Työehtoshoppailua vaikea saada kuriin – SAK: "Työtaistelut ja neuvottelut ainoa keino"

Työehtosopimuslain mukaan työnantaja valitsee liiton, jonka työehtosopimuksen mukaan työehdot määräytyvät.

työehtosopimukset
Postin mielenosoitus.
Postilaiset osoittivat mieltään johdon toimia kohtaan Helsingissä reilu viikko sitten.Petteri Sopanen / Yle

Postilaisten toista viikkoa kestäneessä lakossa on pitkälti kysymys protestista "työehtoshoppailua" vastaan.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ei hyväksy sitä, että heidän jäseniään on siirretty toisen työehtosopimuksen piiriin. Sitä vastaan PAU nyt lakkoilee ja osin myös siksi, ettei lakikirjasta ole todelliseksi pelastusrenkaaksi tässä tilanteessa.

Työntekijöillä ei lain mukaan ole päätösvaltaa siihen, minkä työehtosopimuksen mukaan työpaikalla tehdään töitä.

– Työehtosopimuslain mukaan työpaikalla sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuuluu. Työntekijöiden liitolla ei ole siihen merkitystä, sanoo työtuomioistuimen presidentin virasta eläköitynyt Jorma Saloheimo.

Työtuomioistuimen presidentti Jorma Saloheimo.
Jorma Saloheimo ei pidä realistisena, että työehtoshoppailua lähdettäisiin suitsimaan lakimuutoksen kautta. Derrick Frilund / Yle

Niinpä esimerkiksi Postin kiistan ytimessä olevat 700 pakettilajittelijaa ovat edelleen valtaosin PAUn jäseniä, mutta heidän työehtonsa määräytyvät Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksesta.

– Työehtosopimuslain perussäännön mukaan myös niihin työntekijöihin, jotka ovat järjestäytymättömiä tai kuuluvat toiseen ammattiliittoon, sovelletaan työnantajaliiton sopimaa työehtosopimusta, sikäli kuin työntekijät tekevät kyseisessä työehtosopimuksessa määriteltyä työtä, Saloheimo sanoo.

Lakimuutos ei onnistu

Nykyinen työehtosopimuslaki on vuodelta 1946, eikä sitä ole Saloheimon mukaan muutettu vuosikymmeniin.

Periaatteessa "työehtoshoppailu" on mahdollista saada kuriin lakimuutoksella, mutta käytännössä se vaihtoehto on Saloheimon mukaan syytä unohtaa.

Hän arvioi, että työehtosopimusten vaihdoksia on aina tehty ja tullaan tekemään, sillä järjestö- ja yritysrakenteet muuttuvat ja yritysten toimialat kehittyvät.

– En pidä realistisena, että lakia lähdettäisiin muuttamaan, koska siinä puututtaisiin niin syvälle meneviin periaatteisiin. Se saattaisi törmätä jopa perustuslakiin. Järjestäytymisvapaushan on perustuslaissa taattu oikeus.

Saloheimon mukaan muutos edellyttäisi työmarkkkinaosapuolten suostumusta ja selvää on, ettei työnantajapuoli siihen koskaan suostuisi.

– Käytännössä työntekijöillä ei ole muuta tapaa painostaa kuin työtaistelutoimet, hän sanoo.

Saloheimon mukaan hänen onkin vaikea keksiä keinoa, jolla valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala saa riidan ratkaistua "ainakaan työntekijäpuolen toivomalla, laillisesti pitävällä ratkaisulla."

Shoppailtu on ennenkin

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että "työehtoshoppailu" eli työntekijöiden siirto eduiltaan huonompaan sopimukseen on ollut työntekijöiden riesana jo pitkään.

Elorantakin muistaa useita kiistoja omilta johtajavuosiltaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL).

– Leijona Catering, Palmia, on näitä nähty, ja vaihtelevasti on pärjätty näitä vastaan taistellessa, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta
SAK:n Jarkko Eloranta sanoo, että tukilakoilla muut liitot ajavat samalla omaakin etua. Jarno Kuusinen / AOP

Leijona Catering Oy päätti 2016 alusta siirtyä noudattamaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Sen pelättiin merkitsevän palkanalennusta ravintolahenkilökunnalle.

Helsinki päätti 2014 yhtiöittää osan liikelaitos Palmiasta. Työntekijöitä huolestutti, että yhtiöittämisen myötä työntekijöiden työehtosopimus vaihtuisi ja siten palkat ja muut edut heikkenisivät. Lopulta Palmia jatkoi kunnallisen työehtosopimuksen piirissä ja palkat pysyivät entisellään.

Eloranta hoitaisi Saloheimon tapaan työehtoshoppailua muuten kuin lakimuutoksilla. Siinä kun väistämättä puututtaisiin samalla myös työntekijöiden järjestäytymisoikeuteen, mikä on ammattiliittojen toiminnan peruspilareita.

– Ymmärrämme, että järjestäytymisvapaus kuuluu työnantajallekin. Mutta kyllä silläkin täytyy olla merkitystä, mihin ihmiset ovat järjestäytyneet, Eloranta sanoo.

Itsellekin hyötyä

Nykyisen lain mukaan työntekijöiden valitsemalla liitolla ei ole merkitystä. Niinpä Elorantakin sanoo, että työtaistelut ja neuvottelut ovat käytännössä ainut keino vaikuttaa "työehtoshoppailuun".

Postin paketinkuljettajien sopimuksen vaihtoa vastaan taistellaan jo tukilakoilla monen ammattiliiton voimin. Sen taustalla on kuljetusliittojen Kaveria ei jätetä -solidaarisuussopimus.

– Samalla siinä ollaan ajamassa omaakin etua. Jokainen ymmärtää, että sama "sopimusshoppailu" voi osua omallekin kohdalle, Eloranta sanoo.

Lisää aiheesta:

Postilakon sovittelu jatkuu – PAUn Nieminen pitää Postin johdon väitteitä väärinä, ministeri Paatero ei kommentoi tilannetta

Postilakko jatkuu – PAU ei hyväksynyt sovintoehdotusta, video osapuolten kommenteista

Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – toimitusjohtajan mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

STT: Valtion omistajaohjausosasto antoi aiemmin syksyllä tukensa Postin pakettilajittelijoiden siirrolle

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat