Kanta-Hämeen keskussairaalassa on todettu tuhkarokkotapaus – altistuneita jopa 80

Tartunnan saanut on tällä hetkellä osastohoidossa ja ilmaeristettynä.

tuhkarokko
Ruiskun piikki imee nestettä vihreäkorkkisesta pullosta. Taustalla sinivalkoinen tausta.
Potilas matkusti ennen sairastumistaan ulkomailla.AOP

Keski-ikäisellä suomalaissyntyisellä naisella on todettu tuhkarokko Hämeenlinnassa keskiviikkoiltana.

Altistuneita on noin 80, Kanta-Hämeen keskussairaalasta arvioidaan. Heihin pyritään olemaan yhteydessä rokotussuojaustarpeen selvittämiseksi.

Tartunnan saanut on ennen sairastumistaan matkustanut ulkomailla. Häntä ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

– Tämä on tyypillinen tuhkarokkotapaus. Hänellä ei ole lapsuudessa sairastettua tautia eli luonnollista immuniteettia tai myöhempiä rokotteita, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola.

Mikkolan mukaan Kanta-Hämeessä on todettu tuhkarokkoa viimeksi noin 10 vuotta sitten.

Sairastunut kävi Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä maanantaina 18. marraskuuta. Hän hakeutui uudelleen sairaalaan keskiviikkona. Tuhkarokko on voinut tarttua muihin ihmisiin molempina päivinä.

Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa ja ilmaeristettynä. Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan hänen tilansa on vakaa, ja eristystä jatketaan sunnuntaihin asti.

Tuhkarokko tarttuu herkästi

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Pelkkä oleskelu samassa huonetilassa sairastuneen kanssa voi riittää tartuntaan. Yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan.

Tartunnasta oireiden alkuun voi kulua 7–21 vuorokautta, tavallisesti 9–11 vuorokautta.

Sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Tyypillinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tauti voi tarttua neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin Suomessa 1975. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1965 syntyneitä on lapsena sairastetun taudin antama pysyvä immuniteetti.

– Noin 50-vuotiaat ovat altis ikäryhmä. Heidän pitäisikin tarkistaa oma tilanteensa, jos eivät ole saaneet rokotusta. Jos rokotuksista ei löydy dokumentteja, lisäannoksista ei ole haittaa, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo.

Tuhkarokolle altistunut voi säästyä sairastumiselta, jos hän ottaa rokotteen kolmen päivän sisällä altistumisesta.

Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sekä henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai sairaus. Tuhkarokon jälkitauteja esiintyy erityisesti alle viisivuotiailla lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Aivotulehdus on vakava jälkitauti, johon tarvitaan sairaalahoitoa.

Tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen sairaus. Kansallisen rokotusohjelman MPR-rokotuksilla kotoperäinen tuhkarokko on hävitetty Suomesta.

Vuosittain todetaan noin 0–6 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta. THL:n tilastoissa vuoden 1995 jälkeen Suomessa on todettu 97 tuhkarokkotapausta.

– Jo Keski-Euroopassa tuhkarokko on selvästi yleisempi. Niissä maissa voidaan puhua jopa epidemioista, infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Viime vuosina tuhkarokkotapauksia on todettu tavallista enemmän Suomessa. Tänä vuonna THL:n tartuntatautirekisteristä löytyy kahdeksan tapausta poislukien tuore Hämeenlinnan tartunta. Viime vuonna todettiin 16 tartuntaa. Vuonna 2017 todettiin 11 tapausta.

Lue myös: Mitä tuhkarokosta pitää tietää? 10 vastausta herkästi tarttuvasta infektiosta