Rastavankuuzet jo tuldih – jogo sinungi kodi on čomendettu Rastavan pruazniekakse?

Aleksandra Pihlajaniemi tahtos ozuttua ukolleh, gu ei häi ole moine ainavo urai, kudai čomendau rastavankuuzen äijiä aijemba. Rastavua voit ihaloija ylen hätken.

Yle Uudizet karjalakse
koristeltuja joulukuusia
Monet jo ollah čomendettu omassah rastavankuuzet äijiä aijemba Rastavua. Yleisökuvat / Yle

Aleksandra Pihlajaniemi on ruvennuh varustamahes Rastavah ylen aijoi. Rastavanvallot sytytäh hänen kois jo ligakuun algupuoliškol, konzu ehtäl pimenöy aijoi. Tänä vuon rastavankuuzen aigu tuli kylmykuul. Sih näh hänel on vähäine ebävarmuttu: kuibo muut luajitanneh?

Kolmanpiän Pihlajaniemi julgai yhtes Facebookan naizien suvaittavas paginjoukos kuvan omassah rastavankuuzes. Häi kehoitti muidugi julguamah kommentoih kuvii.

– Sanokkua, gu en minä ole ainavo, ken on jo čomendannuh kuuzen. Sit voin ozuttua ukolleni, gu en ole ainavo moine urai, kirjutti häi kuvapäivitykseh.

koristeltu joulukuusi
Aleksandra Pihlajaniemen kuuzes vie ei ole valgoloi. Yhtelläh Rastavah heijän kois jo varustetahes täytty vägie. Aleksandra Pihlajaniemi

Kodvazes enäm sadua kuuzenčomendajua työndi kommentoih kuvua omassah rastavankuuzes.

21-vuodine Netta Metsäranta on ainos čomendannuh kuuzen kylmykuul algajen sit, konzu häi muutti elämäh ičekseh. Yksin eländy ongi hyvä sit puoles, gu ihaloija Rastavua voit ruveta, konzu vai iče tahtonet.

–Vallot, tuohukset, gnoumazet, rastavanvenkazet da tiettäväine kuuzi tullah kerras Halloweenan jälles. Vihandu kuuzi tuou lämmiä da hyviä mieldy pimieh aigah. Vallot da čomendukset ližätäh kirkevytty. Niilöigi valličen joga vuottu vähästy eriluaduzembii.

Metsäranta sanougi, gu ylen suvaiččou Rastavua. Häi vuottau jo pruazniekan piendiä omienke. Nenga sit se vuotandugi ei ozuttai moizekse pitkäkse, konzu aijoi čomendat oman koin Rastavakse sego kävyt rastavanostoksile dovarišoinke.

– Rastavu keriäy rahvastu yhteh, sendäh gu juuri sit on äijy yhtehisty dieluo. Sendäh se on minulleni ylen tärgei.

koristeltu joulukuusi
Rastavu tulou Netta Metsärannan kodih kerras Halloweenan jälles.Netta Metsäranta

Julia Seulanto kazvoi perehes, kudamas Rastavua ei pruaznuittu. Häi on endine Jehovan tovestai. Seulanto tahtos, gu hänen omassah lapset tiettäs, mittuine lämmin pruazniekku Rastavu on.

– Iče tiijustin vaste aiguhizennu, mittuine lämmin pruazniekku Rastavu on, konzu vastavuin oman ukonke. Nygöi tahton enämbän da hätkembän pruaznuija Rastavua, sendäh gu lapsennu en sidä voinnuh luadie.

koristeltu joulukuusi
Julia Seulanto vaste aiguhizennu tiijusti, mittuine lämmin pruazniekku Rastavu on.Julia Seulanto

Anne Leinonen tavan mugah zavodiu čomendua kuustu vaste lähembä talvikuudu, ga tänä vuon häi luadii sen aijemba tyttären tahtos. 2-vuodine tytär oli täs dielos piättäväine.

– Nenga nedäli tagaperin häi käski čomendua kuuzen kerras nygöi. Konzu iče suvaičet Rastavua muga äijäl, ei se ole nimittuine probliemu. Onhäi se moine čoma pimies, konzu kačot televiizorua rastavankuuzen valgoloin läimäjes.

koristeltu joulukuusi
Anne Leinozen kois televiizorua kačotah kuuzen valgoloin läimäjes.Anne Leinonen

Emilia Soinin kodih Rastavu tuli poikkevuksellizeh aijoi. Uuttu kodii oli mieleh čomendua.

– Tavan mugah en čomenda kodii aijoi, ga nygöi on moine hyvä lämmin rastavanfiilis. Muutimmo ukonke enzimäzeh yhtehizeh vuogrufatierah da sengi täh čomendimmo kuuzen aijemba. Mollembat suvaičemmo Rastavua.

koristeltu joulukuusi
Emilia Soini

Facebookan yksittäzes paginas jullatut sada rastavankuuzen kuvua pandih duumaimah, äijäsgo kois Rastavu jo tunduu. Vähimyölleh rastavančomendustu on myödy tänä vuon enämbi, migu mulloi.

– Rastavantorgu on alganuh. Rastavankuustu on myödy jälgimäzen viijen nedälin aigua kahtu kerdua enämbi, migu mulloi samazel aigua, sanou SOK:n koin da mugažuon valličendujohtai Ville Vahla.

Luonnollizii kuuzii laukas vie ei ole. Aigazet čomendajat suvaijahgi plastiekkukuuzii, sendäh gu nieglazil pidäy pyzyö puus nenga kaksi kuudu libo hätkembigi, jatketanneh Rastavua vie toizehgi puoleh.

Vahlan mugah tänä vuon kuuzet čomendetah glitteral da läimävyksil sego valpahanruskiel, harmual da mustal vivahtuksel – vähimyölleh myöndyluguloin mugah.

Kuuzen ližäkse kodiloih on ostettu äijy muudugi Rastavah yhtyjiä.

– Kaikkien rastavančomenduksien da -valgoloin myöndy on kazvanuh. Ylen hyvin ollah myödyhes gnoumat. Eriluadustu gnoumua on ostettu ligakuun allun jälles kai 200 prosentua enämbi, migu mennyt vuon samazel aigua.

Vahla tarkasti myöndylugemat nedälilöil 40–45. Suuri nouzu myöndylugulois nägyy nedälis 44 algajen.

Työnnä kuva rastavančomenduksis

Aigaine Rastavu on nähty sežo toizisgi laukois. Ezimerkikse Citymarketois kyzyndy nägyy nygöi sezonanvalgolois da -čomenduksis, astielois, rastavanpastoksih yhtyjis tuottehis, tuohuksis da salfietkois. Rastavu niilöis laukois avatah virrallizesti vaste nedälinlopul, ga innokkahembat ollah jo löytty pualičoin välis mielužua tavarua jo kerras sygyzyn allettuu.

K-Rauta-laukois on myödy jo äijy korgiedu, läs 180-santimetristu tegokuustu. Eriluaduzien elättilöin jyttyzet ulgovallot ollah oldu tänä vuon ylen suvaittavat. Tuotehjoukkopiälikön Outi Lehden mugah hyvin myödihes reboit, porot dai linnutgi.

Joulukuuset tulivat jo – joko sinun kotisi on joulukunnossa?