Valviran ylijohtaja näki hoivakotikohun aitiopaikalta: "Epäkohtien vähättelyyn tuli muutos, mutta Suomessa on yhä kymmeniä ongelmayksiköitä"

Markus Henrikssonin mielestä Suomessa pitää hyväksyä, että vanhustenhuollon kulut nousevat, kun väestö vanhenee.

Vanhusten palvelut
Markus Henriksson
Markus Henrikssonin mielestä Suomessa on unohdettu huonokuntoisten vanhusten määrän kasvu. Ikääntyneet ovat keskimäärin aiempaa parempikuntoisia, mutta kun vanhuksia ylipäätään on koko ajan enemmän niin huonokuntoisiakin on. – Meillä on liian kevyiden kotipalveluiden piirissä vanhuksia, jotka eivät enää pärjää kotonaan. Petteri Sopanen / Yle

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin kalenterista ei hevillä löydy tyhjiä aukkoja. Alkuvuonna alkanut hoivakotiskandaali johti siihen, että Valviralle ja aluehallintovirastoille (avi) on tulvinut ennätysmäärin kanteluita, ilmoituksia sekä lausunto- ja tietopyyntöjä.

Yhteydenottoja on tullut niin omaisilta ja sote-alan työntekijöiltä kuin muilta viranomaisilta ja toimittajilta.

Valvira valvoo sosiaalihuoltoa valtakunnallisesti. Sen pöydälle päätyy usein vakavampia tapauksia. Avit valvovat toimintaa omilla alueillaan. Virastot tekevät paljon yhteistyötä keskenään.

Valviran käsiteltäväkseen ottamien valvonta-asioiden määrä vanhuspalveluissa kuten koko sosiaalihuollossa on kaksinkertaistunut vuodessa. Valviran aveille siirtämien tapausten määrä on kolminkertaistunut. Selvitettävää on riittänyt myös lastensuojelussa sekä vammais-, päihdekuntoutus- ja mielenterveyspalveluissa.

– Hoivakotikohu on alentanut ihmisten kynnystä tehdä kanteluita myös muilta sektoreilta. Terveydenhuollon kantelutkin ovat kasvaneet 20 prosenttia, Henriksson kertoo.

Tammikuussa Yle paljasti selvityksissään kaikkiaan kymmenien Esperi Caren, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien vakavia epäkohtia eri puolilla Suomea. Monet kunnat olivat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen Esperin yksiköihin.

Markus Henriksson
Pitäisikö voiton tavoittelua rajoittaa vanhustenhoidossa? Henrikssonin mielestä kysymys on hyvä, mutta vastaamisen hän jättää poliitikoille. – Koulumaailmassa näin on tehty. Olisi hyvä keskustella, miksi meillä on eri aloilla ja eri Pohjoismaissa erilaisia käytäntöjä ja mihin ne perustuvat.Petteri Sopanen / Yle

Viranomaisten valvontaraporteista paljastui, että lukuisten yksityisten hoivakotien omavalvonta oli pettänyt pahasti. Omavalvonta tarkoittaa, että yksikkö pyrkii noudattamaan itselleen laatimiaan sääntöjä laadukkaan hoivan varmistamiseksi.

Henrikssonin mukaan Suomessa on perinteisesti luotettu omavalvonnan toimimiseen. Hoivakotien tarkastuksissa on huomattu, etteivät yksiköt aina ole olleet luottamuksen arvoisia.

“Ei ole uskottu, mitä olemme sanoneet”

Henrikssonin mielestä asiat ovat kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Hoivajätit ja kunnat vaikuttavat suhtautuvan vanhusten turvallisuuteen aiempaa vakavammin.

– Varovainen arvaukseni on, että nyt on keskimäärin turvallisempaa olla vanhus hoivakodissa kuin vuosi sitten.

Hän sanoo, että kohun jälkeen noin 90 prosenttia vanhusten ympärivuorokautisista hoivayksiköistä on tarkastettu. Suurin osa valvonnasta on ollut kuntien tekemää.

– Se vaihtelee miten hyvin tarkastuksia on tehty, mutta on selvästi signaaleja, että kunnat ovat skarpanneet.

Joissain kunnissa on Henrikssonin mukaan ajateltu, että kun hankintapäätös yksityisistä vanhuspalveluista on tehty, voidaan pestä kädet.

– Ei se niin mene. Kunnan täytyy myös seurata ostamansa palvelun laatua ja turvallisuutta.

Markus Henriksson
Henrikssonin mielestä sote-uudistuksen viivästyminen on johtanut monien ongelmien pahentumiseen. – Yksityinen ja julkinen sektori painivat suunnitteluvaikeuksien kanssa, kun tulevaisuus on epäselvä. Se ei ole potilaiden ja asiakkaiden etu.Petteri Sopanen / Yle

Ennen kohua vastaan tuli myös pöyristyttäviä tilanteita. Kun Valvira tai avi kehotti yritystä korjaamaan hoivakodin vakavia epäkohtia, ohjaukseen suhtauduttiin vähättelevästi.

– Joskus tilanne on parantunut hetkeksi ja sitten taas huonontunut. Tai sitten ei ole vain uskottu, mitä olemme sanoneet. Tämä on nyt muuttunut.

Henriksson ei halua antaa liian ruusuista kuvaa. Hänen mukaansa ongelmayksiköitä on edelleen kymmeniä sekä yksityisellä että julkisella puolella.

– Se on aivan liian suuri määrä, koska niitä ei saisi olla yhtään.

“Emme pelkää tehdä tutkintapyyntöä”

Hoivakohun jälkeen avit ja Valvira ovat keskeyttäneet usean hoivakodin toiminnan, kuten viimeksi marraskuun alkupuolella Pihlajalinnan yksikön Sastamalassa. Henrikssonin mukaan tämä on aina viimeinen vaihtoehto.

– Vanhukselle muuttaminen toiseen kotiin voi olla tosi rasittavaa. Ei toimintaa voi keskeyttää niin, että mennään rymistellen sisään, vaan aina pitää ajatella asiakkaiden turvallisuutta. Pikaisia päätöksiäkin pitää harkita huolellisesti.

Kohun yhteydessä esiin nousi myös niin sanottu haamuhoitailmiö. Hoivakotien työvuorolistoille oli merkitty henkilöitä, jotka eivät ikinä olleet vuorossa.

Hoivakodissa pitää olla tietty määrä henkilökuntaa, jotta sillä on lupa toimia. Valvira on joutunut pohtimaan, ovatko jotkut hoivakodit antaneet vääriä tai epäselviä tietoja niin, että kyse voisi olla rikoksesta.

Markus Henriksson
Henriksson valittiin äskettäin jatkokaudelle Valviran johtoon. – Valvonta-asiat ovat välillä aika raskaita, kun olemme tekemisissä potilaiden ja valvottavien surun ja vihankin kanssa. Antaa kuitenkin iloa ja voimia, jos vaikkapa jonkin yksikön asiat saadaan kuntoon valvontamme ansiosta.Petteri Sopanen / Yle

Toistaiseksi Valvira ei ole tehnyt tutkintapyyntöä poliisille, mutta tilanteita arvioidaan päivittäin. Henrikssonin mukaan hoivakodeissa on ollut sekavia työvuorolistoja, mutta tästä huonosta toiminnasta on kerrottu Valviralle avoimesti.

– Emme me pelkää tehdä tutkintapyyntöä, jos siihen on aihetta. Toistaiseksi ei ole tullut ilmi, että suoraan meille olisi annettu tarkoituksellisesti väärää tietoa.

“Suomen historiassa on ollut paljon vaikeampia aikoja”

Suomessa on yhä enemmän ja yhä vanhempia vanhuksia, minkä vuoksi myös aiempaa useampi sairastaa enemmän.

Tulevaisuuden iso kysymys on, riittääkö vanhuksille hoitajia. Hallitus on nostamassa hoivakohun jälkilöylyissä hoitajamitoituksen 0,7 hoitajaan vanhusta kohden, mutta samaan aikaan Suomessa on tuhansien hoitajien vaje.

Henrikssonin mukaan ongelmallisiin yksiköihin on vaikeaa saada työvoimaa, kun taas hyvämaineiset paikat houkuttelevat yhä työntekijöitä. Tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. Kaikki lähtee laadukkaista työoloista.

Henrikssonin mielestä riittävä työntekijöiden määrä ei ratkaise kaikkea, vaan tarvitaan paljon muutakin, kuten kunnollista esimiestyötä, omavalvontaa ja lääkitysturvallisuutta.

Niin hoivayhtiöt kuin kunnat ovat valittaneet siitä, että hoivakohu tuo niille lisäkuluja. Esimerkiksi Esperi (siirryt toiseen palveluun) ja Attendo ovat kertoneet laittavansa lisäkustannukset työvoima- ja laatuvaatimuksista kuntien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Markus Henriksson
Henrikssonin mielestä tiedonhallinnan ja resurssien kannalta on tehoa alentavaa, että Valvira ja kuusi alueellista avia tekevät samanlaista valvontaa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto Luova olisi tuonut tähän muutoksen, mutta se kaatui sote-uudistuksen kuoppaamisen myötä.Petteri Sopanen / Yle

Henrikssonin mielestä kulujen nousu pitääkin hyväksyä tiettyyn rajaan asti. Jos vanhukset ovat huonokuntoisempia kuin ennen, heihin pitää hänen mielestään investoida enemmän.

– Robotit eivät korvaa ihmisiä siinä määrin tai niin nopeasti, että siitä olisi ihmeratkaisuksi tilanteeseen, vaikka totta kai teknologiaakin pitää turvallisesti kehittää.

– Tämä on meidän sukupolvemme juttu, että miten tämä hoidetaan. Suomen historiassa on ollut paljon vaikeampia aikoja ja niistä on selvitty, niin kyllä tästäkin pitää selvitä.

“Luulisi olevan hyvää bisnestä tuottaa laadukasta hoitoa”

Henriksson toimi aiemmin urallaan ilmailun asiantuntijalääkärinä ja sai seurata ammatti-ilmailun turvallisuustyötä Suomessa. Hän sanoo sen olevan huippuluokkaa.

Jos Finnairin tai vastaavan yhtiön koneeseen voi mennä luottavaisena, miksi vanhuspalveluihin ei voi mennä yhtä turvallisin mielin, hän kysyy.

– Luulisi olevan hyvää bisnestä tuottaa laadukasta ja turvallista hoitoa. Eri juttu sitten on, jos on kyse lyhytnäköisestä voitontavoittelusta. Toivottavasti näin ei ole, Henriksson sanoo.

Esperin uusi toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi on aiemmin toiminut lentoyhtiö Blue1:n toimitusjohtajana. Henrikssonin mukaan tässä on otollinen paikka siirtää ammatti-ilmailun turvallisuuskulttuuria vanhustenhuoltoon.

Henrikssonin mielestä sote-puolella voitaisiin oppia myös ilmailualan asenteista.

Yle uutisoi hoivakohun aikana, että Esperi ja Attendo uhkailivat työntekijöitään, jotka toivat havaitsemiaan ongelmia päivänvaloon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa epäilemistään epäkohdista.

– Jos vaikkapa mekaanikko huomaa, että koneessa on jotakin vaarallista korjattavaa, hän saa bonuksen. Sote-alalla tällaista henkilöä on usein pidetty kiusankappaleena, ja häntä on voitu jopa kohdella negatiivisesti.