1. yle.fi
  2. Uutiset

Eurooppa-kirje: EU:n uusin jäsenmaa ponnisti Jugoslavian hajoamissodista unionin puheenjohtajaksi – Kroatia haluaa laajentumiselle jatkoa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Susanna Turunen, Bryssel
Susanna Turunen, Bryssel

Terveiset kaakkois-Euroopan sydämestä Zagrebista! Täällä joulu ei vielä tunge tajuntaan kaupan voimalla vilkkuvine valoineen, joulumarkkinoineen tai loputtomana joululaulujen hittiparaatina.

Antaa syksyn ensin väistyä. Katolisen kurin mukaisesti joulun aika alkaa ensimmäisestä adventista. Valtavan kuusen vihreät oksat odottavat koristeitaan keskiaikaisen yläkaupungin Gradecin hallintorakennusten aukiolla.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Viereisestä linnoituksen tornista ammutaan yhä tykinlaukaus ilmoittamaan keskipäivän hetki. Niin on tehty yli sadan vuoden ajan. Yläkaupungin 246 kaasuvaloa sytytetään yhä käsin auringon laskiessa ja sammutetaan kun päivä koittaa.

Zagreb on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Itävalta-Unkarin ajan arkkitehtuuri, kaupungin vehreys ja puhtaus, kahvilat, leveät kadut ja yksi Euroopan vanhimmista yliopistokeskuksista kertovat siitä, että Kroatia on mitä suurimmassa määrin eurooppalainen. Ihmiset tosin kokevat olevansa EU:n kolmanneksi onnettomimpia (siirryt toiseen palveluun).

Kroatia on Euroopan unionin nuorin jäsenvaltio. Se liittyi EU:hun vuonna 2013 ja haluaa nyt vimmatusti rajattomaan Schengeniin ja yhteisvaluutta euroon. Länsi-Balkan on Euroopan yhdentymisen viimeinen ponnistus ja vaikea sellainen.

Kun laskeuduimme Zagrebiin, meitä oli vastassa uutuuttaan tuoksuva, laajennettu Franjo Tudjmanin lentoasema. Suuren hallin info-pisteessä odotti matkaopuksia joka lähtöön, myös suomeksi. Matkaa kaupungin keskustaan on vain 14 kilometriä, mutta sillä matkalla ehtii aistia toisenlaisen Kroatian.

Sosialistinen realismi kohoaa asuinalueina kuin muurahaiskeot tasangolla. Keskustaan johtavaa Vukovar-katua reunustivat tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät. Viime maanantaina oli Vukovarin kaatumisen muistopäivä. Yli 3000 sotilasta ja siviiliä kuoli kroaattikaupungin saarron ja valtauksen yhteydessä 1991.

Kroatian itsenäistymistaistelu 1991–1995 osana Jugoslavian hajoamissotia on yhä vahvasti läsnä maan politiikassa ja identiteetissä. Hotelliaamiaisella eräs herra neuvoi ystävällisesti kuvaajaani vaihtamaan paitansa.

Paita oli puna-sini-valkoraidallinen college-pusero. Värit olivat oikein, mutta järjestys väärä. Kuvaajallani oli päällään Serbian lippu ja tietenkin se meni vaihtoon.

Emme viikon matkallamme törmänneet kuitenkaan kertaakaan minkäänlaisiin kansallismielisiin tunnelmiin paitsi, että Kroatian lippu liehuu kaikkialla. Päinvastoin, kuuntelimme pääministeri Andrej Plenkovićin puhetta siitä kuinka tärkeää on, että Euroopan Unioni laajenee lopulta kaikkialle Länsi-Balkanille.

Nationalismi ja äärioikeistolaisuus eivät ole yhtenäinen vahva voima Kroatiassa, toisin kuin Serbiassa tai Unkarissa. Kansallismielisyyttä on lukuisissa pienpuolueissa ja vahvimmillaan se on sotaveteraanien yhdistyksissä, joilla on myös poliittista valtaa. Heitä on noin puoli miljoonaa.

EU:n laajentuminen on yksi Kroatian keskusta-oikeistolaisen hallituksen päätavoitteista sen tammikuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella. Zagrebissa kuluneella viikolla kokoontunut Euroopan kansanpuolue EPP (siirryt toiseen palveluun) vaatii EU:ta pitämään lupauksensa ja aloittamaan jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Päätöksen tiellä on Ranska ja presidentti Emmanuel Macron.

Kroatian laajentumisinto ei kuitenkaan ole ehkä ihan niin vilpitöntä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa. Toiselle presidenttikaudelle joulukuun vaaleissa pyrkivä Kolinda Grabar-Kitarović on sanonut, että jäsenyysneuvotteluja käyvästä Serbiasta ei voi tulla EU:n jäsentä ennen kuin Kroatian itsenäistymissodan aikana kadonneiden ihmisten kohtalot on selvitetty.

Kroatialla itsellään on tavoite päästä Schengeniin. Se tarkoittaa tiukkaa rajavalvontaa alueella, jolla vuoristoinen maasto houkuttelee laittomia siirtolaisia pyrkimään Eurooppaan henkensä uhalla. Tällä viikolla Kroatian rajavartijat ampuivat luvatonta rajanylittäjää (siirryt toiseen palveluun) Slovenian vastaisella rajalla. Kroatia on käyttänyt kovia otteita myös Bosnia-Herzegovinan vastaisella rajalla.

Turvallisuus on kaksipiippuinen juttu täällä Euroopan kaakkoiskulmalla. Balkanin maiden sitominen yhä lähemmin Euroopan unioniin luo yhtäältä vakautta alueella, toisaalta se vahvistaa koko unionin turvallisuutta kun EU:n ulkorajoja vahvistetaan.

#SOMESSA: Konservatiivien vaalitempaus herätti paheksuntaa

Toimittaja Lewis Goodall twiittaa: This isn't funny or "banter". It's disingenuous and grim.
Twitter

Britannian pääministeriehdokkaat Boris Johnson ja Jeremy Corbyn ottivat tiistai-iltana yhteen vaalikampanjan ensimmäisessä TV-debatissa. Väittelyä luonnehdittiin laajalti tasapeliksi, jossa kumpikaan ehdokas ei saanut suoranaista yliotetta toisesta.

Vääjäämätön somekohu syntyi, kun konservatiivien puoluetoimisto muutti Twitterin tiedotuskanavansa nimeksi factcheckUK väittelyn ajaksi. Neutraaliin faktantarkistukseen viittaavan nimen takana olikin Johnsonin puolueen pr-koneisto.

Esimerkiksi Sky Newsin politiikan toimittajan Lewis Goodallin mielestä tempaus ei ollut hauska, vaan vilpillinen ja synkkä.

#FAKTA: Kansainvälinen kauppa maistuu Pohjolassa

Suomalaiset ovat EU:n toiseksi suurimpia kansainvälisen kaupan ystäviä. Tällä viikolla julkaistussa eurobarometri-kysel (siirryt toiseen palveluun)yssä (siirryt toiseen palveluun) 80 prosenttia suomalaisista vastasi hyötyvänsä ulkomaankaupasta. Suomalaisia innostuneempia olivat vain ruotsalaiset.

"Hyödytkö kansainvälisestä kaupasta?"; kyllä-vastausten osuus palkkeina.
Eurobarometri

Kyselyssä kansainvälisellä kaupalla tarkoitettiin kaupankäyntiä EU:n ja kolmansien maiden välillä. EU:n laajuisesti sen suosio oli noussut huomattavasti vuodesta 2010, mikä liittynee talouden nousukauteen. Eurooppalaiset eivät enää pidä taloustilannetta ja työttömyyttä yhtä isoina huolenaiheina kuin silloin.

Suomalaisista 22 prosenttia oli sitä mieltä, että globalisaatio johtaa ennen kaikkea oman maan yritysten vientimahdollisuuksien paranemiseen. Ruotsalaiset tietysti puolestaan iloitsivat ennen kaikkea siitä, että globalisaatio on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä.

Koko EU:ssa yleisin vastaus kysymykseen oli, että ilmiö hyödyttää vain suuryrityksiä. Silti 60 prosenttia eurooppalaisista kokee hyötyvänsä kansainvälisestä kaupasta.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Saksan vihreät, Espanjan naiset ja asekauppa

Robert Habeck
Saksan vihreiden toinen puheenjohtaja Robert Habeck puhui puoluekokouksessa Bielefeldissa 15. marraskuuta 2019.David Hcker / EPA

Vihreä puolue on Saksassa kovassa nosteessa. Syksyllä puolue käväisi jopa kannatusmittausten ykköspaikalla, mikä herätti kysymyksen siitä, voisiko suurimman EU-maan johdossa olla jonain päivänä vihreä liittokansleri.

Yksi mahdollinen ehdokas tehtävään on puolueen toinen puheenjohtaja Robert Habeck, jota Suvi Turtiainen kävi haastattelemassa vihreiden puoluekokouksessa (siirryt toiseen palveluun). 50-vuotias kirjailija ei halunnut sanoa, onko hän käytettävissä ehdolle kun Angela Merkelille haetaan kahden vuoden kuluttua seuraajaa liittokansleriksi.

Habeck iloitsee, että Saksan vihreät eivät tällä erää riitele keskenään, toisin kuin vanhat valtapuolueet CDU ja SPD.

Espanjassa naiset ovat marssineet kaduilla vastustaakseen liian lieviä raiskaustuomioita sekä lähisuhdeväkivaltaa. Myös työelämän epätasa-arvo ja laitaoikeiston Vox-puolueen vaatimukset aborttioikeuden kaventamisesta ovat nostattaneet vastarintaa.

Ylen Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo Pekka Vahvasen Mistä maailma puhuu -podcastissa (siirryt toiseen palveluun), miksi naisten oikeudet ovat edenneet maassa hitaasti ja missä mennään nyt.

EU-maat ovat osallisia reilussa neljänneksessä maailman asekaupasta. Samaan aikaan asekaupan säännöt EU:ssa ovat monitulkintaisia ja tulkinnat siitä mihin maahan aseita voi viedä ovat erilaisia eri EU-maissa. Maija Elonheimo haastatteli aiheesta Brysselin kone -ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtajan sijaista Kari Paasosta .

ENSI VIIKOLLA: Uusi komissio myöhässä maaliin

EU-parlamentti pääsee vihdoin äänestämään uudesta komissiosta ensi viikolla Strasbourgissa. Parlamentin puhemies David Sassoli ilmoitti torstaina, että komissaariehdokkaiden kuulemiset on saatettu loppuun. Parlamentti hylkäsi Ranskan, Romanian ja Unkarin ensimmäiset ehdokkaat.

Komission uuden puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on määrä esitellä komission jäsenet ja työohjelma keskiviikkona aamulla, jonka jälkeen parlamentti äänestää komissiosta.

Britannia ei aio nimittää komissaaria ennen parlamenttivaaleja 12. joulukuuta, jonka vuoksi komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Britanniaa vastaan. Uuden komission on määrä aloittaa työnsä 1. joulukuuta, kuukauden myöhässä.

Brexit on tauolla vaikka Britanniassa eletään hektisiä aikoja. Vaalikuume on korkeimmillaan.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi