Lauha ja märkä sää hidastaa talvihakkuita – puukaupassa jäädään viime vuoden huippulukemista

Suomalaisten metsäyhtiöiden varastot pullistelevat, joten uutta puuta ei ole edes pakko hakata metsästä.

puunkorjuu
Ajokone vie puuta metsästä
Puunkorjuuta talvisessa metsässä. Arkistokuva.Tommi Parkkinen /Yle

Märkä ja lauha sää hidastaa talvihakkuisiin siirtymistä. Viikon pakkasjakson aikana metsäkoneet olivat jo valmiina siirtymään talvihakkuukohteisiin, mutta sitten sää lauhtui.

– Routa on teiltä osittain sulanut, ja erittäin varovainen pitää olla pintakelirikon vuoksi. Kun tien pinta on pehmeä, se voi saada raskaasta kalustosta pahoja vaurioita, kertoo metsäpalvelupäällikkö Arto Soikkeli Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä.

Suomalaisten metsäyhtiöiden varastot pullistelevat, joten uutta puuta ei ole edes pakko hakata metsästä. Etenkin sahapuuta on nyt niin paljon tarjolla Keski-Euroopasta, että suomalaisen puun kysyntä heikkenee.

– Kuitupuun kysyntä on hieman parempi. Tukkipuuta taas tulee suuret määrät Keski-Euroopasta, missä on ollut isot kirjanpainajatuhot, myyntijohtaja Juha Huttunen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.

Puukaupassa ei tehdä ennätyksiä

Viime vuosi oli ennätyksellinen vuosi niin hakkuissa kuin puukaupassakin. Luonnonvarakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Savossa metsänomistajat saivat kantorahatuloja 264 miljoonaa euroa ja Pohjois-Karjalassa 211 miljoonaa euroa, missä oli kasvua vajaalla neljänneksellä edellisestä vuodesta.

Tänä vuonna jäädään viime vuoden lukemista. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella puukauppa kutistuu viime vuoden 2,1 miljoonasta kuutioista 1,7 miljoonaan kuutioon.

– Puumarkkinoilla on nyt selvästi vaisumpaa. Kun viime vuonna Pohjois-Karjalassa ostettiin puuta noin 3,8 miljoonaa kuutiota, niin tänä vuonna jäädään arviolta 2,5 miljoonaan kuutioon, Arto Soikkeli sanoo.

Leutoihin talviin sopeudutaan

Jos sää jatkuu pitkään leutona ja sateisena, talvihakkuiden sovituista aikatauluista voidaan viivästyä.

Soikkelin mukaan tämä vuosi ei ole säätilaltaan erityisen poikkeuksellinen. Tilanteeseen on sopeuduttu muun muassa siten, että korjuuaikoja on joissakin tapauksissa pidennetty normaalista kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Se ei kuitenkaan ole metsänomistajan kannalta ihanteellista.

– Jos joutuu kaupanteon jälkeen kolme vuotta odottelemaan, että korjuu viimein toteutuu ja rahat tulee tilille, niin onhan se pitkä aika odotella, Soikkeli sanoo.