Historioitsija Mannerheim-kuvakohusta: "Sadan vuoden kuluttua kuvat Halosesta ja Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle"

Mannerheimin kuvasta nousi kohu, kun yliopiston professori pyysi opiskelijajärjestöä poistamaan kuvan kiltahuoneestaan.

Historialliset ihmiset
Teemu Keskisarja, historioitsija
Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä nykyajan oikeustajun soveltaminen menneisyyden merkkihenkilöihin on kyseenalaista. Arkistokuva.Jouni Immonen / Yle

Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.

Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut Oulun ylioppilaslehdelle (siirryt toiseen palveluun), että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.

Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.

– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.

Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.

Mannerheim herättää edelleen tunteita

Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.

– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.

Mannerheim 1919.
Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1919. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi aikaisemmin tällä viikolla.Helsingin kaupunginmuseo, Atelier Rembrandt

Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa. Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.

– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.

Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.

– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.

Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Juttua korjattu 21.11 klo 19.29: Muutettu Mannerheimin kuvan kuvateksti muotoon ”Valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim kuvattuna vuonna 1919. Kyseinen kuva ei ole sama, josta Oulun yliopistossa nousi kohu aikaisemmin tällä viikolla.”. Aiemmin kuvassa luki virheellisesti, että Mannerheim olisi ollut kuvan ottamisen aikaan marsalkka.