, ja niin koko kansan meteorologiin iski gradupaniikki – syynä Helsingin yliopiston poikkeuksellinen uudistus

Helsingin yliopisto teki ison koulutusohjelmauudistuksen, minkä takia vanhat suoritukset vanhenevat kesällä yhdessä yössä.

opiskelu
Pekka Pouta ja Marja Sannikka keskustelevat keskuskirjasto Oodin sohvalla
Tv-meteorologi Pekka Pouta ja toimittaja Marja Sannikka ovat kumpikin palanneet Helsingin yliopistoon tekemään gradunsa valmiiksi. Sannikka ei edes tiennyt, että osa hänen opintosuorituksistaan uhkaa vanheta heinäkuun 2020 jälkeen. Pouta puolestaan sai kutsun professoriltaan palata gradun pariin.Antti Kolppo / Yle

Korkeakoulujen rahoitus on muuttumassa lähivuosina. Monessa yliopistossa se on tarkoittanut toimintojen sopeuttamista – mutta Helsingin yliopistossa on tehty myös iso koulutusohjelmauudistus, jollaista ei muualla ole nähty.

Siksi moni gradua vaille valmis työstää nyt opinnäytetyötään, ennen ensi kesää – jolloin vanhan koulutusohjelman mukaiset opintosuoritukset vanhenevat yhdessä yössä.

Tässä jutussa tarinansa kertovat kaksi gradun kimpussa ahkeroivaa ikuisuusopiskelijaa sekä yksi tuoreempi gradunvääntäjä.

Meteorologi Pekka Pouta: "Pääsen leikkimään hetkeksi tutkijaa"

– En edes muista, minä vuonna aloitin meteorologian opinnot, mutta kyllä siitä on jo yli 30 vuotta, varmaankin.

Näin pohdiskelee meteorologi Pekka Pouta.

Hän kiinnostui alasta, koska sieltä luvattiin kesätöitä. Alun perin hän opiskeli teoreettista fysiikkaa.

– Ilmastonmuutoksen myötä meteorologia on muuttunut aina vain kiinnostavammaksi. Tutkimusaiheita ja -alueita tulee kaiken aikaa lisää.

Kandidaatin tutkinnon suorittanut Pouta sai kuitenkin eräänä kesänä sellaisen työtarjouksen, että se vei mukanaan. MTV3-kanavalta kysyttiin meteorologiksi Huomenta Suomi -ohjelmaan. Luvattiin, että opiskella voi työn ohessa. Siitä lähti rulla, jossa Pouta heräsi aamukolmelta viitenä aamuna viikossa ja kävi myös luennoilla.

– Siellä minä puolihorteessa hyvin hypnoottisessa olotilassa imin tietoa. Kaikki meni suoraan takaraivoon, hän muistelee.

Sitten alkoivat opinnäytetyöt olla vaikeita. Pouta sai tehtyä aineen ja tutkielman.

– Jo se tutkielma oli äärimmäisen raskas. Ei sellainen aloitteellinen työskentely univelkaisena ja pätkissä tahtonut onnistua millään.

Niinpä opinnot jäivät lepäilemään ja Pouta jatkoi työntekoa. Hän palasi omaksi virkistyksekseen pariin otteeseen lukemaan matematiikan approbaturin ja joitakin meteorologian kursseja. Enää hän ei edes ajatellut alkavansa tehdä pro gradu -tutkielmaa, vaikka kaikki tarvittavat kurssit maisteriksi valmistumiseksi olivat kasassa.

Kunnes Pouta sai yllättävää sähköpostia.

– Professorimme lähetti kirjeen, että tässä on vaarana opintojen vanheneminen ensi kesänä ja kun olen oikeastaan gradua vaille valmis, niin mitäpä jos tehtäisiin asialle jotakin.

Pekka Pouta istuu Helsingin keskustakirjasto Oodissa
Pekka Pouta suhtautuu gradunsa aiheeseen kunnianhimoisesti. Gradussaan Pouta käsittelee Euroopan sään lähitulevaisuutta. – Haluan saada ajatusrakennelmani sellaiseksi, etten heti parin vuoden kuluttua jää kiinni siitä, että olen ollut täysin hakoteillä. Antti Kolppo / Yle

Ja tässä hän nyt on: tekemässä graduaan ilmastonmuutosraportista, IPCC-raporttien viimeisimmästä versiosta. Se liittyy Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen riskitekijöihin ja mahdollisiin muutoksiin sekä muutosten vaikutukseen Euroopan säähän.

– Joudun ehkä keksimään pari suomenkielistä sanaakin, tipping pointille ja subpolaaripyörteelle.

Maisteriksi valmistuminen ei Poudan mukaan muuta juuri mitään. Palkka ei nouse, eivätkä työtehtävät muutu.

Henkiseen olemukseen se kuitenkin vaikuttaa. Pouta kertoo olevansa virkeämpi ja innokkaampi ihminen kaikin puolin, ja gradun aihe on hänen mielestään kaikkein kiinnostavin tämän hetken tutkimuskohteista.

– Minustahan piti alun alkaen tulla tutkija. Nyt wannabe-tutkija pääsee hetkeksi leikkimään tutkijana olemista, Pouta sanoo ja nauraa.

Opiskelija Sasu Karttunen: "Olisin halunnut enemmän rauhaa opiskella"

Koulutusohjelmauudistuksesta on ollut päänvaivaa monelle sellaisellekin, joka on aloittanut opintonsa Helsingin yliopistossa vasta aivan viime vuosina. Näin on asianlaita esimerkiksi viidennen vuoden meteorologian opiskelijalla Sasu Karttusella.

Hän tähtää tavoiteaikataulussa valmistumiseen, ja se tarkoittaa, että tutkinnon on oltava kokonaisuudessaan valmis ennen heinäkuun 2020 loppua. Silloin päättyy myös uuden tutkintouudistuksen siirtymäaika, eikä Karttunen halua tehdä uusien tutkintovaatimusten mukaisia lisäopintoja.

Tämä tarkoittaisi jopa puolen vuoden opintojaksoa viiden vuoden päälle. Uusissa vaatimuksissa on uusia pakollisia kursseja, joita vanhoissa tutkintovaatimuksissa ei ollut.

Karttunen aloitti opintonsa vuonna 2015, siis ennen syksyä 2017, jolloin koulutusohjelmauudistus Helsingin yliopistossa tehtiin. Hän joutuu runttaamaan gradunsa ja loputkin opintonsa kasaan työn ohessa, aivan samoin kuin vaikkapa kymmenen tai 20 vuotta sitten opintonsa aloittaneet.

Mitä 24-vuotias Karttunen, neljä vuotta sitten yliopistossa aloittanut, työn ohessa vauhdilla opiskellut nuori mies ajattelee siitä, että on saman siirtymäajan puristuksessa kuin kymmenen tai vaikkapa 20 vuotta sitten ensikirjautumisensa yliopistolle tehnyt?

– Kiva, että tulevat takaisin tekemään tutkintonsa loppuun. Koulutus on hieno asia. Mutta olisin kyllä halunnut vähän enemmän rauhaa opiskella myös tässä loppuvaiheessa, sen sijaan, että joudun miettimään uusia tutkintovaatimuksia, joita ei ollut edes olemassa vielä silloin kun aloitin opinnot, Karttunen pohtii.

Sasu Karttunen kirjoittaa gradua Ihana kahvilassa Helsingissä
Opiskelutahtia omalla alallaan Sasu Karttunen kuvailee tiiviiksi. Kursseihin liittyy paljon harjoitustehtäviä, joita hän väsää iltaisin ja viikonloppuisin, joskus yötä myöten.Antti Kolppo / Yle

Pekka Pouta sai professoriltaan kirjeen, jossa toivottiin opintojen loppuun saattamista, mutta muutoin Helsingin yliopisto ei ole liiemmin huudellut siirtymäajoista ja koulutusohjelmauudistuksista.

Sasu Karttunen kuuli opintoja aloitellessaan, että jonkinnäköinen uudistus on tulossa. Silloin ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, millainen uudistus olisi. Samaan aikaan osuivat isot yliopistosäästöt.

– Tiedotus on sen takia jäänyt vähemmälle ja opinto-ohjauksen taso on ehkä vähän laskenut, arvioi Karttunen.

Hän arvostelee lyhyttä siirtymäaikaa, joka aiheuttaa päänvaivaa opiskelijoille, he kun joutuvat omin päin sumplimaan opintojaan uusiksi. Samalla takaraivossa jyskyttää gradu: ehtiikö sen saada valmiiksi ennen kuin siirtymäaika loppuu.

– Tietysti opintojen uudistaminen on tärkeää ja niiden täytyy elää ajassa ja vastata esimerkiksi työelämän haasteisiin, mutta... Ei sitä saisi tehdä opiskelijoiden kustannuksella. Kyllä opiskelunsa aloittavalla täytyisi olla alusta loppuun selkeä polku valmistumiseen, opintojen ensimmäisestä päivästä lähtien, eikä suuria muutoksia opintojen aikana.

Hän on kuitenkin aika pian maisteri Karttunen. Se tuntuu hyvältä.

– Uskon, että valmistumisen jälkeen on enemmän vapaa-aikaa. Tällä hetkellä, kun sekä opiskelen että teen töitä, jää vapaa-aika vähemmälle.

Toimittaja Marja Sannikka: "Oli hetki katsoa totuutta silmiin"

Yleisradion palkkalistoilla oleva toimittaja ja juontaja Marja Sannikka on uransa varrella ehtinyt olla muillakin kuin Ylen kanavilla.

Hän aloitti opintonsa ulkomailla, Sussexin yliopistossa Britanniassa. Sieltä hän valmistui vuonna 1999. Helsingin yliopistossa hän aloitti viestinnän opinnot 2000-luvun alussa, aikomuksenaan tehdä gradu mahdollisimman nopeasti. Toisin kävi. Esteeksi tulivat niin sanotut normaalit syyt: kaksi pientä lasta, kiireinen arki ja työt.

– Menin kyllä graduseminaariin, mutten innostunut aiheestani ehkä ihan niin paljon kuin olisin halunnut.

Sannikka ei ollut kuullutkaan mistään siirtymäajasta, vaan näki ystävänsä Instagram-tililtä tämän palanneen yliopistoon. Siitä se ajatus sitten lähti.

– Tähän asti olen ajatellut, että on liian kiire, aina jokin säätö menossa, eikä ole ollut sellaista hetkeä, että olisin voinut jatkaa opintojani. Sitten mietin, että nyt on hetki katsoa totuutta silmiin ja työntää tekosyyt nurkkaan.

Myös tämä aika kaipaa Sannikan mielestä kovaa ja kunnollista journalismia, joten hän päätti kantaa vastuunsa ja oppia lisää, tehdäkseen niin hyvää työtä kuin voi.

Arki ei ole helpottunut: Sannikalla on edelleen kaksi lasta ja työ, omaa nimeä kantava tv-ohjelma Sannikka & Ukkola. Tilaa hän on raivannut illoista ja öistä – ja siitä, että on jättänyt sosiaalisen median selaamisen vähemmälle. Kun ei roiku Facebookissa tai Twitterissä, on yllättävän paljon aikaa kaikelle muulle.

Marja Sannikkaa lukee kirjaa Helsingin keskustakirjasto Oodissa
Marja Sannikka on perustanut kotinsa alakertaan opiskelunurkkauksen, jossa on erityinen opiskelutuoli. Sen ympärille hän levittelee monisteensa ja gradunsa lähdeteokset. Valmiina on jo 16 sivua gradun runkoa. Helsingin keskustakirjasto Oodista Sannikka löysi lisää lähdekirjallisuutta.Antti Kolppo / Yle

Tutkintovaatimukset ovat muuttuneet myös Marja Sannikan opintopolun varrella, ja hän on lisäopiskellut muun muassa tilastotieteitä. Nykyiset viestinnän opiskelijat ovat hänen mielestään paljon pätevämmän oloisia kuin hän itse oli aikanaan.

– Aavistuksen masentavaa, että olen heihin verrattuna vanha, mutten koe itseäni mitenkään erityisen fiksuksi, Sannikka sanoo nauraen.

Graduaiheestaan hän on tällä kierroksella todella innostunut.

– Teen graduni politiikan toimittajista Twitterissä. Miten he kokevat toimimisen siellä suhteessa odotuksiin objektiivisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Minusta se on merkittävää, ja haluan tietää, mitä he sanovat, koska elämme keskellä median murrosta. Toimittajuuden muutos tässä ajassa, se on kiinnostavaa!

Ajatus gradun valmistumisesta ennen siirtymäajan loppua, kesällä 2020, saa Sannikan onnelliseen hymyyn ja veivaamaan parit tanssiliikkeet.

– Bileet!

Sitten häntäkin voi tituleerata maisteri Sannikaksi.

Kuinka moni ahertaa nyt gradun parissa?

Helsingin yliopisto toimitti Ylen pyynnöstä karkean arvion siitä, moniko potentiaalisesti voisi suorittaa tutkintonsa kokonaisuudessaan loppuun heinäkuun 2020 loppuun mennessä.

Heitä on 1 457. Luku on määritelty seuraavasti:

  • Ensisijaisesti ylempää korkeakoulututkintoa tällä hetkellä suorittava opiskelija.
  • Opiskelija opiskelee vanhan tutkintorakenteen mukaisesti.
  • Opiskelija on läsnäoleva kuluvana lukuvuonna vähintään yhden lukukauden.
  • Opiskelijalta puuttuu korkeintaan 60 opintopistettä tutkintovaatimuksesta.
  • Opinto-oikeus on alkanut ennen 1. elokuuta 2012.

Yliopisto tarkentaa, että ensisijaisuus tarkoittaa käytännössä, ettei ole saanut kyseisen opiskeluoikeuden jälkeen uutta samantasoista opiskeluoikeutta eikä ole jatkotutkintoon tähtäävää oikeutta. Myös heillä on oikeus siirtyä uusiin koulutusohjelmiin heinäkuun 2020 jälkeen.

Helsingin yliopisto saa tietyn summan rahaa per tutkinnon suorittanut opiskelija. Ylen saaman hintalapun suuruus perustuu kolmen vuoden keskiarvoon: ylemmästä tutkinnosta Helsingin yliopisto saa tällä hetkellä noin 15 000 euroa ja alemmasta noin 8 000 euroa.

Tutkinnon hintalappu kuitenkin muuttuu, kun korkeakoulujen uusi rahoitusmalli tulee käyttöön vuonna 2021. Uudistuksen jälkeen tavoiteajassa valmistumisesta yliopisto saa selvästi enemmän rahaa, jopa noin puolitoistakertaisesti nykyiseen verrattuna.

Korjattu 22.11. klo 10.37: Aiemmin jutussa luki, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY olisi arvioinut yliopistojen saavan uuden rahoitusmallin myötä jopa puolitoistakertaisesti enemmän rahaa tavoiteajassa valmistumisesta. Kyse ei kuitenkaan ole arviosta, vaan valtioneuvoston päätöksestä (siirryt toiseen palveluun). Yliopistojen perusrahoituksen uusiin laskentakriteereihin voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi:

Kolmannes ei valmistu korkeakoulusta 10 vuodessa, ja se on opinahjoille ongelma – ”En muista, että kukaan olisi kysellyt tutkinnon perään"

Joonas Pitkänen, 28, valmistui huimassa kolmessa vuodessa maisteriksi, mutta kammoaa silti hallituksen patistelua – opiskeluajat ovat lyhentyneet vain hieman

Helsingin yliopisto yt-neuvotteluiden jälkimainingissa – "Työn määrä on kasvanut räjähdysmäisesti"