Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei Suomessa puutu kukaan – "Joidenkin testien mainoksissa on tiettyä liioittelun makua"

Valviran mukaan hyvinvointigeenitestien valvonta kuuluu Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jonka mukaan parempi asiantuntemus valvontaan löytyisi Valvirasta.

geenitutkimus
nainen suu auki ja testipuikko
Jo kymmenet tuhannet suomalaiset ovat tehneet geenitestin.Nella Nuora / Yle

Oletko vahva ja voimakas vai nopea ja ketterä? Minkälainen harjoittelu on tehokkainta juuri sinulle? Muun muassa tällaisilla lauseilla geenitestejä markkinoidaan netissä.

Yle selvitti parisen viikkoa sitten hyvinvointigeenitestien luotettavuutta lähettämällä eri yrityksille sylkinäytteitä analysoitavaksi. Asiantuntijat löysivät saaduista tuloksista virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja.

Tulosten mukaan esimerkiksi yhden geenimerkin avulla oli saatu selville, että näytteen lähettäjä oli tavanomaista taipuvaisempi uteliaisuuteen ja riskinottoon urheilussa. Asiantuntija ei löytänyt kyseisestä geenimerkistä yhtään tieteellistä julkaisua.

Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei kukaan tällä hetkellä Suomessa puutu, vaikka Valviran ylitarkastan Nelli Karhun mukaan ehkä pitäisi.

– Mielestäni joidenkin geenitestien mainoksissa on tiettyä liioittelun makua. Yritysten pitäisi olla aika tarkkana, että he eivät väitä, että testeistä saadaan enemmän tietoa, kuin niistä voidaan saada. Jonkinlaisen ohjauksen paikka ja tarve vahtia markkinointia on, jotta kuluttaja selvästi ymmärtäisi, mitä hän saa ja että se tieteellinen pohja ei välttämättä ole ihan niin vahva.

Kenen tehtäviin valvonta kuuluu?

Syy geenitestien markkinoinnin valvomattomuuteen käy ilmi parin puhelun jälkeen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan niiden geenitestien, joilla saadaan tietoa ihmisen terveydestä tai sairaudesta, valvonta kuuluu heille. Niitä säätelee laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (siirryt toiseen palveluun).

Lain mukaan markkinointi ei saa olla epäasiallista eikä se saa antaa liioiteltua tai virheellistä kuvaa laitteesta, tässä tapauksessa geenitestistä, sen vaikuttavuudesta tai käytöstä.

Persoonallisuutta ja sukuhistoriaa selvittävien tai esimerkiksi urheiluun ja ravitsemukseen liittyvien geenitestien valvonta kuuluu Valviran mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja niitä säätelee kuluttajansuojalaki.

Kuluttajansuojalaissa (siirryt toiseen palveluun) kielletään antamasta totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja markkinoinnissa, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

"Kun ei meille ole tullut kuluttajilta mitään ilmoituksiakaan, niin ei ole ollut aihetta valvontatoimiinkaan."

Jukka Kaakkola, KKV

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola myöntää, että heillä on kuluttajansuojalain nojalla rinnakkainen toimivalta geenitestien markkinoinnissa käytettävien väitteiden valvonnassa, mutta pitää sitä silti enemmän Valviran asiana.

– Käytännössä ensisijainen valvontaviranomainen on Valvira, koska heillä on lääketieteellinen asiantuntemus.

Jonkinlaisena väliinputoajana ovat geenitestit, jotka antavat arvioita erilaisista tulevaisuuden sairastumisriskeistä. Nekin kuuluisivat Valviran mukaan tällä hetkellä enemmän kuluttajansuojalain piirin, sillä terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen määritelmä on nykyiseen todellisuuteen verrattuna liian suppea. Tilanne on kuitenkin korjaantumassa, kun uusi EU-asetus astuu voimaan vuonna 2022, jolloin nekin testit siirtyvät virallisesti Valviran valvonnan alle.

Soppaa hämmentää vielä se, että geenitestejä valvova Valviran Terveysteknologian ryhmä on siirtymässä vuodenvaihteessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan, eli jatkossa terveyteen liittyvien geenitestien valvonta kuuluu Fimealle.

Valvontaa ei tehdä ilman kuluttajien ilmoituksia

Jukka Kaakkolan mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole omin päin valvonut geenitestien markkinointia.

– Meidän valvonta on jäänyt vähän avoimeksi eikä mitään rajanvetoa Valviran valvonnan kanssa ole jouduttu käytännössä tekemään. Ei olla oltu edes yhteydessä Valviraan päin, kun ei meille ole tullut kuluttajilta mitään ilmoituksiakaan, niin ei ole ollut aihetta valvontatoimiinkaan.

Vaikka kuluttajat eivät ole harhaanjohtavasta markkinoinnista valittaneet, Kaakkola kuitenkin myöntää, että geenitestien markkinoinnissa voi olla jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua.

– Jos geenitestin perusteella lähdetään tekemään tulkintoja, jotka saattavat olla vähän viihteellisluontoisia, joilla ei välttämättä ole tutkittua pohjaa, sellaisissa ehkä sitten olisi sen valvonnan paikka kuitenkin.

Valvontaa ei kuitenkaan aiota tehostaa ennen kuin kuluttajilta tulee palautetta.

– Jos ongelmia alkaa tulla myös meidän pöydille, pitää viimeistään siinä vaiheessa miettiä, miten asiaan suhtaudutaan, Kaakkola toteaa.

Valvira puuttunut muutamaan tapaukseen

Nelli Karhu kertoo, että Valvira on puuttunut muutamaan oman valvontansa piiriin kuuluvaan geenitestiin. Hän kuitenkin arvioi, että enemmän ongelmia on nimenomaan muissa kuin terveydenhuollon piiriin kuuluvissa geenitesteissä.

– Ne yritykset, jotka toimivat selvästi terveydenhuollon alalla, yleensä tuntevat lainsäädännön ja toimivat ihan vastuullisesti, Karhu sanoo.

Yksi ongelma geenitestien markkinointiin puuttumisessa on Karhun mukaan niukat resurssit.

– Tämä on aika nopeasti muuttuva ala. Markkinoinnista iso osa on paitsi internetissä, myös erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Joudumme priorisoimaan ja miettimään, mitkä ovat ne, joissa on korkeimmat riskit kuluttajille.

Vaikka geenitesteistä ja niiden mahdollisesti virheellisistä tuloksista ei koidu suoranaista terveysriskiä kuluttajille, pitää Karhu niiden mahdollisesti aiheuttamaa henkistä haittaa kuitenkin tärkeänä. Jos testistä saa tuloksen, joka huolestuttaa, Karhu suosittelee kääntymään terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ja varmistamaan tuloksen paikkansapitävyyden.

Vaikka Valvirakaan ei ole saanut yhteydenottoja geenitesteihin liittyen, Karhu toivoo kuluttajilta kriittistä suhtautumista.

– Tämä on meidän arkea tulevaisuudessa yhä enemmän. Toivon, että geenitieto sisältyy joskus tulevaisuudessa kansalaistaitoihinkin. Opitaan ymmärtämään mitä geenitieto on, ei pelätä sitä, mutta osataan olla myös kriittisiä, mitä tällaisella tiedolla voidaan oikeasti tehdä. Ei se kaikkea määritä.

Lisää aiheesta:

Lähetimme koiran ja ihmisen dna:ta suomalaisille geenitestiyrityksille – asiantuntijat löysivät saamistamme raporteista virheellisiä ja vastuuttomia tuloksia

Lue myös:

Geenitestit julkiseen terveydenhuoltoon? Tuhannet suomalaiset saavat pian tietää riskinsä sairastua kolmeen kansantautiin