Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

Kysymys on kiehtonut astronomeja kautta aikain. Vaihtoehtoja on, mutta varma vastaus puuttuu.

tiede
joulukalenteri kuvitus
Hilppa Hyrkäs / Yle

Raamatun mukaan suuri ja kirkas tähti johdatti kolme oppinutta miestä itäisiltä mailta vastasyntyneen Jeesuksen luokse. Onko tähti vertauskuva, vai oliko taivaalla pari vuosituhatta sitten jokin astronominen ilmiö, joka päätyi Matteuksen evankeliumiin Betlehemin tähtenä?

Sitä kysymystä astronomit ovat pyöritelleet paljon. Viime vuosina sitä on puitu muun muassa yhdysvaltalaisessa Lowellin observatoriossa (siirryt toiseen palveluun)ja skotlantilaisessa St Andrew'n yliopistossa. (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston astronomian professori David Weintraub esittää omia arveluitaan The Conversation -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta vastauksia on vaikea löytää, ellei tiedä, mistä edes suurin piirtein etsiä. Vaikka historioitsijat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että Jeesus oli todellinen henkilö, hänen syntymävuottaan saati kuukautta ei tiedetä.

Väestönlaskennan ja veroluetteloiden kaltaisista aikalaistiedoista haarukoimalla on päädytty vuosiin 1–8 ennen ajanlaskumme alkua.

Kiisikö maapallon ohi niinä vuosina kirkas komeetta? Se olisi hyvä ehdokas viestintuojaksi, sillä komeettoja on pidetty monissa kulttuureissa muutosten sanansaattajina. Aikalaiskirjauksista tietoa komeetasta ei kuitenkaan löydy.

Supernova tai Jupiter?

Oliko Betlehemin tähti sitten supernova?

Jo astronomian suurmies Johannes Kepler ehdotti 400 vuotta sitten, että itämaan tietäjiä ohjasi kirkkaasti räjähtänyt tähti. Mutta ongelma on jälleen sama: aikalaiskirjaukset puuttuvat.

Yhtenä mahdollisuutena on tutkittu Jupiterin kulkua Kuun takaa ja Jupiterin ilmestymistä samana yönä taivaalle vasta aamulla Auringon takaa.

Poikkeuksellisten ilmiöiden samanaikaisuus herätti varmasti astrologeissa intoa, koska Jupiteria pidettiin kuninkaallisena planeettana.

Astronomia ja astrologia olivat tuohon aikaan yhtä.

Vai sittenkin konjunktio?

Suosituin selitys Betlehemin tähdelle on planeettojen konjunktio. Siinä vähintään kaksi planeettaa on Maasta katsottuna samalla janalla. Vuosiin 1–8 eaa. mahtui useita kahden planeetan konjunktioita ja yksi kolmenkin.

Brittiläisen Sheffieldin yliopiston astronomi David Hughes rohkeni käyttää 1970-luvulla Nature-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa "todennäköisesti"-sanaa, joka yleensä vaatii tiedeyhteisössä jo aikamoista yksimielisyyttä näytön pitävyydestä.

Hänen mukaansa selitys Betlehemin tähdelle oli Jupiterin ja Saturnuksen lähestyminen toisiaan kolme kertaa lyhyenä aikana. Päätelmänsä perusteella hän laski Jeesuksen syntyneen elokuussa vuonna 7 eaa.

Hughesin tutkimuksesta on yli neljä vuosikymmentä. Hänen vastauksensa ei ole saanut varmistusta sen kummemmin kuin muutkaan Betlehemin tähdestä esitetyt hypoteesit.

Ehkä tämä on kysymys, johon vastausta ei kuulu saadakaan, tuumii St Andrew'n yliopiston observatoriota johtava astronomi Aleks Scholz omissa pohdinnoissaan.

Korjattu klo 7.20: Kuun takaa, ei poikki.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta