Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä

Tieteeseen perustuvassa joululaulussa kaikki elementit ovat juuri ne suosituimmat, eikä kulkusiakaan unohdettu.

tiede
joulukalenteri kuvitus
Hilppa Hyrkäs / Yle

Kaksi vuotta sitten Bostonin konservatorion (siirryt toiseen palveluun) musiikkitieteen professori Joe Bennett teki tarkan tieteellisen analyysin 78 joululaulusta, joita britit olivat kuunnelleet Spotify-suoratoistopalvelusta eniten edellisen joulun alla.

Suoratoistopalvelu valittiin pohjaksi, ei esimerkiksi radiokanavien soittolistoja, jotta laulut olivat varmasti ne, joita oli kuunneltu tarkoituksella. 78 puolestaan oli joululaulujen määrä siinä 200 kappaleen joukossa, joita oli kuunneltu useimmin.

Bennett ryhmineen paloitteli niin sanat kuin musiikin alkutekijöihin ja kokosi sitten yhteen suosituimmat elementit.

Tutkimuksessa omat lokeronsa saivat sävellaji ja sen mahdollinen vaihtuminen, tempo ja tahtilaji. Kulkusten kilkatus huomioitiin erikseen.

Lisäksi jaoteltiin se, oliko artisti mies vai nainen vai lauloiko kenties duo, kuoro tai ei kukaan.

Sanoissa pitää olla lunta

Sanoitukset lajiteltiin pääteemansa mukaan yhdeksään kategoriaan, joista yksi oli sanaton.

Muut olivat koti (perhe, takka, lahjat kuusen alla ynnä muu sellainen), rakkaus, menetetty rakkaus, tanssi ja muu hauskanpito, joulupukki ja porot, lumi ja talvisää, uskonto sekä rauha.

Kun elementeistä alettiin haarukoida suosikkeja, sävellaji oli lähes pelkästään duuri ja tahtilaji 4/4. Lähes puolessa lauluista kilisivät kulkuset.

Yleisimmin esiintyneet sanat olivat "lumi", "juhlat", "kuusi", "joulupukki", "rakkaus", "koti" ja "kylmä".

Laulaja oli 68 prosentissa kappaleista mies ja 24 prosentissa nainen. Loput olivat joko useiden laulajien esittämiä tai instrumentaalikappaleita. Selvä ykkösartisti oli Michael Bubblé. Hänen esittämiään kappaleita oli listalla kymmenen.

Analyysi antoi täydellisen jouluhitin kaavan (siirryt toiseen palveluun): Otetaan C- tai A-duuri, tahtilaji 4/4 (joko suora tai swing) ja tempoksi 115 iskua minuutissa. Lisätään sanoitus, jossa esiintyy joulupukki, lumi, koti ja perhe tai rakkaus joulun aikaan. Ryyditetään kulkusten kilinällä kertosäkeessä.

"Maailman iloisin joululaulu" ei purrut

Bennett värväsi lauluntekijät Harriet Greenin ja Steve Andersonin kirjoittamaan laulun, johon tulivat kaikki suosikkielementit. Laulajaksi pyydettiin lontoolainen gospelkuoro London Community Gospel Choir.

Yhteistyöstä syntyi Love's Not Just For Christmas, jota tekijät kutsuivat maailman iloisimmaksi joululauluksi ja jota Bennet kehui loistavaksi. Sen voi kuunnella ja katsellaYoutubesta (siirryt toiseen palveluun).

Laulusta ei tullut seuraavan joulun kaikkialla raikaavaa hittiä eikä sitä ole tänäkään vuonna soitettu.

Kaavan perusteella laulajan olisi kuulunut olla Michael Bubblé. Ehkä hän olisi kiidättänyt kappaleen suosikkilistoille.

Mitä britit sitten kuuntelivat jouluna 2016, jonka suoratoistokuuntelulle Bennett perusti tutkimuksensa? Nostalgia puri moneen, joko alkuperäisenä tai uudella esittäjällä modernisoituna. Baby It's Cold Outside ja Santa Baby olivat 78 kappaleen joukossa kolmena eri versiona.

Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.

Aiemmat luukut:

7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää

6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin

5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?

4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta

3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia

2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?

1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus