Kolme kokemusta siitä, miten Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsit vaikeuttivat elämää: Pilkkalauluja päin naamaa, selittelyä, varovaisuutta baarissa

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart sanovat, että sketsit ovat tuottaneet vahinkoa vähemmistöille.

sketsit
vähemmistöt
Jan Saijets (vas.), Anni Koivisto ja Keijo Svart kertovat, millaista harmia saamelais- ja romanisketseistä on ollut. Jani Aarnio ja Marja Väänänen / Yle

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi torstaina julkisesti anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään.

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertovat nyt, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat.

Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemissä tv-sarjoissa saamelaisia kuvattiin syrjivästi. Sarjoissa pilkattiin myös esimerkiksi romaneja. Petelius lähetti torstaina Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät huumoria juopuneista saamelaisista useissa eri ohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa. Petelius pyysi näitä sketsejä anteeksi virallisella tiedotteella.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoitti tiedotteessa.

"Nunnuka-huutelua"

Tuleva Saamelaiskäräjien jäsen, utsjokelainen Anni Koivisto näkee, että Peteliuksen ja Kallialan sketsit ovat värittäneet stereotypioita saamelaisista.

Koivisto kertoo itse olevansa siinä mielessä onnekas, että on kasvanut Utsjoella. Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa hän ei ole joutunut kärsimään stereotypioista.

– Valtaväestön keskuudessa on sellaisia ennakkoluuloja, että saamelaiset ovat likaisia ja alkoholisteja, ja saamme kuulla nunnuka-huutelua.

Anni Koivisto
Anni Koivisto kertoo, miten sketsit ovat vaikuttaneet saamelaisiin. Marja Väänänen / Yle

Stereotypia juopoista saamelaisista on saanut Koiviston varpailleen.

– Saamelaisalueen ulkopuolella en esimerkiksi halua mennä baariin ja kulkea siellä olutpullo kädessä. Olen todella varovainen, jos olen pukeutunut gáktiin (saamenpukuun), Koivisto sanoo.

Koivisto ei ole ainoa. Hänen mukaansa ihmiset ovat varovaisia, etteivät vahingossakaan vahvista stereotypioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Peteliuksen anteeksipyynnön Anni Koivisto näkee yhtenä merkkinä siitä, että maailma muuttuu ja asiat etenevät. Hän toivoo anteeksipyynnön toimivan hyvänä esimerkkinä muille.

– Toivon, että se antaa muille rohkeutta miettiä sitä, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa vähemmistöjen asemaan ja parantaa sitä.

Nuoretkin tietävät sketsit

Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin juuret ovat Inarissa, mutta perhe ja koti ovat Tampereella.

Saijetsin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö vaikutti aidolta ja se oli hieno ele.

– Olivathan ne sketsit aika roisia, vaikka niille alussa nauroin. Ne täyttävät kulttuurin omimisen tunnusmerkit ja olivat melko loukkaavia.

Jan Saijets
Jan Saijets sanoo, että Suomen kouluissa opetetaan liian vähän saamelaisista. Jani Aarnio / Yle

Saijetsin mukaan anteeksipyyntö oli aito, koska Petelius haluaa edistää saamelaisten oikeuksia. Esimerkiksi metsäkysymykset ovat Saijetsin mukaan iso ongelma.

Jan Saijetsia on kutsuttu nunnuka-uulaksi. Monet saamelaiset saivat kokea sketsit nahoissaan myöhemmin.

– Ruvettiin laulamaan nunnukaa pilkkamielessä päin naamaa.

Vaikka sketseistä on aikaa, siitä ei ole monta vuotta, kun Saijets kuuli niistä viimeksi. Nuoretkin tietävät ne sketsit, hän sanoo.

"Vähemmistölle näytetään kaapin paikka"

Saijetsin mukaan alkuperäiskansan oikeuksia ja kulttuurista omimista ei ole Suomessa ajateltu kunnolla aiemmin. Sitäkään ei ole ymmärretty, kuinka herkässä asemassa vähemmistöt ovat.

– Intiaanivitsejä on heitelty ja intiaanipukuja käytetty miten vain. Siinäkin asiassa on herätty.

Kulttuurista omimista näkyy Saijetsin mukaan yhä siinä, miten saamelaisia symboleja kuten saamenpukua käytetään valtaväestön tarpeisiin. Esimerkiksi missit ovat joskus käyttäneet pilailukaupan pukua.

– Monissa tarkoituksissa ihmiset eivät ole ymmärtäneet loukkaavansa. Vähemmistölle näytetään kaapin paikka, kun meidän symbolejamme käytetään miten huvittaa. Vähemmistöllä pitäisi olla oikeus käyttää omaa kulttuuriaan.

Jos saamelaiset huomauttavat asiasta, vastaryöppy on Saijetsin mukaan valtava. Valtaväestö alkaa ihmetellä, taasko saamelaiset loukkaantuvat.

– Saamelaiset joutuvat aina pohtimaan, mistä asiasta sanovat, koska takaisin tulee valtava vastaloukkaantumisten ryöppy.

Saamelaisista kerrotaan liian vähän kouluissa

Sketsit luovat mielikuvia muun muassa siitä syystä, että Suomessa ei vieläkään tiedetä tarpeeksi sen omasta alkuperäiskansasta. Ihmiset, jotka eivät tiedä saamelaisista, saavat mielikuvia heistä vitsien kautta.

– Koulussa ei juuri kerrota saamelaisista, jopa intiaaneista kerrotaan enemmän oppikirjoissa. Se on ongelma. Suomalaiset eivät tiedä paljoa saamelaisista. Monet kyllä luulevat tietävänsä, Jan Saijets sanoo.

Tietämättömyys on luonut Saijetsin mukaan omituista historiatietoa.

– Väitetään, että saamelaiset ovat muualta tulleita maahanmuuttaneita.

Saijets on valmis antamaan Peteliukselle anteeksi.

– Symbolinen merkitys on iso, kun sketsin tekijä pyytää anteeksi. Yleensä esimerkin voima on suuri.

"Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin"

Erityisohjaaja Keijo Svart on tukenut romanien koulunkäyntiä Tampereella. Hänen mielestään Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi myös romaneilta.

– Eiväthän sketsit missään nimessä kuulostaneet mukavilta. Pirkka-Pekka Petelius ei ymmärtänyt, miten paljon hallaa teki meidän heimollemme ja porukallemme, Svart sanoo.

Romanit opiskelu
Keijo Svartin mielestä Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi myös romaneilta. Jani Aarnio / Yle

Sketsit aiheuttivat laajaa vahinkoa myös romanien keskuudessa, koska ihmiset alkoivat toistella niitä.

– Kaikki rupesivat matkimaan puhetta, sitä ei ole mukava kuulla. Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin.

Svart muistuttaa, että romanit ovat suomalaisia ja puhuvat suomen kieltä, eivätkä väännä kieltä sketsien tapaan.

Pirkka-Pekka Petelius on myöhemmin sanonut, että sketseissä nauretaan valtaväestön käsityksille, ei vähemmistöille. Keijo Svartin mielestä tätä ei koskaan tuotu ilmi ohjelmien yhteydessä. Sketsit eivät muuttaneet asennetta romaneita kohtaan positiivisemmaksi.

– Kyllä sketsit kohdistuivat meidän kulttuuriimme.

Kaipaako Svart romanina anteeksipyyntöä?

– Kyllä se olisi fiksua aikuiselta mieheltä. Niin minä tekisin.

Pirkka-Pekka Petelius kertoi Ylelle torstaina olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Hän lähetti Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

– Olen valmis siihen, Petelius kertoo.

Jan Saijetsia on kutsuttu nunnuka-uulaksi. Monet saamelaiset Janin tavoin saivat kokea 80-luvun sketsit nahoissaan. Toimittajana Maria Salovaara.

Lue lisää:

Golbma muitalusa das, mo Petelius sketsat leat váikkuhan: bilkidanlávlagat, várrugasvuohta gávttiin ja figgamušat njulget boasttodieđuid

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Somekohut vähemmistöjen ympärillä noudattavat usein samaa kaavaa – Aggressiivinen keskustelukulttuuri lietsoo vihapuheen leviämistä

Kyse on oikeudesta maahan, kieleen ja kulttuuriin